Ehdokkaat hallitukseen

Kirjastoseuran vuosikokouksessa pe 22.9.2023 valitaan Kirjastoseuralle puheenjohtaja kaudelle 2024 ja hallitukseen neljä (4) varsinaista jäsentä kaudelle 2024–25 ja kolme (3) hallituksen varajäsentä vuodelle 2024.

Seuran jäsenet voivat äänestää ehdokkaita verkossa 6. syyskuuta klo 9.00 – 19. syyskuuta klo 16.00. Äänestystä varten toimitamme linkin myöhemmin. Äänestää voi myös vuosikokouspaikalla Keravalla 22.9.2023 ennen vuosikokousta kello 13-15. Vuosikokous järjestetään Keravan kirjaston Pentinkulma-salissa osoitteessa Paasikivenkatu 12, Kerava.

Sähköiseen vaalijärjestelmään kirjaudutaan jäsentiedoissa olevan sähköpostin avulla. Jos järjestelmä ei tunnista sähköpostiasi, ole yhteydessä Kirjastoseuran toimistoon info @ fla.fi tai 044 522 2941.

Äänestämään pääset täällä!

Hallitukseen ehdolle tuli hakea 11.8.2023 mennessä ilmoittamalla halukkuutensa vaalivaliokunnalle ja vastaamalla seuraaviin kysymyksiin:

1. Kuka olet? Esittele itsesi 50 sanalla.
2. Peruspalvelujen arvioinnin mukaan kirjastoilla on vaikeuksia suorittaa perustehtäväänsä. Kirjastoseurassa haluamme tukea kirjastojen henkilöstöä kirjastolain määrittämien tehtävien toteuttamisessa. Mikä olisi mielestäsi ensisijainen täydennyskoulutus, jota kirjaston henkilöstö tarvitsee kirjaston perustehtävän toteuttamiseen?
3. Miten kuvailisit lyhyesti ja innostavasti yleisten kirjastojen tehtävää lukiolaisille?

Ehdolla puheenjohtajaksi

Hallituksen puheenjohtajaksi haki määräaikaan mennessä yksi henkilö, Kirjastoseuran nykyinen puheenjohtaja Laura Rissanen. Rissanen valitaan vuosikokouksessa puheenjohtajaksi kaudelle 2024.

Ehdolla hallitukseen

Hallituksen varsinaiseksi jäseneksi haki määräaikaan mennessä seitsemäntoista (17) henkilöä. Hallituksen varsinaisten jäsenten paikoista ja varajäsenten järjestyksestä toimitetaan vaali. Lisätietoja vaalista saat täältä: Äänestysohjeet 2023

Esittelemme ehdokkaat hallitukseen aakkosjärjestyksessä. Suluissa ehdokkaan äänestysnumero. Ehdokkaan esittelyssä nimen perässä asuinkunta ja ammattinimike. Klikkaamalla ehdokkaan nimeä alta, pääset suoraan hänen vastauksiinsa.

• Eliisa Erkamo (2)
• Salla Hänninen (3)
• Tiina Kallio (4)
• Tiina Koskinen (5)
• Annina Laakso (6)
• Noora Mustajoki (7)
• Annamari Nikara-Nummi (8)
• Liisa Nikkilä (9)
• Esko Nousiainen (10)
• Ritva Nyberg (11)
• Mikko Paajala (12)
• Pertti Pyhtilä (13)
• Lissu Rossi (14)
• Anna Schauman (15)
• Jaakko Tiinanen (16)
• Anni Tormas (17)
• Anna Tuomikoski (18)

Eliisa Erkamo, Hämeenlinna, kirjastovirkailija

1. Olen erilaisissa kirjastoissa, moninaisten töiden parissa kirjastotyötä tehnyt kirjastovirkailija-tuotekehittäjä Hämeenlinnan kirjastosta. Työskentelen erityisesti tapahtuma- ja sisällöntuotannon ja markkinoinnin parissa. Olen kehittänyt nuorten kanssa TikTokin kirjastolle, Bändihuone/Studiota, Avolava-konseptia ja kestävän kehityksen päivät. Ylläpidän MusiikkiHämeenlinna Facebookia. Olen tietokirjallisuuden suurkuluttaja, koska olen utelias. Toimin aktiivisesti kestävän kehityksen parissa. Innostun taiteesta, tieteestä ja ympäristöasioista!
2. Kirjastoihin tarvitaan monialaista osaamista. Kaiken keskiössä on työntekijöiden hyvät vuorovaikutustaidot, aktiivinen oppiminen ja kyky mukautua muutokseen.  Perusammattitutkinnon ja yksittäisten eri asioihin keskittyvien täydennyskoulutusten rinnalle tarvitsemme koulutusta, joka kehittää innovointi- ja ongelmanratkaisukykyä vauhdikkaasti muuttuvassa ympäristössä. Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto on ollut minulle tällainen asenteita ja vahvuuksiani kehittävä koulutus, joka on antanut välineitä ja kannustanut työn kehittämiseen ja asiakkaiden osallistamiseen. Pidän tärkeänä, että työntekijöiden täydennyskoulutuksessa on erilaisia työn kehittämiseen kannustavia koulutuksia.
3. Onko sulle lukiolaisena tärkeää tasa-arvo? Onko sulle tärkeää luottamus, turvallisuus, yhdenvertaisuus? Onko tärkeää luotettava tieto, demokratia, se, että sinulla on mahdollisuus muodostaa oma mielipide ja tuoda se esiin? Haluatko harrastaa lukemista, leffoja, musiikkia, pelejä, mutta raha on tiukassa. Tarvitsetko rauhallista omaa tilaa opiskeluun? Tule kirjastoon. Kirjasto on teidän! (Tässä kohtaa katsotaan pari valaisevaa TikTok –postausta @hameenlinnankirjasto: Mä, kun luin sivun lakikirjasta, Fiilis,kun tuut kirjastolle pänttäämään kokeisiin tai Meitsi etsimässä uutta kirjaa luettavaksi). Kirjastossa voit törmätä asioihin, joita et tiennyt olevan olemassa ja löytää ratkaisuja ongelmiin. Kirjastoon voit tulla sellaisena kuin olet. Kirjasto on auki 24/7 verkossa. Kirjastossa kaikki on jakamistaloutta. Kirjastokäynti on kestävää kulutusta, se parantaa hiilikädenjälkeäsi ja on ekoteko!

