Kirjastoseuran vuosikokouksessa ti 4.6.2024 valitaan Kirjastoseuralle puheenjohtaja kaudelle 2025-26 ja hallitukseen neljä (4) varsinaista jäsentä kaudelle 2025–26 ja kolme (3) hallituksen varajäsentä vuodelle 2026. Hallitukseen on tänä vuonna ehdolla yhteensä 12 henkilöä, yksi puheenjohtajaksi ja yksitoista hallituksen jäseneksi.
Seuran jäsenet voivat äänestää ehdokkaita verkossa 17. toukokuuta klo 9.00 – 31. toukokuuta klo 17.00. Äänestystä varten toimitamme linkin myöhemmin. Äänestää voi myös vuosikokouspaikalla Kuopiossa 4.6.2024 ennen vuosikokousta kello 14–16. Vuosikokous järjestetään Kuopion Musiikkikeskuksessa 4.6.24 klo 17.15 alkaen, osoitteessa Kuopionlahdenkatu 23, Kuopio.
Sähköiseen vaalijärjestelmään kirjaudutaan jäsentiedoissa olevan sähköpostin avulla. Jos järjestelmä ei tunnista sähköpostiasi, ole yhteydessä Kirjastoseuran toimistoon info @ fla.fi tai 044 522 2941. Voit päivittää yhteystietosi jo ennakkoon tällä lomakkeella.
Äänestämään pääset tällä sivulla julkaistavan linkin kautta, linkki toimitetaan myös sähköpostinsa toimittaneiden jäsenten sähköpostiin!
Hallitukseen ehdolle tuli hakea 11.8.2023 mennessä ilmoittamalla halukkuutensa vaalivaliokunnalle ja vastaamalla seuraaviin kysymyksiin:
- Kuka olet? Esittele itsesi 50 sanalla.
- Peruspalvelujen arvioinnin mukaan kirjastoilla on vaikeuksia suorittaa perustehtäväänsä. Mikä olisi tärkein viestisi kuntapäättäjälle kirjastojen toiminnan turvaamiseksi ja kehittämiseksi?
- Mikä Kirjastoseuran työssä on mielestäsi kaikkein tärkeintä ja ainutlaatuista? Miksi kaikkien pitäisi kuulua Kirjastoseuraan?
Ehdolla puheenjohtajaksi
Hallituksen puheenjohtajaksi haki määräaikaan mennessä yksi henkilö, Kirjastoseuran nykyinen puheenjohtaja Laura Rissanen. Rissanen valitaan vuosikokouksessa puheenjohtajaksi kaudelle 2025-26.
Lauran vastaukset:
- Olen kohta viisikymppinen helsinkiläinen kirjastojen suurkuluttaja, kuntapoliitikko, harrastelijalenkkeilija ja kahden pojan äiti Helsingistä. Olen toiminut Kirjastoseuran puheenjohtajana vuoden 2022 alusta ja virtaa jatkoon riittää. Ensi vuoden kuntavaalit ovat kirjastojen kannalta kriittiset – haluan olla mukana varmistamassa kirjastojen näkyvyyden vaalikeskusteluissa sekä levittämässä ymmärrystä kirjastojen merkityksestä. Kirjastorakkaus on suomalaisten dnassa, mutta ilman riittäviä resursseja emme pysty ylläpitämään ja kehittämään kirjastoja.
- Kirjasto on maamme käytetyin kulttuuripalvelu. Ilman kirjastoja kulttuurimme köyhtyy!
- Puheenjohtajana ja sektorin ulkopuolelta tulevana on ollut uskomattoman hienoa nähdä kaikki se asiantuntemus, joka Kirjastoseuran aktiiveista löytyy! On tärkeää tuoda tämä asiantuntemus yhä useamman suomalaisen tietoisuuteen’ Kirjastoseurasta ei voi puhua ilman Kirjasto-lehteä, jo pelkästään sen takia kannattaa olla jäsen. Lehden jokainen numero on täynnä asiaa ja oivalluksia.
