Etusivu> Suomen kirjastoseura> Ehdokkaat hallitukseen

Ehdokkaat hallitukseen

Suomen kirjastoseuran vuosikokouksessa 30.9.2021 valitaan seuralle puheenjohtaja ja neljä varsinaista hallituksen jäsentä kaudelle 2022-23 sekä kolme hallituksen varajäsentä kaudelle 2022. Hallituksen vaali toimitetaan sähköisesti 17.-27.9.2021 välisenä aikana.

Hallitukseen ehdolle tuli hakea 19.8.2021 mennessä ilmoittamalla halukkuutensa vaalivaliokunnalle ja vastaamalla seuraaviin kysymyksiin:

  1. Kuka olet? Esittele itsesi 50 sanalla.
  2. Minkälaisen haasteen haluaisit heittää kirjastojen henkilökunnalle?
  3. Minkä innovaation tai oivalluksen kirjastoalan ulkopuolelta haluaisit juurruttaa kirjastoon?

Ehdolla puheenjohtajaksi

Puheenjohtajaksi ehdolle on määräaikaan mennessä hakenut yksi henkilö, joten puheenjohtajan vaalia ei toimiteta, vaan ehdokas todetaan vuosikokouksessa valituksi.

Laura Rissanen, Helsinki

laura.rissanen @ iki.fi

Laura keskustakirjasto Oodin edessä

  1. Olen 45-vuotias helsinkiläinen kaupunkipoliitikko ja Sivistystyönantajien elinkeinopoliittinen johtaja, aiempaa työkokemusta mm.  eduskunnasta, valtiovarainministeriöstä ja opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Olen Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan ja HSL:n hallituksen jäsen, aiemmin olen toiminut kahdeksan vuotta kaupunginhallituksessa ja mm. kulttuuri- ja kirjastolautakunnan varapuheenjohtajana. Olen kahden koulupojan äiti ja tärkein arjen rutiini on jokailtainen iltasatu.
  2. Kirjastot ovat maamme rakastetuin ja käytetyin kulttuuripalvelu, kuten tiedetään. Miten huolehdimme tästä myös tulevaisuudessa? Miten saada vilkkaat koululaiset pysähtymään kirjahyllyjen ääreen tai ylipäänsä avaamaan kirjaston oven, kun älylaitteen mukana kulkee ääretön määrä luettavaa ja koettavaa?
  3. Ruokakassipalveluiden suosio on kasvanut etenkin koronan aikaan. Voisivatko kirjastot tarjota vastaavia lukukassipalveluita? Koronasulun aikana vähän vastaavaa näin jossain kokeiltavan, mutta vaikka kuukausiperiaatteella. Perhekassia, pariskuntakassia, dekkarirakastajan ja fantasiahirmun tai uutuuksien metsästäjien kasseja. ”Kirjastowolttia” olen myös pimeinä syysiltoina kaivannut.

Ehdolla hallitukseen

Hallituksen varsinaiseksi jäseneksi haki määräaikaan mennessä seitsemän henkilöä. Hallituksen varsinaisten jäsenten paikoista ja varajäsenten järjestyksestä toimitetaan vaali. Lisätietoja vaalista saat täältä (pdf).

Esittelemme ehdokkaat hallitukseen aakkosjärjestyksessä. Suluissa ehdokkaan äänestysnumero. Ehdokkaan esittelyssä nimen perässä asuinkunta ja virkanimike.

Romana Mázerová, Helsinki, erikoiskirjastovirkailija

  1. Olen avoin, luotettava, joustava, rehellinen ja huumoritajuinen tšekkiläinen journalisti, joka on Suomessa kokenut epäkafkamaisen muodonmuutoksen kirjastovirkailijaksi. Kirjastourani aloitin vuonna 2007 oppisopimuksella Rikhardinkadun kirjastossa. Nykyään työskentelen Herttoniemi, Roihuvuori ja Laajasalo –kolmoiskirjastossa. Työtehtäviini kuuluu asiakaspalvelun lisäksi tapahtumien järjestäminen, kumppanuustyön koordinointi, kielikahviloiden vetäminen ja erilaiset viestintätehtävät. Toimin kaksi vuotta idän alueen tilat ja osallisuustiimin vetäjänä. Osallistun kirjaston Monikulttuurisen ryhmän toimintaan. Olin mukana kehittämässä Laajasalon kirjaston ja nuorisopalveluiden yhteistyötä ja uudenlaista toimintamallia. Kirjasto ja nupa muuttivat yhteisiin tiloihin marraskuussa 2018.  Arvostan työyhteisössä erityisesti avointa keskustelukulttuuria, selkeyttä, oikeudenmukaisuutta, kannustavaa ilmapiiriä sekä rentoa yhdessäoloa.
  2.  Kokeilkaa ainakin kerran kuukaudessa tehdä jotain uutta, astukaa mukavuusalueen ulkopuolelle.
  3. Enter ry:n toimintaa – vapaaehtoistyön ja vertaisoppimisen mallin mukainen jatkuva kehittäminen.