Salla Hänninen, Masku, kirjastovirkailija-kulttuurituottaja-viestijä-opiskelija-työnhakija

1. Olen asiakaslähtöinen, tiedonjanoinen, kehittäjähenkinen ja analyyttinen kirjojen, asiakaspalvelun, kulttuurin ja viestinnän ammattilainen. Työskentelin juuri vuoden Maskun kirjastossa. Suoritin samalla tieto- ja kirjastopalveluiden ammattitutkinnon. Taustaltani olen monipuolinen kulttuurituottaja. Uralleni mahtuu töitä kirjakaupassa, Taikessa, Cuporessa, Museokortin lanseeraajana, Ateneumissa ja erityiskoulussa. Haluan olla kirjastojen rinnalla tukemassa lukutaitoa ja myötäelämässä arjen ja yhteiskunnan käänteissä.
2. Avainasemassa on tehtävien priorisointi. Työnkuvat, työtehtävät ja odotukset täytyy olla linjassa keskenään ja ajankäytön vastata olennaisimpia tehtäviä. Tästä vastuussa ovat kirjastojen johtajat eli he tarvitsevat johtamistaitojen koulutusta. Toisaalta henkilöstölle voisi olla apua itsensä johtamisen koulutuksesta. Kaikki tämä on vain tärkeämpää alati muuttuvassa yhteiskunnassa, johon kirjasto myös toiminnassaan reagoi.
3. Kirjaston tehtävä on huolehtia siitä, että jokaisella on mahdollisuus sivistää ja viihdyttää itseään, oppia ja kehittyä, saada luotettavaa tietoa, nauttia kulttuurista eri kielillä ja tavoilla ja pysyä mukana yhteiskunnan ja teknologian kehityksessä. Kirjasto on tässä hetkessä elävä turvallinen tila ja tarinoiden koti, jonne kaikki ovat tervetulleita ja jossa saa olla oma itsensä. Kirjastossa tarjoamme laidasta laitaan kirjoja, lehtiä, musiikkia, elokuvia, tapahtumia ja tiloja, joiden avulla voit laajentaa näkökulmaasi ja nojatuolimatkailla toisiin maailmoihin. Kirjastosta löydät niin perinteisiä ja harvinaisia klassikoita kuin uusimpia ilmiöitäkin. Voit varata ja lainata kirjojen lisäksi mm. myös pelejä, sarjakuvia, kausikortteja ja kaikenlaisia esineitä. Voit aina tehdä ehdotuksia asioista, joita juuri sä kirjastoon kaipaisit, sillä kirjastot haluavat olla asiakkaidensa näköisiä ja palvella just teitä. Voit saada apua jos etsit tietoa vaikkapa opiskelupaikoista, alakulttuureista tai harrastuksista. Jos kotona on rauhatonta, voit tulla kirjastoon keskittymään.

Tiina Kallio, Salla, kirjasto- ja kulttuuripalveluiden johtaja

1. Toimin tällä hetkellä Sallan sivistyspalveluissa vastuualueena kirjasto ja kulttuuri sekä kansalaisopiston liikuntakurssit. Olen tehdyt melkein 20 vuotisen urani kemian ja matematiikan lehtorina lukiossa ja perusopetuksessa. Kirjastoalalle siirryin 2019 ja suoritin kirjasto- ja tietopalvelun korkeakouludiplomin v. 2021. Olen innokas kehittämään ja suoritinkin tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon tänä keväänä. Kirjastoa on aina mahdollista kehittää.
2. Jotta kirjastossa voidaan edistää lukemista ja kirjoittamista, tarvitaan kirjaston henkilökunnalle pedagogista osaamista. Oppilasryhmiä vierailee kirjastoissa paljon. Toisekseen erilaisten oppijoiden määrä kasvaa vuosi vuodelta. myös siihen tarvitaan ohjausta, miten erilaiset oppijat otetaan ryhmässä huomioon.
3. Kirjasto on osa lukiolaisen arkea. Kirjasto auttaa etsimään tietoa, löytämään sopivaa luettavaa, tarjoaa hiljaista tilaa opiskeluun ja ohjaa monipuoliseen lukutaitoon. Kirjasto on olohuone, jonne olet aina tervetullut.