Ehdolla hallitukseen
Hallituksen varsinaiseksi jäseneksi haki määräaikaan mennessä seitsemäntoista (17) henkilöä. Hallituksen varsinaisten jäsenten paikoista ja varajäsenten järjestyksestä toimitetaan vaali. Lisätietoja vaalista saat täältä: Äänestysohjeet 2024
Esittelemme ehdokkaat hallitukseen aakkosjärjestyksessä. Ehdokkaan nimen lopussa äänestysnumero. Ehdokkaan esittelyssä nimen perässä asuinkunta ja ammattinimike. Klikkaamalla ehdokkaan nimeä alta, pääset suoraan hänen vastauksiinsa.
- Krista Heikkinen, 2
- Laura Korhonen, 3
- Annastiina Louhisalmi, 4
- Arja Nevala, 5
- Elina Niemi, 6
- Annamari Nikara-Nummi, 7
- Ritva Nyberg, 8
- Sumu Posio, 9
- Anna Katariina Roos, 10
- Anni Tormas, 11
- Leena Virtanen, 12
Krista Heikkinen, Rovaniemi, kouluttaja
- Rakastan kirjastoja, olen suurkuluttaja. Vierailemme kirjastoissa viikoittain perheeni kanssa. Tämä on yksi lempiajanvietteistämme viikonloppuisin, olen opettanut myös lapseni rakastamaan lukemista ja kirjastoja. Toimin kaupunkimme luottamushenkilönä. Saan olla mukana myös päätöksenteossa, mikä liittyy sivistys- ja hyvinvointipalveluihimme.
Vannon lukutaidon nimeen, opetanhan maahanmuuttajille suomen kieltä. Kirjaston rooli kansallisessa lukutaidossa on kiistaton, lukutaito on vapautemme tae.
Pidän tärkeänä kirjaston turvallista tilaa ja sitä, että se on kiertotalouden loistoesimerkki ja matalan kynnyksen kohtaamis- sekä tapahtumapaikka. - Enemmän yhteisöllisiä pientapahtumia. Lisää tiloja esimerkiksi taiteen harrastamiseen.
- Olisi mahtavaa päästä kehittämään tämän seuran toimintaa!
Laura Korhonen, Hamina, kirjastopalvelupäällikkö
- Kirjastopalvelupäällikkö, Haminan kaupunki 2021 – (vs. osallisuus- ja hyvinvointipäällikkö 10/24 asti). Aiemmin palvelujohtajana Lappeenrannan kaupunginkirjastossa, vastaavana kirjastonhoitajana Haminassa, hoitajan ja virkailijan sijaisuuksia Kymenlaakson kirjastoissa. Olen väsymätön kirjastojen puolestapuhuja ja näen kirjastoseuran hallitusjäsenyyden erinomaisena mahdollisuutena päästä työskentelemään kirjastoalan hyväksi. Minulla on monipuolinen kokemus erikokoisista kirjastoista ja nykyisen työn kautta kertynyt kunnallishallinnon tuntemus. Innostun uusista asioista ja pohdin asioita laaja-alaisesti. Olen aktiivinen kehittäjä, minulla on laajat verkostot ja kanssani on helppo tulla toimeen.
- Jotta kirjastot pystyvät hoitamaan lakisääteiset tehtävänsä ja tarjoamaan kuntalaislle laadukkaat ja monipuoliset kirjastopalvelut, on kirjastoilla oltava riittävästi pätevää henkilöstöä, jolla on mahdollisuus kehittää osaamistaan. Kirjastoa johtavalla tulee olla lainmukainen kelpoisuus, tietotaitoa ja riittävästi aikaa kirjaston toiminnan johtamiseen ja kehittämiseen. Suomalaisten heikkenevä lukutaito tulisi olla jokaisen yhteinen huolenaihe, sillä (moni)lukutaito on edellytys yhteiskunnassa pärjäämiselle. Jotta kirjastot pystyvät tekemään tärkeää lukutaitotyötä ja tukemaan elinikäistä oppimista sekä edistämään työllään ja palveluillaan yhteiskunnallista vuoropuhelua ja tasa-arvoa, on ensiarvoisen tärkeää, että kunnat sijoittavat kirjastoon ja sen henkilöstön riittävyyteen ja osaamiseen.
