Australian Brisbanen kirjastotapahtumassa opittiin, että kirjaston ydin on tuottaa kulttuurista ymmärrystä ja kunnioitusta erilaisuutta kohtaan.
Lensin kolmetoista tuntia Singaporeen ja sieltä seitsemän tuntia Brisbaneen, jonka jälkeen olin eräänä sunnuntaiaamuna keväisessä Australiassa.
Maapallon toisella puolella ihmettelin aluksi vasemmanpuoleista liikennettä, vuoden 2032 kesäolympialaisten valmisteluita ja vesiagama-liskoja, jotka vaelsivat vapaana kaupungin viheralueilla.
Kansainvälisen kirjastojärjestön Iflan Information Futures Summit -konferenssi järjestettiin Brisbanessa, joka on Queenslandin osavaltiossa sijaitseva miljoonakaupunki. Konferenssi keräsi yhteen noin 500 kirjastoammattilaista.
Eurooppalaisia osallistujia oli paikalla etäisyydestä johtuen vain vähän. Suomen kirjastoseuran 1. varapuheenjohtajana olin tapahtuman ainoa suomalainen.
Kun Dublinin ja Rotterdamin konferensseja varjostivat keskustelut Iflan sisäisistä epäselvyyksistä, Brisbanessa tunnelma oli paikoin hurmoksellisen positiivinen. Näyttää siltä, että järjestö on uuden johtajiston luotsaamana menossa oikeaan suuntaan.
Uusia avauksia
Konferenssissa keskusteltiin tekoälyn ja algoritmien vaikutuksista kirjastotyöhön, kirjastojen ja tietotyön johtamisesta, älyllisen vapauden säilyttämisestä, demokratiatyön tulevaisuudesta sekä kirjastojen paikasta yhteisöllisen luottamuksen rakentajana.
Brisbanessa osallistavaa keskustelua oli onnistuneesti lisätty.
Iflan tuottama trendiraportti on tarkoitettu keskustelunavaukseksi ja sitä voi hyödyntää esimerkiksi strategisen johtamisen työkaluna.
Brisbanessa julkaistussa uudessa päivityksessä on huomioitu erityisesti generatiivinen tekoäly ja muut uudet teknologiat. Ne vaikuttavat informaation luomisen, jakamisen ja käyttämisen tapoihin.
Trendiraportin mukaan esimerkiksi lyhytvideot haastavat kirjastoja miettimään uusia tapoja sisällön välittämiseen.
Tekoäly ja kirjastot
Kirjastot voivat vahvistaa ihmisten luottamusta julkisiin organisaatioihin ja toisaalta mahdollistaa yhteiskuntien yhdenvertaisen kukoistamisen.
Zola Maddison Australian kirjastoseurasta tiivisti puheenvuorossaan, että kirjastot ovat aina sijoitus demokratiaan.
Toimintaympäristön muuttuessa tarvitaan kriittistä digitaalista osaamista, joten informaatiolukutaidon kehittäminen on kirjastojen keskeinen tehtävä.
Teknologiat ovat kuitenkin epätasaisesti levittyneitä ja tuottavat entistä enemmän e-jätettä. Ihmiset ympäri maailman etsivät yhteyttä. Kirjastot ovat yhteisöllisyyden katalyyttejä.
Digitaalisen median professorin Jean Burgessin mukaan tekoälyssä on kyse isoimmasta muutoksesta sitten sosiaalisen median alustojen yleistymisen.
OpenAI on mahdollisesti jo lähitulevaisuudessa maailman suurin yritys ja keskittyneen vallan käyttäjä. Yhtiö kehittää ChatGpt-tekoälyä.
Tekoäly on jo tullut osaksi lähes kaikkea mitä teemme, käytämme tai luomme. Burgess on ollut kirjoittamassa Everyday Data Cultures -kirjaa, jossa tekoälyn vaikutuksia käsitellään laajemmin.
Suomessa kirjastot hyödyntävät botteja ja hyllytysrobotiikkaa, mutta meillä on paljon tutkimattomia mahdollisuuksia.
Kirjastoammattilaisuuteen voi kuulua tulevaisuudessa promptaamista, eli tekoälyn avulla luomista.
Kulttuurista remiksausta
Brisbanen konferenssin jälkeen haluaisin oikeastaan palata etnomusikologian ja mediakulttuurin opintoihini.
Alkuperäiskulttuurien arvostus kuului konferenssin puheenvuorojen aluissa sekä erityisesti näytelmäkirjailija Wesley Enochin sanoissa tiistain yhteisellä illallisella.
Kirjastot säilyttävät ja välittävät kulttuuria, mutta ennen kaikkea tutustuttavat erilaisiin kulttuureihin. Mikä voisi olla tärkeämpää?
Esimerkiksi Yhdysvalloissa kongressin kirjastossa on pohdittu, miten uusia asiakasryhmiä voitaisiin kutsua osallistumaan leikkisään kokoelmatyöhön.
Citizen DJ on mielenkiintoinen projekti, jossa tekijänoikeusvapaata arkistomateriaalia remiksataan uuden teoksen luomiseksi.
Kongressin kirjasto järjestää Live! At the library -tapahtumia, joissa yhteisöt voivat uudelleenkertoa omaa tarinaansa.
Kirjasto lentokoneessa
Afrikan ja Aasian kirjastot olivat näkyvästi esillä Brisbanen konferenssissa.
Library Aid Africa -järjestö pyrkii edistämään uusien teknologioiden ja osallisuuden vahvistamista johtajaverkostojen kautta.
Singaporessa tehdään kiinnostavaa työtä uusien palveluiden suunnittelussa.
Ng Cher Pong ja Gene Tan Singaporen kansalliskirjastosta kertoivat, että kirjastot voivat ottaa oppia kaupallisilta toimijoilta monikanavaisuudessa ja suosittelujen lisäämisessä.
Singaporen kiinnostavia uutuuksia olivat popup-kirjastot manga- tai Star Wars -aiheineen, kotiinkuljetuspalvelut, kirjastojen kuratoimat Singapore Airlinesin lentojen sähköiset sisällöt ja mobiilisovellukset.
Kulttuuria miksataan uusiksi Genlibrary-projektissa, jossa tarkoituksena on kehittää Dall-E-tekoälyyn pohjautuva kirjasto, jonka kokoelma muuttuu käyttäjien hakujen perusteella.
Kunnioita jokaista
Brisbane Square Library -kirjastossa oli tavallinen arkipäivä siellä vieraillessani. Asiakkaat hakivat varauksiaan, lukivat lehtiä, asioivat työllisyyspalveluissa tai kulttuurineuvonnassa, työskentelivät ja pelasivat.
Turvallisemman tilan periaatteita näkyy suomalaisissa kirjastoissa jo paljon. Brisbanessa periaatteet oli tiivistetty olennaiseen: ”Kunnioita jokaista, joka päivä”. Tämän vaaliminen on kirjaston tärkein tehtävä.