Annamari Nikara-Nummi, Tampere, kirjastopalvelujohtaja

Twitter: @nikaranummi /annamari.nikara @ gmail.com
  1. Olen tamperelainen kirjastoammattilainen. Työskentelen kirjastopalvelujohtajana Kangasalan kaupungilla, opintoni suoritin Tampereen yliopistossa pääaineenani informaatiotutkimus. Työhistoriani kattaa yleisen kirjaston työnkuvat avustajasta johtajaksi sekä vuodet yksityisessä kirjakaupassa. Olen innostuva, kehittävällä otteella työhöni ja kirjastoalaan suhtautuva kirjastoduunari. Viime vuosina olen halunnut aktiivisemmin verkostoitua sekä päästä vaikuttamaan alamme tulevaisuuden näkymiin.
  2. Toivoisin kirjastoalalla pohdittavan enemmän markkinoinnin merkitystä ja sitä, miten myymme palveluitamme tässä ajassa. On haaskausta, jos kirjastojen laadukkaita ja kattavia palveluita ei tunneta tarpeeksi. Näkisin mielelläni, että sekä yksittäisissä kirjastoissa että kirjastokimpoissa panostettaisiin aikaa ja rahaa ammattimaiseen markkinointiin. Milloin viimeksi näit kirjaston mainoksen televisiossa, lehdessä tai sosiaalisessa mediassa? En myöskään haluaisi enää törmätä pölyttyneeseen mielikuvaan kirjastoista tai kirjastoammattilaisista!
  3. Olemme kirjastoalalla perinteisesti olleet digitalisaation etujoukoissa, mutta esimerkiksi verkkokirjastosovellusten ominaisuuksissa olisi yhä parantamisen varaa. Kirjastoissa on yhä lukuisia prosesseja, joita voisimme automatisoida tekoälyä hyödyntäen. Voisimme myös tehdä rohkeampia yhteistyöavauksia esimerkiksi hankkeissa ja tapahtumissa.

Esko Nousiainen, Rovaniemi, kirjastonhoitaja – alueellinen kehittämistehtävä

esko.nousiainen @ rovaniemi.fi / esko.nousiainen @ live.fi

  1. Olen 35-vuotias Lapissa varttunut ja kirjastoalalle kasvanut. Työurani on sisältänyt monenlaisia tehtävänkuvia aina avustajasta kirjastotoimenjohtajan sijaisuuteen. Ohella olen opiskellut niin ammattitukinnon kuin alemman korkeakoulututkinnonkin (maisterius toteutunee lähiaikoina) ja saanut toimia mm. ammattiyhdistyksen sekä kirjavinkkarien hallituksessa – kaksi vuotta vinkkarien puheenjohtajanakin. Nykyistä työtäni teen ilolla; saanhan tehdä sitä taitavien kirjastoammattilaisten kanssa yhteistyössä.
  2. Toisinaan vaikuttaa, että kirjaston huippuammattilaiset eivät hirveän mielellään tuo osaamistaan ilmi. Monesti itseltänikin lipsahtaa ”tämä nyt on vaan tämmönen..”, vaikka varsinaista syytä sellaiseen ei olisikaan. Haastankin kaikkia nostamaan omaa erinomaista osaamistaan esiin ja olemaan ylpeä silloin kun aihetta on.
  3. Itse näen, että elämyksellisyydestä ja erityisesti pelillisyydestä tai pelillistämisestä voitaisi vielä ammentaa paljonkin. Kirjojen ja tarinoiden maailmaan uppoutuminen on elämyksellistä, miksi ei siis arkinen kirjastoreissu voisi olla sitä vielä entistäkin enemmän? Pelillistämisen keinoja käytetään nykypäivänä paljon esim. opettamisessa. Itse näen, että miltei mihin tahansa voi tuoda lisämaustetta pelillistämisen keinoin. Mitä jos asiakaspalautettakin kerättäisi pienen pelin avulla? Saisiko sitä kautta esiin jotain aivan uutta näkökulmaa?