Tiina Koskinen, Helsinki, tietopalvelusihteeri

1. Olen saanut työskennellä unelma-ammatissani, kirjastoduunarina, jo 41 vuotta! (Helsingin kaupunginkirjastossa v:sta 1982 & muuallakin.) Voin käyttää osaamistani, innostumistani ja kokemustani laaja-alaisesti. Joka päivä saan oppia uutta, kahta samanlaista päivää ei ole. Sanataide, tieto, tiedonvälitys, yhteisöllisyys, demokratia kohtaavat kirjastossa kirkkaimmat arvoni, jotka ovat rakkaus, vapaus, oikeudenmukaisuus, viisaus, kauneus. Iloa unohtamatta!
2. Toivoisin kirjaston pysyvän KIRJAstona: kirjallisuuden, sanataiteen ja tiedon talona. Sanataide elää ja muuttuu koko ajan, samoin tieto. Jotta pysymme ajan tasalla kirjallisuuden laajalla kentällä, tarvitsemme jatkuvaa koulutusta kaikista kirjallisuuden genreistä; klassikoista, runoudesta, novelleista, esseistä jne. Tietopalvelun osalta tiedonlähdekoulutukset ovat tärkeä osa kirjastotyön arkea.
3. Nuori eksyi vieraassa kaupungissa. Puhelimen akku oli lopussa eikä karttaa ollut. Lähellä oli kirjasto, josta apu löytyi nopeasti! Kirjasto on kartta tai matkaopas elämään. Kirjastoon voi tulla oleilemaan, eksymään, löytämään, ihmettelemään. Kirjasto on hämmästyttävän monipuolinen kulttuurilaitos! Kirjasto tarjoaa palveluja livenä ja verkossa.
   Elämme muutosten keskellä. Ilmastonmuutos, poliittiset ja yhteiskunnalliset liikkeet, demokratian tila, sodat aiheuttavat epävarmuutta. Kirjastoista voi löytää vastauksia kysymyksiin. Voi myös löytää uusia kysymyksiä – sekin on tärkeää.
   Kirjallisuus tarjoaa elämyksiä. Tarinoita tarvitaan myös elokuva- ja peliteollisuudessa. Koukuttavan konsolipelinkin takana on hyvä käsikirjoitus. Tarinat syntyivät leirinuotioilla ja yhä ne rikastavat elämäämme. Kirjallisuuden avulla opimme asioita itsestämme ja toisistamme, kehitämme ymmärrystämme elämästä. Lapsi kuunteli iltasatua ja huusi: – Hei, mä nään ne! Tätä hyvä kirjallisuus on: näkee asioita, joita ei ole olemassa – ja silti ne ovat, mielissämme!

Annina Laakso, Akaa, opiskelija

1. Olen 37- vuotias toisen opintovuoteni Tampereen yliopistossa aloittava informaatiotutkimuksen opiskelija ja ikuisesti utelias etsijä. Pari vuotta sitten koronan aikaan aloin ajatella mitä todella haluan tulevaisuudessa tehdä. Olen lapsesta saakka ollut ahkera kirjaston käyttäjä ja aikuisena arvostus instituutiota kohtaan on vain kasvanut. Mielestäni kirjasto on kauneinta ja demokraattisinta mitä verorahoillamme saamme.
2. Lukemisen kulttuuria ja monipuolista lukutaitoa on yhä tärkeämpää saada pidettyä yllä kaikissa yhteiskunnissa. Ihmisten tavoittamiseksi tarvitaan osuvaa ja tehokasta viestintää, jotta yhä useampi ihminen saadaan tietoiseksi kirjastojen palveluista ja hyödyistä. Jos lapset saadaan jo varhaisessa nauttimaan lukemisesta, he todennäköisemmin pysyvät sen parissa. Kirjaston on tärkeää tavoittaa perheet, lapset ja nuoret nykyaikaisella, ihmiset helpommin tavoittavalla viestinnällä esimerkiksi sosiaalisen median kautta.
3. Kirjasto ei ole vain abstraktin tiedon, sivistyksen ja mielikuvituksen asumus. Se on mahdollisuus oppia muiden ajatuksista, ja sitä kautta kehittää itseään ja omaa ajatteluaan. Kirjasto auttaa näkemään maailmaa ja voi antaa eväitä hahmottamaan ihmisen omaa paikkaa siinä. Persoona ei synny tyhjiössä.

