Petronella Grahn on loihtinut kymmeniä seinämaalauksia ympäri Suomen, joista toistakymmentä kirjastoihin.
Satutaiteilija ja satukirjailija Petronella Grahn haluaa seinämaalauksillaan viedä lapset sadun keskelle, sillä hänen mielestään nykymaailmasta puuttuu taikaa. Satumaailman näkeminen ympärillä ei olisi pahitteeksi aikuisillekaan. Muraaleilla Grahn pyrkii herättämään lasten mielikuvituksen ja kiinnostuksen tarinoita kohtaan, siis innostaa lukemaan.
Nykypäivän lastenkirjoista hänellä on kuitenkin yllättävä mielipide.
“Ne ovat aivan kauheita”, Grahn sanoo. “Ei mikään ihme, että lapset eivät lue satukirjoja.”
Grahnin mielestä modernit lastenkirjat ovat liian yksioikoisia ja niiden opettavaisuus tuntuu päälleliimatulta. Hänen mielestään hyvän kirjan tulisi johdattaa lapset mielikuvituksen taikamaailmaan, ja siinä pitäisi olla kuvat, joissa lukija haluaa viipyä. Grahnin mielestä kirjojen ei tarvitse erikseen opettaa esimerkiksi tunnetaitoja, sillä hyvässä satukirjassa se ja moni muu asia tulee samalla tarinan mukana.
Alkaa keskustelulla
Petronella Grahn aloittaa kirjastojen seinämaalausten tekemisen aina keskustelulla henkilökunnan kanssa. Grahn haluaa saada selville millaisia käyttäjiä tilassa on, ja halutaanko maalauksiin fantasiaa vai realistisempia eläimiä. Suunnitellessa on mietittävä, miltä kuva näyttää 90–130 senttimetrin korkeudelta, sillä siitä kohti lapset katsovat maalausta. Digitaalisten luonnosten jälkeen hän alkaa luonnostella suoraan maaleilla seinään. Käytössä on ihan tavalliset seinämaalit ja pensselit. Mitä enemmän maalattavassa pinnassa on erilaisia koloja ja pistorasioita, sen riemukkaammaksi Grahn maalaamisen kokee. Maalaukset saattavat jatkua nurkan taakse. Virheitäkään ei tarvitse pelätä.
“Toisin kuin elämässä, aina voi korjata ja maalata päälle”, Grahn huomauttaa.
Lopuksi maalauksiin tulee aina kimallusta, eli taikapölyä, jonka ansiosta maalaukset näyttävät erilaiselta eri vuorokaudenaikoina.
Grahn maalaa usein kirjaston ollessa auki. Ihmiset näkevät harvoin, miten kuvat ylipäätään syntyvät, joten asiakkaat jäävät mielellään katselemaan ja juttelemaan. Usein ihmiset liikuttuvat ja saattavat alkaa jopa itkeä, sillä kuvat saavat heidät muistelemaan omaa lapsuuttaan, lapsuuden leikekjä ja mahdollisesti jo edesmenneitä vanhempiaan.
Vanhemmuus sytytti
Petronella Grahn on aina kertonut tarinoita ja taiteillut, mutta varsinainen satutaiteilijuus leimahti liekkeihin oman vanhemmuuden myötä. Ensimmäisen muraalinsa taiteilija maalasi kotiinsa, lastenhuoneen seinään. Esikoisensa syntyi vuonna 1995, ja Grahn huomasi, ettei kaupoista löytynyt tarpeeksi mielikuvituksellisia lastenvaatteita. Ne oli tehtävä itse. Lohikäärmehattujen sekä muiden asusteiden ja vaatteiden myötä syntyi oma lastenvaatebrändi, jota hän aluksi rahoitti maalaamalla sisäleikkipuistojen seiniä ympäri Suomea. Leikkipuistot olivatkin Grahnin mukaan hyvä koulu muraalimaalarille, sillä työssä oli pakko olla nopea ja taloudellinen.
Omille lapsille kerrotuista iltasaduista kehkeytyi Pomenia-taikamaailma. Grahnia harmitti, että hänen satuhahmoistaan oli Aasiassa liikkeellä valtavasti piraattikopioita. Silloin hän päätti kertoa itse Pomenian tarinat, jotka hän kirjoitti ja kuvitti persoonallisella tavallaan.
Petronella Grahnilla on vielä toteutumattomia haaveita. Ainakin hän haluaisi maalata vielä pari kirjastoa jossain päin Suomea.
“Se on hemmetin fyysistä, vaikka ei olisikaan nivelrikkoa”, hän naurahtaa. “Mutta niin kauan kuin jaksan kiivetä viisimetrisille tikkaille, minä satutaiteilen.”
Ja kun lapsi tulee kirjastoon, jossa on Petronella Grahnin seinämaalaus, hänen katseensa nousee kännykästä. Se on ensimmäinen askel tarinoiden ja mielikuvituksen maailmaan.
Fakta
Muutamia paikkakuntia, joiden kirjastossa on Petronella Grahnin maalaus:
Pyhtää
Kotka
Hyvinkää
Forssa
Siuntio
Pori
Hämeenlinna
Rauma
Loviisa
