Etusivu> Kirjastolehti > Mitä jos ulkoistetaan valinnat?

Mitä jos ulkoistetaan valinnat?

Hämeenlinnan kaupunginkirjasto lähti yhdessä BTJ:n kanssa kokeilemaan, kuinka ulkoistettu valinta sopisi Suomeen. Profiloitu aineistovalinta on BTJ:n tuliaisia emoyhtiöltä Ruotsista.

 Ruotsissa kirjastot ovat voineet hankkia BTJ:n räätälöimiä aineistopaketteja vuodesta 2002. Alkuun ulkoistettu hankinta herätti ennakkoluuloja, mutta nyt sille on kysyntää enemmän kuin BTJ pystyy toimittamaan.

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ja BTJ:n pilotissa kirjasto määritteli kokoelman koon, rahat ja luonteen, BTJ sisällön.

”Hämeenlinnan kokeilu koski kevään 2013 uutuuskirjojen hankintoja lähikirjastoissa sekä pääkirjaston konsolipelien ja ruotsinkielisiä uutuuksia”, kertoo Hämeenlinnan kirjaston johtava informaatikko Varpu Vallbacka.

 Yhteistyö oli tiivistä ja BTJ:n silloinen valikoimapäällikkö Mari Saikkonen kertookin viettäneensä Hämeenlinnassa aikaa jaksoittain kuin kirjaston vakituinen työntekijä.

 ”Tarkoitus oli aloittaa pilotti jo vuoden 2012 alusta, mutta esivalmistelu, esimerkiksi erilaiset tilastoselvitykset lähikirjastojen kokoelmien käytöstä ja hankinnasta kestivät pitempään kuin oletimme”, Vallbacka muistelee.

 

Rajalan teoksesta neuvoteltiin

Lainausmäärien ja kokoelmien perusteella lähikirjastot jaettiin neljään kokoluokkaan (S, M, L, XL), joilla jokaisella on omanlainen profiili.

Profiili merkitsee esimerkiksi lasten ja aikuisten aineistojen välistä suhdetta kokoelmassa. Valinnassa huomioidaan, onko kirjastoilla lähistöllä kouluja tai muita suuria käyttäjäryhmiä. Aineistomäärärahat jaettiin profiilien mukaan.

 ”Tarvittiin myös yhteyden avaaminen BTJ:stä kirjaston tietokantaan, jotta päästiin tekemään tilauksia suoraan Origo-järjestelmään”, kertoo Saikkonen.

”Se ei käynyt ihan yksinkertaisesti.”

Valinta alkoi kun suurten ja keskisuurten kustantajien ennakkolistat kevään 2013 tuotannosta alkoivat ilmestyä BTJ Arvo-palveluun.

”Valinta sujui hyvässä yhteisymmärryksessä. Mitä nyt vähän neuvottelimme Panu Rajalan muistelmista, kun päätin ottaa niitä kaikkiin paketteihin, Saikkonen naurahtaa.

Kirja osoittautui myöhemmin yhdeksi kevään varatuimmaksi.

 BTJ:n valintoja valvoivat pääkirjaston informaatikot. Heillä oli mahdollisuus poistaa tilauksia ja lisätä uusia tarpeen mukaan. Poistoja ja vaihtoja ei juurikaan tehty eikä suurempaa nurinaa ole muutenkaan kuulunut.

 

Tuotekehityksen vuoro

Pilotti on nyt ohi ja BTJ:ssä kokeilusta siirrytään tuotekehitykseen. Mari Saikkonen kertoo, että ensi sijassa harkitaan genre- ja aineistokohtaisten ratkaisujen kehittelemistä.

”Esimerkiksi ruotsinkielisen kirjallisuuden seuraaminen, peleihin ja musiikkiin perehtyminen ovat mahdollisia erikoistumisalueita. Tällöin pakettivalinta voisi aluksi koskea niitä.”

Nyt on tuotekehitysvaihe ja palvelun tarjoaminen kaikille kirjastoille lienee kohta mahdollista.

Ennen Suomen BTJ:n päätöksiä voi Ruotsin emoyhtiön profiloituihin palveluihin (BTJ Profiltjänster , BTJ Medieurval) tutustua netissä sivuilla http://corp.btj.se/?id=829 ja http://corp.btj.se/?id=820 .