Etusivu> Kirjastolehti > Romantiikan lukeminen vaatii kehtaamista

Romantiikan lukeminen vaatii kehtaamista

Ulla-Mari Kiven mielestä miesten kannattaisi välillä suunnistaa romantiikkahyllylle.

Romanttisella kirjallisuudella on epäilyttävä kaiku. On kenties helpompi tunnustaa lukevansa dekkareita kuin romantiikkaa, jota on perinteisesti pidetty tyhjänpäiväisenä viihteenä.

Kirjastosta kuin kirjastosta löytyy kuitenkin oma romantiikkahylly, jolla on runsaasti ahkeria käyttäjiä.

Alavieskan kirjastotoimenjohtaja Ulla-Mari Kiven mielestä romantiikka on kestogenre siinä mielessä, että kirjan elinkaaren lyhentyessä romantiikkahyllyn vanhatkin kirjat kiertävät ahkerasti.

”Uusia romanttisia kirjoja ilmestyy vain kovin vähän verrattuna jännitykseen. Tappaminen kiinnostaa enemmän kuin rakkaus”, Kivi sanoo.

Ulla-Mari Kivi on kuitenkin itse korjannut tilannetta, sillä hän on kirjoittanut jo kaksi romantiikkahyllyyn sujahtavaa romaania, joista jälkimmäinen, Avain sydämeesi, ilmestyy heinäkuussa.

”Ensimmäinen kirja oli vähän kuin vahinko. Eräs kustantamo etsi kilpailulla romanttisia romaaneja ja kirjoitin sellaisen.”

Kisaan tuli yhteensä kahdeksansataa käsikirjoitusta, joista vain yksi voitti julkaisusopimuksen. Ulla-Mari Kiven romaani ei kilpailussa yltänyt kärkisijalle, mutta Rakkauslukko löysi kustantajansa myöhemmin.

”Halusin kirjoittaa romantiikkaa, sillä sitä ei julkaista tarpeeksi.”

Esikoisteos sai jatkoa, kun lukijat halusivat kuulla mitä kirjan henkilöille tulevaisuudessa tapahtuu. Mitään suunnitelmia sarjasta ei ole, mutta kolmaskaan osa ei ole poissuljettu.

Ennen romaaneitaan Kivi on kirjoittanut novellikokoelmia sekä näytelmien käsikirjoituksia, joista jokainen on päätynyt näyttämöille saakka.

”Kirjoitan mielelläni dialogia, jota on myös näissä romaaneissa paljon. Dialogi keventää tekstiä. Esimerkiksi arvostamani Antti Tuurin tyyli vaikuttaa raskaalta, koska siinä on niin vähän replikointia.”

Pakoa todellisuudesta

Ulla-Mari Kivi myöntää, että niin sanottua genrekirjallisuutta on helpompi lukea, koska rakenteet ovat tutut jo muista kirjoista. Aikaa ei kulu motiivien tai juonen kulun pohtimiseen, vaan sisälle kirjan maailmaan pääsee heti ensi lehdiltä lähtien. Romantiikkaan uppoaminen on Kiven mielestä parhaimmillaan ehdottoman rentouttavaa.

”Romanttiset kirjat ovat nollausta perjantai-illan päätteeksi. Voi ottaa kirjan mukaan sohvalle ja viereen suklaata. Silloin pääsee hetkeksi toisaalle arkisista kuvioista.”

Aivan kylmiltään Kivi ei rakkaustarinoiden kynäilijäksi ryhtynyt, sillä kirjailijalla itselläänkin on pitkä historia romantiikan lukijana. Jo kaksitoistavuotiaana Kivi kahlasi Anne Golonin Angelikat läpi. Nykyään hän lukee enemmän muuta kirjallisuutta.

”Äiti olisi voinut katsoa vähän perään”, Kivi sanoo ja hymähtää muistellessaan ensikosketusta genreen.

Rohkeat romantikot

Ulla-Mari Kiven aikuinen poika on ihmetellyt, että eikö äitiä huolestuta leimautua romantiikan kirjoittajaksi. Kirjailija ei sano ottavansa siitä stressiä. Kirjastotyössä hän on nähnyt, kuinka tärkeitä rakkausromaanit ovat lukijoille.

Romantiikan lukijat marssivat suoraan romantiikkahyllylle, eikä heillä ole tarvetta selittää, miksi he lainaavat ja lukevat yleisesti hömpäksi leimattua kirjallisuudenlajia.

”Kirjaston tehtävä on tarjota sellaista kirjallisuutta, josta asiakkaat tykkäävät. Kuuntelin juuri äänikirjana Veera Vaahteran romaanin, jossa eräs henkilöistä on asiakkaitten valinnoille tuhahteleva kirjastovirkailija. Mutta oikeasti harvoin törmää kirjastotyöntekijään, joka antaa omien mieltymystensä näkyä.”

Joissain kirjastokimpoissa on tehty päätöksiä olla hankkimatta esimerkiksi romantiikkaa tihkuvia Harlekiini-sarjan kirjoja. Kivi pohtii, minkä verran kirjavalintoja tekevät ihmiset vaikuttavat asiakkaiden lukutottumuksiin.

”Kirjastonhoitaja valitsee tilattavat kirjat, joten antaako hän todellista valinnanvapautta asiakkaalle?” Kivi kysyy.

Suunnistamisen avuksi

Millainen asiakas kehtaa julkisesti lainata romanttisia kirjoja?

”Naisten piikkiin se menee selvästi, Ulla-Mari Kivi toteaa.

”Olen kuullut usein miehiltä, että he eivät halua lukea naisten kirjoittamia kirjoja.”

Kiven mielestä miesten kuitenkin kannattaisi välillä suunnistaa kohti romantiikkahyllyä.

”Jos he haluavat tietää, mitä heidän naisensa haluavat ja miten naisille puhutaan, niin suosittelen lukemaan romantiikkaa. Suurin osa romantiikasta on naisten kirjoittamaa, joten naisten elämästä ne kertovat.”

Kirjoittamisen lisäksi Ulla-Mari Kivi harrastaa luontovalokuvausta. Haastatteluhetkellä Kiven kodin ikkunan taakse ilmestyy pörhistelemään yksinäinen, romantiikannälkäinen fasaanikukko.

”Puolisoa sille ei näytä löytyvän”, Ulla-Mari Kivi surkuttelee.