Etusivu> Kirjastolehti > Pääkirjoitus: Kirjastot ovat algoritmin armoilla

Pääkirjoitus: Kirjastot ovat algoritmin armoilla

Ville Vaarne

Tarvitsemme eurooppalaisen somen.

Ensimmäinen sosiaalisen median esiaste, johon suomalaiset liittyivät 2000-luvun alussa, oli nimeltään Irc-Galleria. Siellä oltiin vielä nimimerkillä, mutta ensi kertaa internetissä omalla kuvalla.

Sen jälkeen noin 20 vuotta sitten tapahtui sosiaalisen median tähän asti suurin mullistus.

Silloin Suomeen tuli Facebook. Lehdet kirjoittelivat uudesta hittipalvelusta, joka oli noussut suosioon Yhdysvaltojen yliopistokampuksilla. Facebookin erikoisuus oli, että kuvan lisäksi palvelussa oli käyttäjän nimi. Se muutti sosiaalisen median luonnetta. Verkostoista tuli aiempaa virallisempia, kun kaveriksi pyydettiin tuttavia, ystäviä ja sukulaisia.

Nyt mietin, että olikohan Irc-Gallerian hiipuminen Suomen kannalta vahinko. Jos palvelua olisi tuettu ja kehitetty, meillä voisi olla nyt kotimainen sosiaalinen media.

Nykyään melkein kaikki suosituimmat sosiaalisen median palvelut tulevat Yhdysvalloista. Facebook, WhatsApp ja Instagram ovat kolme käytetyintä, ja ne ovat kaikki osa amerikkalaista Meta-yhtiötä. Seuraavaksi käytetyin on sekin amerikkalaisen Googlen omistama Youtube.

Kun katson Yhdysvaltojen tämänhetkistä politiikkaa ja Trumpin toista presidenttikautta, en pidä näkemästäni. Käyttämämme somealustat tulevat maasta, jonka tämänhetkistä politiikkaa en voi tukea.

Kukaan ei tiedä, millaiseksi algoritmit vielä esimerkiksi tekoälyn myötä muuttuvat ja mihin tietojamme Yhdysvalloissa käytetään. Emme myöskään tiedä, mitä palveluihin virtaavalla mainosrahalla hankitaan.

Tällä hetkellä EU yrittää suitsia lainsäädännön avulla somepalveluiden algoritmien toimintaa. Sen seurauksena Facebook on viime syksystä alkaen kieltänyt alustallaan kaiken poliittisen mainonnan. Lisäksi käyttäjät näkevät yhä vähemmän poliittista sisältöä. Facebook ei liikesalaisuuksiin vedoten kerro, millaista sisältöä piilotetaan ja kuinka paljon.

Olemme tässä lehdessä käsitelleet ongelmaa, jonka kirjastot tänä päivänä kohtaavat. Niillä on hankaluuksia päättää, mitä somekanavia ne käyttäisivät. Suosittuja somealustoja ei haluta hylätä, koska niiden avulla tavoitetaan uusia asiakkaita.

Yhdysvaltojen politiikan muuttuessa yhä uhkaavammaksi tätä pohdintaa täytyy käydä kirjastoissa vielä nykyistä enemmän.

Ihanteellista olisi, jos saisimme eurooppalaisen somen. Sellaista yritetään esimerkiksi Ruotsissa, jossa on kehitetty palvelu nimeltä W Social, johon pitää rekisteröityä vahvalla tunnistautumisella. Sillä tavoin yritetään estää bottien ja häirikköjen tuloa. Kirjastojen kannattaa pysyä hereillä siitä, voisiko tätä tai jotain muuta uutta kanavaa kokeilla.