Etusivu> Kirjastolehti > Pienet ystävälliset eleet auttavat kirjaston tiskillä

Pienet ystävälliset eleet auttavat kirjaston tiskillä

Asiakkaan mielenterveyden ongelmat vaativat kirjastoammattilaiselta rauhallisuutta.

Kirjaston asiakkaat voivat kärsiä esimerkiksi mielenterveyden ongelmista tai haastavien elämäntilanteiden tuottamista vaikeuksista. Miten näissä kohtaamisissa tulisi toimia ja miten kirjastot voisivat tukea tällaisista ongelmista kärsiviä asiakkaita?

Kati Hussein toimii kirjastovirkailijana Helsingin kaupunginkirjaston koti- ja palvelukirjasto -yksikössä. Hussein on työskennellyt pitkään Auroran sairaalan sekä Psykiatriakeskuksen potilaskirjastoissa.

Hussein kertoo oman kokemuksensa perusteella, että ystävällinen ja rauhallinen suhtautuminen on tärkeää silloin, kun asiakkailla on mielenterveysongelmia.

”Tapaan hyvin erilaisia mielenterveys- ja päihdepotilaita. On hyvä hieman tunnustella, miten kannattaisi kommunikoida ja minkä verran antaa tietoa ja opastusta. On hyvin erilaista palvella ja kohdata asiakas, joka on väsynyt ja melko voimaton kuin henkilö, joka on maaninen ja kovin puhelias”, Hussein kertoo.

Selkeät sanat

Potilaskirjastotyössä hienotunteisuus ja vaitiolovelvollisuuden kunnioittaminen ovat tärkeitä. Myös kannustaminen ja positiivisuus merkitsevät. Lisäksi pitää muistaa pienet ystävälliset eleet.

”Ystävällisyys, hymy ja kohtaaminen ylipäänsä voivat merkitä paljon mielenterveysongelmaisille. On tärkeää osoittaa arvostusta ja ottaa huomioon asiakkaiden toiveet. Toisaalta joskus on tärkeää myös kertoa selkeästi missä asioissa kykenemme toimimaan ja mitä virkamme ei mahdollista. Esimerkiksi psykoottisen tai maanisen henkilön kanssa voi joutua asettamaan rajoja”, Hussein sanoo.

Ennen korona-aikaa Kati Hussein kertoo myös pitäneensä potilaille avointa runoryhmää yhdessä osastonhoitajan kanssa.

”Tapaamiset osoittautuivat hyvin merkitykselliseksi.”

Tutkimusta aiheesta

Vuonna 2018 Jutta-Kaisa Lehikoinen laati opinnäytettään varten kyselyn, joka koski kirjastojen resursseja ja valmiuksia kohdata mielenterveyden ongelmista kärsiviä asiakkaita. Vastauksista ilmeni, että valmiuksia on melko niukasti, mutta kiinnostusta aiheeseen on suhteellisen paljon.

Lahden kaupunginkirjastossa asioita on tehty jo usean vuoden ajan. Viime vuonna Lahden AKE-alueen kirjastohenkilöstölle tarjottiin koulutusta päihde- ja mielenterveysasiakkaiden kohtaamisessa. Kouluttajana toimi Helsingin Diakonissalaitos. He vierailevat säännöllisesti kirjastossa ja heidät saa kutsua paikalle, jos jostain asiakkaasta nousee huoli.

Informaatikko Sanna Vääriskoski-Kaukanen oli yksi koulukseen osallistuneista.

”Kolme työntekijää avasi asiakkaiden kokemusmaailmaa sekä taustoja, joista asiakkaat heille yleensä tulevat. Käsittelimme etenkin vuorovaikutusta ja kohtaamisen tapoja, joilla haasteellista elämänvaihetta eläviä asiakkaita olisi hyvä kohdata”, Vääriskoski-Kaukanen sanoo.

Turvallinen tila

Koulutus antoi eväitä turvallisemman tilan periaatteiden pohtimiseen. Niiden osalta työ on parhaillaan käynnissä.

”Oleellista on ollut keskustella turvallisuuden kokemuksesta niin asiakkaan kuin henkilökunnankin näkökulmasta”, Vääriskoski-Kaukanen kertoo.

Tärkein sanoma oli se, että ihmiset tulee kohdata ihmisinä ilman ennakkoluuloja tai -odotuksia.

Turvallisemman tilan periaatteiden laatimiseen on liittynyt myös vierailuja sellaisten asiakasryhmien luona, joiden ääni jää usein kuulematta, kertoo Lahden kaupunginkirjaston kirjastopalvelukoordinaattori Johanna Kalliomaa.

”Keskustelujen kautta saimme paljon arvokasta tietoa myös mielenterveyden ongelmien aiheuttamista haasteista kirjaston käyttöön ja ehdotuksia asioinnin helpottamiseksi.”

Lahdessa asiakastyön kehittäminen on ollut monella tavalla vireää.

”Konsultoimme aktiivisesti eri ammattilaisia siitä, miten toimia, jos meillä herää huoli jonkun asiakkaan hyvinvoinnista. Olemme tehneet esimerkiksi useita huoli-ilmoituksia sekä yhteistyötä muun muassa Sininauha ry:n kanssa”, kertoo Lahden kirjastopalvelujohtaja Salla Palmi-Felin.

Palmi-Felin on käynyt myös esittelemässä kirjastopalveluja mielenterveyden parissa työskenteleville ammattilaisille.

Lahden kaupunginkirjaston kirjastonhoitaja Johanna Nurmisella on kirjallisuusterapiaohjaajan koulutus. Se on mahdollistanut kirjoitusryhmien ohjaamisen.

Lainaa ihminen

Lahdessa on järjestetty tapahtumia ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön viikoilla. Esimerkiksi ehkäisevää päihde- ja mielenterveystyötä tekevät tahot ovat tulleet kirjastolle esittelemään toimintaansa ja kertomaan matalan kynnyksen kohtaamispaikoista.

Lisäksi kirjasto on järjestänyt tapahtumia, joissa kirjaston asiakas voi lainata elävän kirjan eli ihmisen, jonka kanssa voi keskustella hänen kokemuksistaan. Lainattavia kokemusasiantuntijoita on ollut noin kymmenen, ja heidän tarinansa ovat liittyneet laajasti erilaisiin mielenterveys- ja päihdekokemuksiin.

”Kirjaston tavoitteena on madaltaa kynnystä keskustella asioista, vähentää ennakkoluuloja ja tehdä näkyväksi työ, jota kaupungissa tehdään.”

”On ollut hienoa kuulla, kuinka uudet kävijät ovat löytäneet kohtaamispaikkoihin sen jälkeen, kun toimintaa on esitelty kirjastossa”, Kalliomaa sanoo.