- Kirjastoseura tarjoaa erinomaisen yhteisen foorumin alan keskusteluun. Oman alan kehitystä on tärkeää seurata, ja Kirjastoseuran kautta saa paljon tietoa esimerkiksi alan ajankohtaisista asioista, tapahtumista, koulutuksista ja mahdollisuuksista kansainvälistymiseen.
Annastiina Louhisalmi, Helsinki, palvelupäällikkö Kansalliskirjaston E-kirjastoyksikkö
- Olen helsinkiläinen kirjastoalan ammattilainen, jolla on kokemusta kirjastotyöstä ympäri Suomen. Tällä hetkellä työskentelen kuntien yhteisen E-kirjaston parissa Kansalliskirjastossa ja aiemmin työskentelin kirjastotoimenjohtajana Tuusulassa ja lähikirjaston johtajana Nurmijärvellä. Minulla on kokemusta myös hanketyöstä. Olen kiinnostunut kirjastojen kehittämisestä laajasti sekä kirjastojen yhteiskunnallisen merkittävyyden esiin tuomisesta ja näen, että Kirjastoseuran hallituksessa pääsen vaikuttamaan näihin asioihin. Olen ollut hallituksessa varsinaisena jäsenenä kaudella 23-24. Kirjastojen lisäksi pidän hiihtämisestä, lukemisesta, marjastamisesta ja lapsista.
- Kirjastot ovat useassa kunnassa rakastetuin ja käytetyin palvelu. Kirjastoissa on totuttu tekemään työtä innovatiivisella otteella niukin resurssein. Kirjastolaiset suhtautuvat työhönsä intohimoisesti, paikalliset tarpeet tuntien ja koko osaamistaan hyödyntäen. Kirjasto voi olla sinunkin kunnassasi yksi vastaus kaikkiin niihin kysymyksiin, joita pohdimme koko yhteiskunnan tasolla: miten pidämme kaikki mukana, miten ehkäisemme eriarvoistumista, miten edistämme lukutaitoa, jotta toimiminen yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä onnistuu ja miten edistämme demokratiaa ja yhteiskuntarauhaa. Kunnassasi on jo nyt palvelu, jonka lakisääteisenä tehtävänä on tehdä kaikkea tätä. Pidä siis kirjaston resurssit kunnossa ja arvosta ja näe se työ mitä kirjastoissa tehdään niin myös kuntalaiset pysyvät kunnossa!
- Kirjastoseura on alan merkittävä edunvalvoja, kouluttuja ja verkostoitumisen mahdollistaja. Yleisten kirjastojen kentällä ei ole muita vastaavia toimijoita, jotka katsovat kenttää koko Suomen näkökulmasta, pyrkivät vaikuttamaan päättäjiin yleisille kirjastoille tärkeissä niin lainsäädännöllisissä kuin resurssointiin liittyvissä kysymyksissä ja pitävät kirjastojen ääntä esillä. Kirjastoseura on yksi niistä toimijoista, joilta pyydetään lausuntoa, kun valtakunnan tasolla tehdään kirjastoihin vaikuttavia päätöksiä. Kirjastoseuran kautta myös pieni kirjasto ja kunta voi saada äänensä kuuluviin. Kirjastoseuraa ei ole olemassa ilman jäseniä, joten jokaisen kirjastolaisen ja kirjaston ystävän kannattaisi olla seuran jäsen. Näin seuran vaikutusvaltaa voidaan entisestään lisätä. Kirjastoseura on myös tärkeä verkostoitumisen mahdollistaja niin alan sisällä, kansainvälisesti kuin muihinkin kulttuurikentän toimijoihin. Kirjastoseuran toiminnassa pääsee tutustumaan kirjastolaisiin ympäri Suomen ja voi vaikuttaa koko alan kehitykseen ja tulevaisuuteen. Kirjastoseura järjestää myös alan isointa ammattilaistapahtumaan Kirjastopäiviä!