Noora Mustajoki, Kittilä, kirjastotoimenjohtaja

1. Olen Noora Mustajoki, Kittilän kirjastotoimenjohtaja ja kirjastointoilija. Elämäni on kietoutunut kirjojen ympärille. Olen kirjoittanut viisi tietokirjaa ja teen sivutoimisesti töitä myös kustannustoimittajana. Omaan yrittäjän asenteen ja olen työtäpelkäämätön, samalla rauhallinen isojen kokonaisuuksien hahmottaja. Keskustelen ja kuuntelen mielelläni. Suomen lisäksi työskentelen ruotsiksi ja englanniksi ja olen opiskellut pohjoissaamen alkeet.
   IG: @kirjastoni
2. Erikokoisissa kirjastoissa haasteet ovat hyvin erilaisia, vaikka lain määrittävät perustehtävät toki ovat samat. Pienehkön lappilaisen kirjaston edustajana ensisijainen täydennyskoulutustoive liittyy demokratiatyöhön, vaikuttamisen ja viestintään: Miten yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua edistetään? Mihin kirjasto voi tai mihin kannattaa ottaa kantaa – ja miten? Minkälaista vertaistukea ja toteutuneita hankkeita tai tapahtumia on olemassa? Kuinka pieni kirjasto voi vahvistaa omaa rooliaan yhteisenä ja yhteisöllisenä palveluna? Koulutus voisi olla osa isompaa Kirjastolaki käytännössä -koulutussarjaa, jossa kaikki kuusi tehtävää käytäisiin läpi ja jaettaisiin käytännön esimerkkejä siitä, kuinka mitäkin lain kohtaa on erikokoisissa ja erilaisissa kirjastoissa toteutettu sekä innostettaisiin kirjaston väkeä löytämään apua ja tukea työlleen kirjastolaista.
3. Kirjasto on portti maailman kaikkeen tietoon ja kulttuuriin. Se on aikakone, taikalamppu ja kylvöä odottava siemen. Kirjastosta löytyy 360 asteen säteellä erilaisia polun alkuja, joita voi lähteä kulkemaan vastausta etsien. Edetä voi maalla, merellä ja ilmassa, tuntemattomassa tutkimusmatkaten tai jo vakiintuneita tiedon valtaväyliä kulkien. Kirjastolaisten tehtävä on etsiä ja osoittaa uusia näkökulmia, niinpä kirjaston työntekijät ovat oikeastaan ammatiltaan ongelmanratkojia.
   Lukutaito on tiedon, ymmärryksen ja oivallusten avain. Kirjasto opettaa erottamaan faktat mielipiteistä ja avaa tilaa luovuudelle. Lukeminen on tärkeä kansalaistaito: kuin opettaisi nälkäisen kalastamaan sen sijaan että tarjoaa tälle aterian.
   Kirjastotila on kaikille avoin ja sinne voi tulla ilman asiaakin. Kirjastossa saa nauraa tai olla ihan hiljaa. Keskustella menneisyyden, tulevaisuuden ja nykyisyyden kanssa, asettua jatkumoon, olla turvassa ja hengittää. Kirjastossa voi tuhlata käyttämättä rahaa. Ja kirjasto on sinun: se on sitä, mitä sinä kirjastosta teet.

Annamari Nikara-Nummi, Tampere, kirjastopalvelujohtaja

1. Olen Annamari Nikara-Nummi Tampereelta. Toimin kirjastopalvelujohtajana 33 000 asukkaan Kangasalla. Kirjastoseuran hallituksessa olen parhaillaan varsinaisena jäsenenä ensimmäistä kauttani. Minulle läheisiä teemoja ovat kirjastoalasta vallitsevien käsitysten ravisteleminen, kirjastoammatillisen identiteetin vahvistaminen ja tulevaisuuden kehityssuuntien pohtiminen. Kirjastoseurasta olen saanut yhteistyöverkostoja ja innostavan yhteisön, jonka kautta olla ajamassa kirjastojen ja ammattikuntamme kehittymistä.
2. Monissa kirjastoissa aktiivisen kansalaisuuden, sananvapauden ja demokratian edistämistehtävä jää arkityön jalkoihin. Riittävän resursoinnin lisäksi kirjastohenkilökuntaa tulisi edelleen kouluttaa aihealueiden parissa ja tuoda käytännön työkaluja teemojen edistämiseksi esimerkiksi tapahtumatuotannossa ja kokoelmatyössä.
3. Kirjastot eivät poissulje ketään, eikä kirjastoissa asioinnista tai oleskelusta tarvitse maksaa. Kirjastoissa saat käydä omana itsenäsi ja kehittää osaamistasi, opiskella, työskennellä tai vain viettää aikaa. Kirjastojen aineistot ja tietopalvelu ovat vapaassa käytössäsi, halusitpa sitten lainata kirjoja, pelejä tai vaikkapa lukea koti- tai ulkomaisia lehtiä.

