Etusivu> Kirjastolehti > Löytämisen paikka

Löytämisen paikka

Kirjasto on ollut minulle lapsuudesta asti kuin toinen koti ja samalla uusien löytöjen mahdollistaja. Juuri minunlaisilleni vähälevikkisille kirjailijoille kirjastot nousevat muutenkin arvoon arvaamattomaan.

Aloittaessani julkaisemisen 1980-luvulla kirjat eivät olleet vielä ongelmajätettä ja varastoriesa edes kirjakaupoissa. Ne pyrkivät pitämään valikoimansa laajana myös eri lajien osalta. Nyt kaikki tuo on kaukaista menneisyyttä. Pienet yksityiset kirjakaupat ovat kuolleet ja jäljellä on lähinnä erilaisia kauppaketjuja, jotka eivät kelpuuta myytäväkseen kuin enemmän tai vähemmän myyntivarmoja ja mieluusti teeveestä tuttuja kustannustuotteita. Niiden joukossa on tietysti paljon hyvääkin, mutta varsinkin vähälevikkiselle kirjallisuudelle muutos on ollut musertava.

Kun esimerkiksi uudesta runo- tai esseekokoelmasta ei useinkaan enää saa edes sitä tietoa, että se on olemassa, ja kun sitä ei voi poimia sattumalta kirjakaupan tiskiltä selatakseen ja tutkaillakseen, ratkaisevaa on mahdollisuus löytää ja saada se käsiinsä kirjastosta. Nyt tarkoitan todella saamista käsiinsä, eikä niin että se pitäisi osata tilata jostain toisesta paikasta. Kuinka sen osaa tilata, jos siitä ei tiedä?

Totta kai ongelmia riittää ikuisesta varojen ja tilan puutteesta siihen yhtä perustavaan seikkaan, että jonkun kirjastossa pitäisi ensin osata hankkia teos hyllyyn ja sen jälkeenkin pitää huolta, että se myös tarjolla pysyy, vaikkei olisi yhtä lainattu ja toivottu kuin Remeksen tai Lehtolaisen uutuudet. Nykyään melkein näyttää, että kirjastoissa olisi tärkeämpää raivata hyllytilaa vähän lainatuilta kirjoilta kuin hankkia uusia.

Tekijälle poistohylly merkitsee aina hylkäämistä. Toisaalta olen löytänyt Rikhardinkadun kirjaston poistohyllystä yhden aiheen esseekokoelmaani Sivuviiva (2008). Riku hankki kirjani, mutta on sen jo poistanut kokoelmistaan…

Kirjastojen päättäjät ja työntekijät ovat monin tavoin paljon vartijoina. Juuri heidän vallassaan on antaa mahdollisuus kirjaston säilyä löytämisen paikkana eikä vain kaikkialle tunkevan pudotuspelin suorittamona.