Arja Nevala, Raahe, palvelupäällikkö
- Olen mutkankautta kirjastoalalle aikuisena tullut palvelupäällikkö Raahen kaupunginkirjastosta. Aloitin kirjastourani lasten- ja nuorten osaston osastonjohtajana. Minun sydämeni sykkii edelleenkin hyvin vahvasti lanu-työlle. Olen koko urani aikana ollut erittäin kiinnostunut kirjaston palveluiden ja toiminnan kehittämisestä. Kirjastoaate on aate, josta kaikkien tulee kuulla. Kirjasto on yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon tyyssija, millä arvot ovat kohdillaan. Olen toiminut Kirjastoseurassa yhden kauden hallituksen jäsenenä samoin kuin asiakaspalvelutyöryhmän jäsenenä. Tämä kausi on antanut innostusta toimia lisää kirjastoaatteen eteen. Meillä on yksi yhteinen tavoite – kirjastojen vapaa toiminta tulee taata niin Suomessa kuin muualla. Oman kirjastoni AKE-alueen visiota siteeratakseni “Kirjastosta kaikki hyvään elämään.”
- Kirjastot ovat matalan kynnyksen palveluntuottajia. Kirjastoa käyttävät kaiken ikäiset ja näköiset kunnan asukkaat. Kirjasto on paikka, jonne kuka tahansa voi tulla taustasta riippumatta ja hänet hyväksytään sellaisenaan. Kirjastot eivät kuitenkaan pysty toimimaan ilman osaavaa ja välittävää henkilökuntaa. Pelkät seinät eivät tee kirjastoa kirjastoksi vaan sen sydän ovat ihmiset niin asiakkaat kuin työntekijätkin. Mitä tapahtui, kun koroajan alussa kirjastot suljettiin? Ihmisille nousi hätä – miten he pystyvät maksamaan laskut? Miten henkisesti selviän tästä kurimuksesta? Kirjastot eivät ole pelkkiä lainaamoja vaan ne ovat asukkaiden yhteinen sydän, jota tarvitaan, jotta yhteisö kirjaston ympärillä toimii hyvin.
- Kirjastoseura tekee todella hyvää työtä kirjastojen olemassa olon puolesta puhumiseksi. Kirjastoseura on osa suomalaista kulttuurin vaikuttamiskenttää. Mitä suurempi jäsenmäärä kirjastoseuralla on sitä vahvemmin sen kannanotot yms. painavat.
Elina Niemi, Joensuu, alueinformaatikko
- Hei olen Elina Niemi ja työskentelen Joensuun seutukirjastossa. Erityisesti olen kiinnostunut aikuisten kirjastotyöstä, lukemisen innostamisesta ja erilaisista sidosryhmäyhteistyöstä. Parasta kirjastotyössä on päästä tekemään itseä ja toisia innostavia ja motivoivia asioita kuten tapahtumia ja vinkkauksia. Kirjastot ovat aina olleet tärkeitä paikkoja minulle, mutta vasta kirjastotyön myötä minulle on kirkastunut, kuinka tärkeässä roolissa kirjasto yhteiskunnassa on. Siksi haluankin olla osaltani vaikuttamassa kirjastojen näkyvyyteen ja arvostukseen. Lisää lukuiloa maailmaan!
- Kirjastossa tehdään paljon asiakkaille näkymätöntä työtä myös kirjaston seinien ulkopuolella. Inflaation kurittamassa maailmassa on entistä tärkeämpää, että ihmisille löytyy ilmainen paikka olla ja löytää luotettavaa tietoa. Surullisen kuuluisien Pisa-tutkimustulosten mukaan suomalaisten lukutaito on heikentymässä eikä kirjastoista säästäminen tule tilannetta helpottamaan. Vapaaehtoisessa elämänmittaisessa oppimisessa kirjastolla on tärkeä rooli, sillä me voimme tarjota asiakkaille helppoon ja hauskaan pakettiin käärittyä sivistystä ja lukutaidon opetusta. Pelkällä pakolla ja pelottavilla tilastoilla tilannetta ei korjata.