Liisa Nikkilä, Ylöjärvi, kirjastotoimenjohtaja

1. Olen kirjastotoimenjohtaja Ylöjärveltä. Pitkä kirjastokokemus on kertynyt monenlaisista hommista Hämeenlinnan ja Vantaan kaupunginkirjastoissa sekä Ylöjärvellä vuodesta 2018. Olen YKK:n ohjausryhmän sekä Keudan Kumppanuusverkoston jäsen. Kumppanuusverkosto vahvistaa työelämän ja koulutuksen yhteyttä. Vantaalla Kuntaliiton Namibia-kehitysyhteistyöhanke avasi kirjastojen merkitystä. Kirjastoseuran Koulutus- ja tutkimustyöryhmän jäsenyys innosti asettumaan ehdolle hallitukseen. Kirjastoalan tulevaisuutta tehdään nyt!
2. Perustehtävien kenttä on laaja, joten ammattitaitovaatimukset ovat moninaiset. Kirjaston keskeisiä tehtäviä juuri nyt ovat nähdäkseni lukutaidon edistäminen ja demokratian vahvistaminen. Kirjastot ovat edistäneet lukutaitoa vuosikymmeniä, mutta miksi meitä harvoin mainitaan, kun puhutaan lukutaidosta, vaikka paiskimme hiki hatussa töitä sen hyväksi? Demokratian vahvistaminen on tärkeämpää kuin vuosikymmeniin, mutta ei riitä, että meillä on ovet auki. Kuinka osoitamme kirjastojen merkityksen yhtenä demokratian kivijalkana? Lisäoppia tarvitaan siis erityisesti keinoihin vahvistaa demokratiaa ja lukutaidon vahvistamistyömme tekemiseen näkyväksi. Jos kansalaiset ja päättäjät kokevat kirjastojen työn vaikuttavana, kirjastoja todennäköisesti resursoidaan nykyistä paremmin eli mahdollisuudet perustehtävien toteuttamiselle paranevat.
3. Kirjaston tehtävä näkyy parhaiten siellä mistä se puuttuu. Jos voi kuvitella maan, jossa ei ole missään mahdollista päästä maksutta käsiksi laajasti tietoon, musiikkiin ja muihin aineistoihin, ei maksuttomia kulttuuritilaisuuksia, ei maksutonta nettiä, ei ketään, jolta kysyä neuvoa tiedonhankinnassa (ja monessa muussa!), voi nähdä kirjastojen laajan ja merkityksellisen tehtävän. Meillä kirjastot ovat huikeita monipalvelukeskuksia aineistoineen, ammattilaisineen, maker space -välineineen, musahuoneineen, e-palveluineen ja tapahtumineen. On mahtavaa, että kirjasto antaa kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet tutkittuun tietoon, viihteeseen, siihen mitä maailmassa tapahtuu. Monille on tärkeää päästä paikkaan, jossa ei tarvitse ostaa mitään ja voi olla siellä missä tapahtuu, mutta osallistua vain sen verran kuin itse haluaa. Tai tehdä kaikessa rauhassa omia juttujaan. Missä muualla se olisi mahdollista kuin kirjastossa?

Esko Nousiainen, Rovaniemi, asiakaspalvelupäällikkö

1. Olen kouliintunut kirjastoalalla monenlaisissa tehtävissä aina avustajasta ammattilaiseksi ja asiantuntijasta kirjastonjohtajaksi. Edelliset kolme vuotta vierähti mielenkiintoisen alueellisen kehittämistehtävän parissa AKE Lapissa. Tällä hetkellä toimin Rovaniemen kaupunginkirjastossa asiakaspalvelupäällikkönä, vastuualueenani ovat lähikirjastot ja hakeutuvat palvelut. Vuonna 2022 minulle luotettiin Kirjastoseuran hallituksen varajäsenen paikka ja mielelläni jatkaisin kirjastomaailman kehittämistä yhdessä muiden ammattilaisten kanssa.
2. Nykyajan kirjastoissa vaaditaan monipuolista osaamista ja monipuolisten työkalujen hallintaa. Yleiset kirjastot eivät kuitenkaan ole tasa-arvoisessa asemassa keskenään, vaan luonnollisesti paremmilla resursseilla varustetut kirjastot voivat terävöittää ja ulottaa kollektiivista osaamistaan pienemmillä resursseilla varustettuja kirjastoja paremmin. Peruspalvelujen arvioinnin perusteella suurimpia ongelmakohtia näyttäisi olevan yhteiskunnallisen ja kulttuurisen vuoropuhelun edistämisessä. Tuo lain kohta näyttäytyisi tällä hetkellä siis kaipaavan lisää koulutuksellista sisältöä. Täytyy kuitenkin muistaa, että uuden oppimisen lisäksi yhtä tärkeää on jo saavutettujen taitojen ylläpitäminen ja vahvistaminen.
3. Yleinen kirjasto on sivistysvaltion tukijalkoja toimien tukena ja apuna elämän vaiheissa.  Kirjastossa voi laajentaa maailmankuvaansa ja kyseenalaistaa omia näkemyksiään, tulla tutuiksi muiden ihmisten ja ilmiöiden, järjestää tai ottaa osaa monipuolisiin tapahtumiin tai vain nauttia kaikesta siitä sivistyksestä, mitä historia on tuottanut.