Mikko Paajala, Oulu, palveluesimies

mikko.paajala @ ouka.fi

  1. Byrokraatti ja herrasmies. Jo 25 vuotta kirjastobisnestä. Työhistoriasta löytyy melkein kaikki yleisen kirjaston tittelit, kolme eri maakuntaa, isoja ja pieniä kuntia. Yhä pitää asiakaspalvelusta, yhä hyörii hyllyjen välissä, yhä pitää henkilökunnan puolta.
    (soundtrack: Dr. Dre – Still D.R.E.)
  2. Pitäkää visio kirkkaana. Kirjastoala on ollut jatkuvassa muutoksessa, ja me olemme erilaisten toiveiden ja tarpeiden ristiaallokossa. Meidän pitää muistaa perustehtävämme, mutta myös hyväksyä sen muutos. Minusta tärkeää on katsoa laajasti kaikkiin suuntiin, mutta pitää päämäärä mielessä. Ja sen pitää näkyä jokapäiväisessä työssä, ja siinä, että me koemme tekevämme tärkeää työtä, jonka koemme mielekkääksi.
    (soundtrack: Ice Cube – You Can Do It)
  3. Hankala kysymys! En usko, että on olemassa jotain poppakonstia, jonka voisi siirtää kirjastobisnekseen ja tuloksena on radikaaleja muutoksia. Alalla seurataan jo nyt johtamisen ja liikemaailman kehitystä, ja sieltä sovelletaan käytäntöjä meidän toimintaan. Yleensäkin toimintaa kehitetään määrätietoisesti. Vastaukseni silti on Googlessa käytössä ja ollut (ja sittemmin luovuttu) käytäntö, jossa henkilökunnalla oli tietty määrä työaikaa käyttää aika vapaasti omiin projekteihin. Sellainen mahdollisuus oman työn kehittämiseen voisi tuoda henkilöstöstä lähtevää innovointia ja työhyvinvointia.
    (soundtrack: N.W.A. – Express Yourself)

Jasmiina Sillanpää, Nokia, kirjastonjohtaja

jasmiina.sillanpaa @ tampere.fi

  1. Olen vuonna 2018 valmistunut FM, uratavoitteenani tukea tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja avointa yhteiskuntaa. Haluan käyttää aikaani ja asiantuntijuuttani yleisten kirjastojen eduksi. Olen kirjastoseuran hallituksen varajäsen, ammattijärjestöaktiivi, Nokia Pride ry:n perustajajäsen ja CV:stani löytyvät hoitamani tehtävät tietopalvelusihteeristä sivistystoimenjohtajaan.
  2. Haluaisin haastaa jokaisen kirjastolaisen pohtimaan yleisen kirjaston yhteiskunnallista merkitystä, sekä kanavia ja keinoja viestiä tuosta merkityksestä paikallisille päättäjille.
  3. Haluan nähdä kirjaston roolin demokratian vahvistajana ja yhteiskunnallisen keskustelun edesauttajana kehittyvän ja monipuolistuvan edelleen.

Anni Tormas, Huittinen, kirjastopäällikkö

anni.tormas @ eura.fi / IG:@samrotinna

  1. Olen kirjastoalan monipuolinen vaikuttaja, viestijä ja tuottaja. Utelias, avoin ja innostuva kirjastolainen. Työskentelen kirjastopäällikkönä Eurassa ja minulla on monipuolista kokemusta kirjastotyöstä reilun 10 vuoden ajalta. Kirjastoammattilaisen näkökulman lisäksi katson mielelläni kirjastoa vahvasti myös laajemmin osana kuntaa ja yhteiskuntaa. Olen ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu ja minulta löytyy kuntapäätöksenteon kokemusta kahdelta kaudelta lautakunnan jäsenenä.
  2. Kirjastolainen! Usko itseesi! Olet oman tärkeän työsi paras asiantuntija. Kerrotaan meistä ja työstämme ajantasaisesti, rohkeasti ja positiivisesti. Muutoin meihin ja työhömme edelleen liitetään vanhentuneita, pölyisiä mielikuvia. Kukaan ei tiedä meistä eikä ymmärrä meitä, jos piiloudumme työhuoneeseen ja haikailemme.
  3. Katsotaan me kirjastolaiset yhdessä vielä hieman enemmän boxin ulkopuolelle! Kirjastoa ja sen palveluita voisi edelleen tuotteistaa enemmän. Soveltaa erilaisia asiakaspalvelun toimintatapoja- ja malleja rohkeammin kirjastoon. Palveluistamme ja osaamisestamme voisi edelleen kertoa yhdessä iskevämmin ja asiakaslähtöisemmin.

Jan-Erik Ylitalo, Heinola, kirjastopalvelujohtaja

jan-erik.ylitalo @ heinola.fi

  1. 49-vuotta, vaimo, kolme poikaa ja kaksi kissaa. Toiminut ennen Heinolaa sekä Ruskon että Huittisten kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja. Vaskin, Satakirjastoiden ja nykyisin Lastu-kirjastoiden johtoryhmän jäsen. Tämän lisäksi vuodesta 2008 lähtien toiminut useissa eri kirjastoalan työryhmissä. Kirjastoalan lisäksi vaikuttanut myös yleensäkin kulttuurialalla monissa eri rooleissa.
  2. Rohkeasti vaan työkiertoon ja kirjastotilassa kansia näkyviin!
  3. Nuorisotyön puolella käytettävän talotyön arvioinnin, jossa lähikunnan työntekijöiden kanssa käydään vastavuoroisilla arviointivierailuilla toistensa työyksiköissä. Tällöin vertailu arvioidaan lähikunnan yksikköä siltä kannalta että mitä siellä on sellaista jota kannattaisi olla meilläkin ja toisinpäin. Kokemusten ja tietojen vaihtoa ”Oletteko miettineet?” -hengessä.