Lukulaitteet yleistyvät kovaa vauhtia. Kirjastojen kannattaa hankkia ”aineistokseen” tietoa sovelluksista, joita voi suositella asiakkaille.
Työasioita hoidetaan yhä perinteisesti pc-koneilla, mutta vapaa-aikana pidetään yhteyttä ja seurataan medioita yhä useammin tablettitietokoneella tai älypuhelimella. Niillä haetaan tietoa, kuunnellaan musiikkia, katsotaan elokuvia, luetaan lehtiä ja e-kirjavalikoiman laajetessa yhä useammin luetaan myös pitkää tekstiä. Suomessa on jo pari miljoonaa älypuhelinta ja tablettejakin miljoonan paikkeilla. Tämä muuttaa vääjäämättä myös kirjaston teknistä ympäristöä ja sisällön avaajien ja tiedonhaussa auttavien osaamisvaatimuksia.
Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin -hanke järjesti koko viime syksyn ajan kerran viikossa koulutuspäiviä ympäri maan. Teoreettisen annin lisäksi tarjolla oli työpaja, jossa tablettitietokonetta sai kokeilla. Oli yllätys, että aika moni koulutuksiin osallistunut kirjastossa työskentelevä sai mobiililaitteen käsiinsä ensimmäistä kertaa. Kunnat eivät ole hankkineet nykypäivän tekniikkaa vaan tietohuollosta vastaavat on jätetty ostamaan työvälineitä omin varoin.
Lehdet ensimmäisenä
Kirjastot ovat perinteisesti tarjonneet asiakkaille mahdollisuuden lehtien lukemiseen ilmaiseksi omissa tiloissaan. Kohta lehden lukeminen vaatii tablettien käyttöä. Jo nyt lehdillä on menossa kokeiluja, joissa paperilehden sijaan tarjotaan asiakkaiden käyttöön tablettitietokone, jonne lehti ilmestyy automaattisesti aamulla. Alun säikähdyksen jälkeen monet asiakkaat ovat mieltyneet ratkaisuun niin, että jättävät suosiolla paperilehden.
Jotkut lehdet ovat siirtymässä kokonaan verkkosovelluksiksi ja esimerkiksi koulujen oppiaineistoja ollaan muuttamassa digitaalisiksi. Muun muassa Kaarinan kunta aikoo hankkia kaikille peruskoululaisille tabletit parin vuoden aikana.
Kirjastoilla on kiire
Tabletti ja älypuhelin ovat melko helppokäyttöisiä: kun sovellus on asennettu, muutamalla näpäytyksellä saa haluttua sisältöä: Ylen ohjelmia, paikallisen lehden, matematiikkapelin, äänikirjan, näkymän ulkomaiseen museoon – mahdollisuudet ovat rajattomat. Ei tarvita kuin asiantuntijan neuvon oikeasta sovelluksesta. Kirjastoammattilaisten olisikin hyvä hankkia tietoa sovelluskauppojen tarjonnasta.
Oikean teknisen ratkaisun odottaminen ei kannata. Uusia versioita laitteista tulee kuukausittain. Tärkeintä on opetella yhden laitteen käyttö – logiikka on kaikissa sama. Tabletti tai älypuhelin on henkilökohtainen ja asiakkaan omille tunnuksille nimikoitu, joten on luonnollista opastaa häntä sillä laitteella. Kirjastojen omaan käyttöön hankittavat mobiililaitteet ovat luku sinänsä. Niiden ohjelmistoista, suojauksista ja ylläpidosta on keskuskirjastossa kokemusta, joka jaetaan viimeistään valtakunnallisen eKirjaston tullessa käyttöön syksyllä. Silloin starttaa myös valtakunnallinen Kysy e-asioista/aineistoista palvelu, joka toimii sekä kirjastoväen että asiakkaiden apuna.