Ritva Nyberg, Espoo, kirjastopalveluiden johtaja

1. Olen pitkän linjan kirjastoammattilainen ja toiminut nyt kaksi vuotta Espoossa kirjastopalveluiden johtajana. Pitkän urani aikana (30 vuotta) olen tehnyt lähes kaikkia kirjaston töitä ja koen, että nykyisessä tehtävässäni, unelmatyössäni, voin käyttää kaikkea osaamistani ja oppia myös koko ajan uutta. Olen ollut mukana useissa kansainvälisissä projekteissa, mm. Vantaa-Windhoek-kaupunkiyhteistyöhankkeessa lähes 10 vuoden ajan, ja tuo työrupeama onkin ollut ehkä opettavaisinta koko työurallani. Harrastan musisointia rock-bändissä ja liikun, minkä ehdin.
2. On sanottu, että tulevaisuus tarvitsee generalisteja. Sellaisiahan me kirjastoihmiset yleensä olemme, joten monipuoliset koulutustaustat ovat ehdottomasti meidän vahvuutemme. Kirjastossa tarvitaan nykyään kuitenkin ennen kaikkea vahvaa asiakaspalveluosaamista ja asiakasymmärrystä. Tarvitaan myös osallistavaa ja pedagogista työotetta ja taitoa työskennellä vaihtuvissa työpisteissä, kykyä kohdata nuoria ja puuttua hankaliin tilanteisiin.  Lisäksi täydennyskoulutusta tarvitaan mediataidoissa, E-aineistojen haltuunotossa ja peliosaamisessa. Kirjastotyö voi viedä moniin suuntiin, kun vain rohkeasti tarttuu tilaisuuksiin ja lähtee kokeilemaan uutta!
3. Olet ehkä käynyt kirjastossa lukemassa kokeisiin tai lainaamassa kirjan, jonka äidinkielenopettaja on kehottanut lukemaan. Mutta tiesitkö, että kirjasto on paljon muutakin ja sinäkin voit vaikuttaa siihen, mitä se on. Kirjastoissa kokoontuu yksinäisten ryhmiä, siellä voi järjestää vaikka sinkkujen tapaamisen, tuunata ja askarrella, opetella kieliä, käydä tapahtumissa ja järjestää tapahtumia, osallistua keskustelutilaisuuksiin ja väittelyihin, tehdä töitä tai hengata, vain joitakin asioita mainitakseni. Suomessa yleinen kirjasto on peruspalvelu, joka on kehittynyt yhdessä perusopetuksen kanssa ja sanoisin, että se on tunne; kirjasto luo turvaa ja tunnetta jatkuvuudesta, se on kaikille avoin ja tasa-arvoinen paikka.

Mikko Paajala, Oulu, palveluesimies

1. Mikko Paajala – kirjastobisneksessä jo vuodesta 1995. Ikää 48 vuotta. Pyöritän kolmea lähikirjastoa Oulussa. Kokemusta kirjastoapulaisesta kirjastotoimenjohtajaan ja melkein kaikesta siitä välillä. Tällä hetkellä kiinnostaa lähikirjastojen osallisuustyö ja tapahtumatuotanto, virkamiesrunous sekä Marvel Snap. Tositarkoituksella haku päällä kolmannelle hallituskaudelle.
2. Mielestäni keskeinen ongelma ei ole henkilökunnan koulutuksen tai sen tarjonnan puute, vaan resurssien vähyys. Kuitenkin se Perinteinen Perustehtävä voi Suomessa vielä hyvin. Kokoelmat ovat kunnossa ja henkilökunta osaa niihin liittyvän perustyön mainiosti. Ongelmat nousevat pinnalle, kun aletaan puhumaan kirjastolain uudemmista tehtävistä. Demokratiatyö, osallisuus ja systemaattinen kouluyhteistyö olisivat vaikuttavia asioita kuntalaisille, ja ne ovat ensimmäisiä asioita, jotka jätetään tekemättä, kun henkilökunta ei riitä. Täydennyskoulutus näihin aiheisiin on panostamisen arvoista.
3. Kirjasto – paljon muutakin kuin pelkästään kirjoja. Kirjaston tehtävä on tarjota tiloja mm. opiskeluun, harrastamiseen ja kansalaistoimintaan sekä edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Eli jos tarvitsette hiljaista tilaa opiskeluun tai haluatte järjestää esimerkiksi tapahtuman, niin tulkaa meille. Lisäksi esimerkiksi kirjastojen e-aineistot ovat luultavasti paremmat kuin uskoittekaan ja on myös paranemassa ensi vuonna, kun kuntien yhteinen e-kirjasto aloittaa.

Pertti Pyhtilä, Helsinki, opinto-ohjaaja (aikuisten maahan muuttaneiden peruskoulussa)

1. Hei, olen suomen kielen opettaja ja aikuisten maahan muuttaneiden opinto-ohjaaja, jolla on yli 15 vuoden kokemus kulttuurisihteerin tehtävistä Suomen Viron-instituutissa (mm. kirjastossa). Ensimmäinen kesätyöpaikkani oli Raahen kaupunginkirjasto, seuraava Det Riksomfattande Centralbiblioteket för de allmänna biblioteken Richardinkadulla. Haluaisin seuran hallitukseen edistämään maahan muuttaneiden kirjastopalveluja ja Suomi-Viro-kirjastosuhteita, koska toiseen kotikaupunkiini Tarttoon aletaan rakentaa suurta keskuskirjastoa “SüKu”-nimellä – ja myös Tarton yliopiston kirjastossa on paljon tuttuja.
2. Maahanmuuttaneiden (selkokielisen) opastukseen ja lukuharrastuksen lisäämiseen auttaisi esim. kielitietoiset koulutukset – ja https://osaansuomessa.fi/perustaidot/  sekä https://kaikkienmalli.fi/tausta/perustaidot/
3. Hei, lukiolainen! Tunnethan kirjastosi? Tiedätkö, että kauno- ja tietokirjallisuuden lisäksi saat mm. monikielisen kirjaston palveluja kieltenopiskeluusi tai rauhallisen opiskelupaikan kirjoitusten ajaksi? Monesta kirjastosta voi lainata myös soittimia, pelejä ja työkaluja! Kirjastoissa voit myös 3D-tulostaa, tehdä rintamerkkejä tai musiikkia. Tervetuloa!