- Kirjastoseuralla on tärkeä rooli viestinnässä päättäjien puoleen. Koen myös, että kirjastoseura voi kollektiivina uudistaa kirjastoon kohdistuvia pölyttyneitä ennakkoluuloja. Joskus ennakkoluuloja löytyy hyvin korkealtakin taholta ihmisiltä, joilla todellakin toivoisi olevan realistinen käsitys kirjastotyöstä. Kirjasto on palvelu, jota suurin osa ihmisistä käyttää ja juuri heikoimmassa asemassa olevilla kirjaston merkitys elämässä korostuu. Siksi kaikkien tulisi olla kirjastoseuran jäseniä, jotta voimme pitää entistä enemmän meteliä kirjastojen puolesta.
Annamari Nikara-Nummi, Tampere, kirjastopalvelujohtaja
- Olen Annamari Nikara-Nummi Tampereelta. Työskentelen kirjastopalvelujohtajana 33 000 asukkaan Kangasalla. Minulla on monipuolinen tausta yleisen kirjaston työtehtävissä ja hyvät verkostot. Työssäni joudun jatkuvasti pyörittelemään kysymystä miksi ja mihin kirjastoja tarvitaan, etenkin nyt kun kunnissa haetaan säästöjä kaikkialta. Kirjastoseuran hallitustoiminnan näen kanavana vaikuttaa kirjastoalalla sekä pysyä kuulolla ja tuoda mukanani tietoa kuntakentän kuulumisista.
- Kirjastot tulisi nähdä sivistystehtävänsä lisäksi edullisina ennaltaehkäisevinä hyvinvointipalveluina. Pieni panostus kirjastopalveluihin maksaa itsensä takaisin kuntalaisten hyvinvointina, joka syntyy mahdollisuudesta osallistua, kehittää itseään ja kokea kuulumista yhteisöön. Hyvinvoinnin edistämisestä puhutaan nyt paljon, mutta jostain syystä kirjastojen keskeinen rooli siinä tuntuu päättäjiltä helposti unohtuvan.
- Kirjastoseurassa itseäni puhuttelee kokemus siitä, että yhdessä olemme vaikuttavampia. Kirjastoseuran viimeaikaiset kannanotot ja kampanjat ovat olleet näkyviä ja niillä on isompi merkitys kuin yksittäisten ammattilaisten tai kirjastojen äänellä. Kirjastoseura on myös loistava kanava verkostoitua ja olla kuulolla alamme kehityksestä. Lisäksi olen äärimmäisen vaikuttunut seuran henkilökunnan ja muiden toimijoiden lämminhenkisyydestä ja vahvasta osaamisesta. Liity siis mukaan joukkoomme, Suomen parhaaseen seuraan!
Ritva Nyberg, Espoo, kirjastopalveluiden johtaja
- Olen Ritva Nyberg, Espoon kaupunginkirjaston johtaja ja Kirjastoseuran hallituksen varajäsen. Minulla on yli 30 vuoden kokemus kirjastoalalta monesta eri tehtävästä. Olen aina kokenut kirjaston omaksi paikakseni ja nauttinut siitä monipuolisuudesta, mitä tämä ala tarjoaa. Olen myös toiminut kansainvälisissä projekteissa ja nähnyt sen, että kun on intoa kehittämiseen, pienemmilläkin resursseilla voidaan saada hyvää tulosta aikaiseksi. Talouden kiristyessä haasteita on paljon, mutta minä olen ikuinen optimisti ja uskon, että kirjastojen tulevaisuus on loistava, kunhan kuuntelemme asiakkaita ja teemme asioita vaikuttavasti ja tulevaisuuteen kurkottaen.
- Kirjastoja arvostetaan, mutta se ei riitä. Koen, että on kirjastojen itsensä tehtävä osoittaa se, mitä asiakasarvoa ne tuottavat. Kirjastoja suojaa loistokas perinne ja Kirjastolaki, mutta nopeasti muuttuvassa maailmassa emme voi pitää mitään itsestään selvänä. Meidän on kaikin tavoin tuotava esiin se lisäarvo, mitä kirjasto tuottaa, mutta siihen ei ole mitään poppakonstia. On muututtava ajassa ja kuunneltava asiakkaita ja otettava heidät oikeasti mukaan toimintaan. Kirjastokuplasta on mentävä pois ja osoitettava viestit ulospäin.
- Mielestäni tärkeintä on verkostoituminen sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kirjastoseuralla on erinomaisia mahdollisuuksia tuoda esiin kirjastojen kehittämistyötä kuntapäättäjille ja laajemminkin. Kirjastoseura voi tuoda esille myös kirjastojen yhteiskunnallista merkitystä eri foorumeissa, ja sitä seura on mielestäni tehnytkin ansiokkaasti.
Sumu Posio, Oulu, opiskelija / kirjastovirkailija
- Tervehdys! Olen Sumu Posio, 28-vuotias kirjallisuuden maisteriopiskelija Oulusta. Olen ollut lapsuudestani lähtien aktiivinen kirjaston käyttäjä, ja tänä vuonna myös valmistun alalle kirjastonhoitajan pätevyyteen. Kirjastoissa hienointa on niiden monipuolisuus. Jokainen kirjasto käyttäjineen on erilainen. Myöskään sivistystä, kulttuuria ja taidetta ei olisi olemassa sellaisena minä sen tunnemme ilman kirjastoja. Kirjastotoiminta on jatkuvasti muuttuva toimiala, ja haluaisin olla mukana tässä kehityksessä. Erityisesti demokratian ja tasa-arvon kehittäminen kirjastotyössä on minulle tärkeää, kuten myös sateenkaariaiheet.
- Kirjastot ovat olennainen osa suomalaisen yhteiskunnan perustaa. Näin merkittävän roolin tulisi myös näkyä kirjastoille ohjatuissa resursseissa, koulutuspaikkojen määrässä sekä työntekijöiden palkassa. Kirjastotoiminnan jatkamiseen ja kehittämiseen laitettavat tulot ovat pieni hinta siitä, että kansalaisten sivistyksen ja hyvinvoinnin taso pysyy korkealaatuisena tulevaisuudessakin.
- Kirjastoseura organisoi ja saattaa yleisten kirjastojen työntekijät yhteen, mikä on jo itsessään merkittävää. Verkostoituminen sekä ideoiden jakaminen eri tahojen kesken auttaa kehittämään kirjastotoimintaa etäisyyksistä huolimatta. Kun kulttuuripalveluita on myös viime vuosien poliittisen päätöksenteon ja resurssipulan vuoksi ajettu entistä ahtaammalle, on Kirjastoseuran kaltaisten tahojen annettava äänensä tällaisia heikennyksiä vastaan.
Anna Katariina Roos, Inari, kirjastonhoitaja / projektiasiantuntija
- Olen vakituinen kirjastonhoitaja Inarin Saamelaiskirjastosta. Olen työskennellyt useamman vuoden Suomen kirjastoseuran fiktiotyöryhmässä. Minulla on runsaasti ja syvällistä kokemusta kirjaston kehittämisestä vastaamaan laissa määriteltyihin tehtäviin, erityisesti lukutaitotyöhön ja lukutaitoyhteistyöhön. Minulla on myös pitkällistä kokemusta yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Olen kiinnostunut Kirjastoseuran hallitustyöskentelystä, koska näen Kirjastoseurassa paljon mahdollisuuksia ja potentiaalia vaikuttaa keskusteluun yleisten kirjastojen toiminnasta. Minä olen reipas, ripeä ja minulla on näkemyksiä ja visioita asioista. Arvostan tiimityötä ja minulla on hyvät yhteistyötaidot.
- Ajattelen, että ensin yleisten kirjastojen olisi syytä kirkastaa perustehtävänsä itselleen. Se mahdollistaa resurssien järkevän allokoinnin. Kun perustehtävät ovat kirjastoille itselleen selkeät, niistä ja mahdollisista resurssien puutteesta osataan viestiä päättäjille. Minusta tärkein viesti ei siis ole nyt päättäjille, vaan kirjastoille: viestikää päättäjille vakuuttavasti, miksi kirjasto on olemassa ja miksi se on niin tärkeä. Kaikki lähtee siitä, että kirjastot itse kirkastavat itselleen perustehtävänsä ja sen pohjalta määrittelevät suunnan, johon on tarpeellista kehittyä nyky-yhteiskunnassa.
