Helsingin Itäkeskuksen kirjaston monikieliset tapahtumat antavat maahanmuuttajille tilaisuuden kuulla omaa äidinkieltään.
Ennen Suomeen tuloaan vuonna 2011 Aram Jalal, 43, toimi arabian kielen ja kirjallisuuden opettajana Kurdistanissa. Hän on kirjoittanut neljä kirjaa kurdiksi ja arabiaksi. Suomeen tultuaan hän koki kulttuurishokin.
“Kurdistanissa kirjastot olivat hiljaisia, suljettuja paikkoja, joissa kirjat säilytettiin varastossa, ja niitä piti erikseen pyytää virkailijalta. Suomessa kirjastot ovat avoimia tiloja, joissa voi vapaasti selailla kirjoja, osallistua tapahtumiin ja löytää oman yhteisön.”
Jalal haaveili kirjastotyöstä, mutta opiskeli ensin lastenhoitajaksi. Muutama vuosi sitten hän löysi Keudan oppisopimusohjelman, jonka kautta pääsi työskentelemään Itäkeskuksen kirjastossa.
Kolmasosa vieraskielisiä
Jalal on ollut keskeinen hahmo Helsingin Itäkeskuksen kirjaston monikielisten tapahtumien kehittämisessä. Itiksen alueella noin 30 prosentilla äidinkieli on joku muu kuin suomi, ruotsi tai englanti. Jalal painottaa, että tapahtumien suunnittelu syntyy kirjaston työntekijöiden yhteistyönä. Yleensä kirjailijavierailut pidetään suomeksi tai englanniksi. Muut kielet ovat niiden rinnalla arvokas lisä.
Kirjastossa on järjestetty muun muassa kirjailijahaastatteluja arabian, kurdin ja darin kielillä. Tunnettu irakilaiskirjailija Hassan Blasim on asunut Itä-Helsingissä pitkään, mutta Jalalin mukaan hänet on kutsuttu aiemmin puhumaan vain suomeksi tai englanniksi.
“Nyt kutsuimme hänet puhumaan omalle kansalleen, ja se oli suuri menestys”, Jalal kertoo.
Toinen merkittävä vieras oli suosittu kurdikirjailija Bachtyiar Ali. Paikalle saapui peräti 170 osallistujaa. Tapahtumassa oli lainattavissa kurdin kielistä kirjallisuutta. Samalla markkinoitiin kirjaston palveluja.
“Osa vierailijoista oli kirjastossa ensimmäistä kertaa”, Jalal sanoo.
Afgaanikirjailija Morsal Haydari puolestaan puhui naisten ja lasten asemasta Afganistanissa. Tapahtuma pidettiin darin ja suomen kielellä.
Juhlat yhdistävät
Kirjailijavierailujen lisäksi Itäkeskuksen kirjasto järjestää monikielisiä juhlatapahtumia, kuten Norooz-, Ead- ja Yalda-juhlia. Uudenvuodenjuhla norooz keräsi yli 300 osallistujaa.
“Juhlissa on musiikkia, ruokaa ja pieni tori. Ihmiset viihtyvät. Tapahtumien kautta myös suomenkieliset pääsevät tutustumaan uusiin kulttuureihin.”
Yalda-juhla, joka ajoittuu talvipäivänseisaukseen, sisälsi muun muassa runoesityksiä farsin-, kurdin- ja suomen kielillä. Juhlan aikana perinteisesti perheet valvovat koko yön ja juhlivat saapuvaa kevättä. Kirjastossa oli tarjoilla iranilaista ash-keittoa ja pirashki-piiraita. Tapahtumassa myytiin käsintehtyjä koruja ja astioita.
Auttaa ymmärtämään
Kirjasto tukee maahanmuuttajien kotoutumista myös selkokirjalukupiirin ja kirjastotreffien kautta.
“Lukupiiri auttaa suomen kieltä opiskelevia tutustumaan suomalaiseen kirjallisuuteen. Olemme lukeneet muun muassa Minna Canthia ja Juhani Ahoa, ja se on auttanut ymmärtämään Suomen historiaa ja kulttuuria”, Jalal kertoo.
Lisäksi kirjaston henkilökunta käy suomen kielen kursseilla esittelemässä selkokirjallisuutta ja kutsumassa opiskelijoita kirjastoon. Kirjastotreffeillä S2-ryhmät vierailevat kirjastossa, osallistuvat tietovisaan ja oppivat Helmet-palveluista.
“Kirjasto voi auttaa maahanmuuttajia kotoutumaan monin tavoin, kuten esittelemällä eri kulttuurien ja kielten kirjallisuutta, auttamaan tutustumaan kirjailijoihin ja heidän teoksiinsa ja luomalla ilmapiirin, jossa jokainen kävijä tuntee olonsa kotoisaksi.”
Markkinointia arabiaksi
Monikielisten palveluiden suurimpana haasteena Jalal kokee tiedottamisen.
“Olen tehnyt julisteita monilla kielillä ja jakanut tietoa Facebookin arabiankielisiin ryhmiin. Myös Puhos-ostoskeskuksen vitriini on ollut hyvä keino tavoittaa uusia kävijöitä.”
Puhos-ostoskeskus on monikulttuurinen kauppa – ja kohtaamispaikka Itäkeskuksen kirjaston vieressä.
Kirjaston monikielisten kirjojen valikoimaa on laajennettu Teoksia on tarjolla nyt yli 20:llä kielellä. Jalal haaveilee järjestelmästä, jossa asiakkaat voisivat lainata toisilleen omia monikielisiä kirjojaan kirjaston välityksellä.
“On paljon asiakkaita, joilla on kotonaan laajoja kokoelmia. Olisi hienoa, jos voisimme yhdistää nämä resurssit.”
Iso tapahtuma
Tänä vuonna Itäkeskuksen kirjasto aikoo järjestää entistä suuremman ja monipuolisemman kaksipäiväisen tapahtuman. Jalal uskoo, että monikieliset palvelut ja tapahtumat ovat tärkeitä kirjaston saavutettavuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa.
“Kirjastossa ei ole vain kirjoja, vaan se on paikka, jossa kulttuurit kohtaavat ja ihmiset oppivat toisiltaan. Meidän tehtävämme on tehdä kirjastosta kaikille avoin ja houkutteleva paikka. Tämä työ on vasta alussa.