Lissu Rossi, Kuopio, järjestelmä- ja verkkopäällikkö

1. Olen Lissu Rossi Kuopiosta, kirjastourani aloitin 80-luvun lopulla Joensuussa. Työni on pääsääntöisesti järjestelmien, e-aineistojen ja verkkopalvelujen kanssa puuhaamista atk- ja kokoelmatukiosastolla. Verkkomaailman vastapainoksi olen mieluusti mukana erilaisissa, etenkin lukemista edistävistä hankkeissa. Tämän syksyn hankkeissa kehitetään lukukoiratoimintaa ja tehdään kirjastojen ympäristötyötä näkyväksi. Olen myös kirjastomme ekotukeva.
2. Kirjaston tärkein tehtävä mielestäni on edelleen lukemisen edistäminen ja erilaisten tekstien pariin innostaminen. Niinpä koulutusta kirjallisuudesta, erilaisista teksteistä, eri kohderyhmien lukemaan innostamisesta ja erilaisten ja eritaustaisten lukijoiden kohtaamisesta ei voi olla liikaa.
3. Kirjat ovat kirjaston ydin, mutta kirjasto on paljon enemmän: opiskelupaikka, tapahtumapaikka, kavereiden tapaamispaikka, paikka, jossa saa olla rauhassa. Kirjastoon saa tulla kuka vaan, eikä sieltä tarvitse ostaa mitään. Kirjastokäynti on arkipäivän ekoteko.
   Kirjasto on paljon muutakin kuin kirjoja: musiikkia, elokuvia, lautapelejä, liikuntavälineitä. Kirjaston tarjontaa voit halutessasi käyttää myös kotoa käsin: lähes kaikissa kirjastoissa on tarjolla e-kirjoja, e-äänikirjoja, e-musiikkia, elokuvasuoratoistopalveluita – maksutta!

Anna Schauman, Taivassalo, kirjasto- ja kulttuuripalveluvastaava

1. Olen kotoisin pääkaupunkiseudulta, asunut kaksikymmentä vuotta maalla. Koulutukseltani olen FM ja syksyllä alkaa 26. vuosi kirjastotyössä. Vaikuttamis- ja yhdenvertaisuustyö ovat intohimojani. Nykyisessä työtehtävässäni vastaan asuinkuntani kirjasto- ja kulttuuripalveluista Saaristomeren laidalla Taivassalossa. Sydämessäni tulee aina olemaan erityinen paikka pienille kirjastoille. Vapaa-ajalla lumoudun saaristoluonnosta tai työnnän sormet multaan hyötypuutarhassani.
2. Sosiaalipsykologian perusopinnot.
3. Kirjasto on portti itsetuntemukseen ja muiden ymmärtämiseen. Hyvä lukutaito on kirkkaasti merkittävin taito elämässä pärjäämiselle.  Kirjasto on kaikille turvallinen tila, jossa voi hengailla maksuttomasti, tutustua mitä mielikuvituksellisempiin maailmoihin, saada ohjausta ja tukea eri asioihin sekä olla kontaktissa itselle uusiin ihmisiin ja todellisuuksiin. Kirjastossa kaikki ovat samanarvoisia.

Jaakko Tiinanen, Espoo, kirjastopalveluiden päällikkö, OTM

1. Olen espoolainen perheenisä ja kirjastolainen. Ammatillisena intohimonani on sivistys, sosiaalinen oikeudenmukaisuus sekä yhdenvertaisuus. Sytyn vuoropuhelusta ja uskon yhteistyöhön: on suuri etuoikeus työskennellä erittäin ammattitaitoisten, laajasti sivistyneiden ja suurella sydämellä työtään tekevien osaajien kanssa. Puhun sujuvasti myös juridiikan, talouden ja hallinnon kieltä, ja käytän tätä osaamistani mielelläni kirjastojen yhteiseksi hyväksi.
2. Nähdäkseni kirjastojen suurimmat haasteet lakisääteisistä tehtävistä suoriutumisen kanssa liittyvät vielä enemmän resurssien niukkuuteen kuin substanssiosaamisen pullonkauloihin: kirjastojen henkilöstö on täynnä aktiivisesti omaa osaamista ylläpitäviä syväosaajia. Usein kirjastoväki on kuitenkin vaatimatonta, mikä voi johtaa siihen, että se jää joskus talousarviopäätöksenteossa lapsipuolen asemaan. Yksi tärkeä osaamisen kehittämisen teema olisikin kirjaston vaikuttavuudesta ja merkityksestä kuntapäättäjille viestiminen – tässä olisi myös selkeästi Kirjastoseuran mentävä aukko, koska tällainen vaikuttamikseen tähtäävä koulutus istuu luontevammin sen pirtaan kuin AVI:en ja AKE:jen.
3. Kirjasto on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kivijalka: siellä aivan kaikkien ulottuvilla varallisuuteen katsomatta on mahdollisuus sivistykseen ja kulttuuriin, ammattilaisen tuki luotettavan tiedon löytämiseen sekä paikka, jonne on tervetullut ilman että tarvitsisi maksaa mitään tai uskoa mihinkään. Kirjasto luo todellisuutta, jossa kaikki saavat kokea osallisuutta eivätkä lähtökohdat rajoita sitä, mihin kukakin voi ponnistaa.