- Kirjastolain tehtävien toteuttamisen tueksi yleisillä kirjastoilla ei ole yhteistä ja yhtenäistä ohjausjärjestelmää, vaan kaikki kirjastot saavat että joutuvat tekemään oman tulkintansa; tämä on muun muassa resurssien tuhlausta ja tehottomuutta. Kirjastoseura voisi mielestäni toimia kokoavana ja tukevana tekijänä kirjastolain toteutuksessa. Silloin kaikilla olisi syy kuulua Kirjastoseuraan.
Anni Tormas, Huittinen, kirjastopäällikkö
- Olen monipuolinen vaikuttaja, viestijä ja muutosjohtaja. Utelias, avoin ja innostuva kirjastolainen. Työskentelen kirjastopäällikkönä Huittisissa ja minulla on kattava kokemus kirjastotyöstä erityisesti n. 10 000 asukkaan maaseutukunnissa. Kirjastoammattilaisen näkökulman lisäksi katson kirjastoa vahvasti myös laajemmin osana kuntaa ja yhteiskuntaa. Olen ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu ja minulta löytyy monipuolista kuntapäätöksenteon kokemusta yli 15 vuoden ajalta. Minut kannattaa valita hallitukseen, koska olen periksiantamaton vaikuttaja, inhimillinen verkostoituja ja kirjastot ovat minulle sydämenasia.
- Kirjasto on kokonaan suurempi mahdollisuus kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Mahdollisuudet ovat mielestäni rajattomat uusissa sivistyskunnissa. Kirjasto on teonsana, ei enää vain paikka. Se viesti meidän kirjastolaisten tulee edelleen yhdessä ja entistä vahvemmin saada läpi kaikkialla, siten se menee läpi myös päättäjille. On muistettava, että päättäjä on kuntalainen. Tehdään tunteella tiedolle reikä ja toistetaan yhteistä ihmisenkokoista viestiä kirjaston työstä ja merkityksestä.
- Kirjastoseura on tärkeä vaikuttaja ja alan viestinviejä. Olemme pieni ala, joten tarvitsemme kaikki puolestapuhujat viemään yhdessä suomalaisten yleisten kirjastojen viestiä eteenpäin. Kirjastoseura vaikuttaa vahvasti, sivistyneesti ja pitkäjänteisesti. Aikamme tarvitsee sellaista keskustelukulttuuria, jota Kirjastoseura ja kirjastot edistävät. Kaikkien kirjastolaisten ja kirjastonystävien tulisi tehdä paikaltaan pientä, siitä kasvaa lopulta suurta.
Leena Virtanen, Helsinki, toimittaja-kirjailija
- Olen kirjoittamisen ammattilainen: pitkän uran tehnyt toimittaja ja kriitikko sekä kirjailija. Tunnen laajasti sekä media- että kustannusalaa. Omaan tuotantooni kuuluu kuvakirjoja, yksi sarjakuvakin sekä tietokirjoja. Ennen koronavuosia pyöritin viitisen vuotta lastenkirjakauppa Toukkaa, ja järjestin sen yhteydessä muun muassa lastenkirjafestivaaleja. Some on hyvin hallussa. Kirjailijana tiedän, miten valtava merkitys kirjastoilla on sekä tekijöille että yleisöille. Kirjastoseurassa haluaisin olla kehittämässä ja sujuvoittamassa tätä vuorovaikutusta. Kirjastot ovat luonteva paikka kohtaamisille.
- Kirjastoista ei voi tinkiä enää yhtään. Ne ovat suomalaisten onnellisuuden yksi tärkeä elementti. Kirjastossa näemme, mitä demokratia ja tasa-arvo tarkoittavat käytännössä.
- Kirjastot ovat ja niiden tulee olla kaikkien ulottuvilla, mutta ne tarvitsevat tuekseen kansalaisten verkostoja. Kirja-ala on ajautumassa kriisiin, joka koskettaa myös kirjastoja. Kirjastoseuran kautta käyttäjät voivat puolustaa niiden toiminnan jatkuvuutta.