Anni Tormas, Huittinen, kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja

1. Olen kirjastoalan monipuolinen vaikuttaja ja viestijä sekä muutosjohtaja. Työskentelen kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja Huittisissa. Minulla on monipuolista kokemusta kirjastotyöstä reilun 10 vuoden ajalta. Kirjastoseurassa olen tällä hetkellä hallituksessa 2. varapuheenjohtaja. Kirjastoammattilaisen näkökulman lisäksi katson kirjastoa vahvasti myös laajemmin osana kuntaa ja yhteiskuntaa. Olen ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu ja kuntakentän vaikuttamiskokemusta löytyy 15 vuoden ajalta.
2. Mielestäni ensisijaista täydennyskoulutusta kirjastoammattilaisille ovat kohtaamiset ja kokemusten jakaminen. Moninaistuvissa kirjastoalan tehtävissä meidän ammattilaisten tulee ymmärtää sekä tukea toinen toisiamme, auttaa toisiamme onnistumaan. Tarvitsemme tietoa ja ymmärrystä siitä millaisilla taidoilla ja etenkin millä asenteella edistämme kirjastoasiaa ja palvelemme asiakkaita sekä teemme yhteistyötä kunnassa. Ensisijaista täydennyskoulutusta on siis mahdollistaa kaikille kirjastoammattilaisille keskustelu ja kohtaamiset.
3. Kirjasto on tiedon ja tarinoiden polttopiste.

Anna Tuomikoski, Helsinki, projektiasiantuntija (e-kirjastohanke)

1. Olen filosofian maisteri ja e-kirjastohankkeen projektiasiantuntija. Kirjat, lukeminen ja kirjallisuus ovat olleet oleellinen osa elämääni aina ja työ e-kirjastohankkeen sisältöalan asiantuntijana on ollut minulle sekä todella mieluinen että hyvin luonteva. Olen kiinnostunut edistämään yleisten kirjastojen asemaa yhteiskunnassa yleisesti sekä eritysesti kirja-alan ekosysteemissä. Tulin valituksi hallituksen varajäseneksi vuodeksi 2023 ja jatkaisin mielelläni tehtävässä tämän vuoden jälkeenkin.
2. Elämme aikaa, jossa mielipiteet yhteiskunnassa polarisoituvat voimakkaasti ja erilaisten ihmisryhmien tuntuu olevan yhä vaikeampi ymmärtää toisiaan. Yleisten kirjastojen tehtävä on edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Tämän tehtävän kautta meillä kirjastossa voi olla merkittävä rooli siinä, että opimme paremmin ymmärtämään toisiamme ja sietämään sitä, että olemme erilaisia ja ajattelemme asioista eri tavoin. Jotta pystymme kirjastossa lisäämään ns. hankauksen sietoa, kirjastoammattilaiset tarvitsevat lisää työkaluja. Mielestäni täydennyskoulutusta olisi syytä tarjota siinä, miten parhaiten mahdollistamme erilaisia kohtaamisia, tuemme vuorovaikutusta ja vuoropuhelua sekä fasilitoimme tilanteissa, joissa mielipiteet ja intressit voivat olla hyvin erilaisia.
3. Hyvät lukiolaiset! Kouluvuosienne aikana olette tutustuneet perusteellisesti kirjastoon lukemisen edistäjänä. Teille on tuttua se, että saatte tukea lukemisen kanssa, pääsette käsiksi monenlaiseen tietoon, löydätte erilaisia aineistoja sekä saatte neuvoa monenlaisissa asioissa. Moni teistä on hengannut kirjastossa ja huomannut, että kirjastosta ei ajeta hengailijoita pois, kunhan käyttäytyy kutakuinkin siivosti.
   Kirjaston tehtävät on määritelty kirjastolaissa ja tämä tilojen käyttö on siellä mainittu ihan omana kohtanaan. ”Kirjaston tehtävä on tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan”, sanotaan laissa. Kirjasto on tämän tehtävänsä kautta yksi harvoja paikkoja, jossa saa viettää aikaa ilman, että on pakko ostaa jotakin tai ilman, että täytyy pystyä esittämään jokin pätevä syy oleskelulleen. Kirjasto ei valikoi asiakkaita eikä sinne ole pääsymaksua. Kirjastossa henkilökunta on kaikkien käytettävissä ja heiltä saa apua monenlaisiin asioihin. Kirjastoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset, varakkaat ja varattomat, ikänsä Suomessa asuneet ja uudet suomalaiset, työssäkäyvät ja työttömät, omistusasujat ja kodittomat.
   Laissa on määritelty, että yleisten kirjastojen pitää myös edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Sekä tilojen tarjoaminen että vuoropuhelun edistäminen tekevät kirjastosta ainutlaatuisen toimijan suomalaisessa yhteiskunnassa. Parhaimmillaan nämä kaksi yhdessä toimivat vastavoimana sellaiselle maailmalle, jossa mielipiteet kärjistyvät eikä toisten mielipiteitä pystytä tai haluta ymmärtää. Kirjasto puhkoo kuplia ja lisää tasa-arvoisia mahdollisuuksia osallistua monipuolisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan.