Etusivu> Kirjastolehti > Lukuaktivisti Henriika Tulivirta on somessa kirjaston kasvot

Lukuaktivisti Henriika Tulivirta on somessa kirjaston kasvot

Sometähti ja kirjastoammattilainen Henriika Tulivirta huomasi, että Twitterin keskusteluihin on alkanut ilmestyä yhä useampia kirjastolaisia.

Kun Twitterissä keskustellaan kirjastoasioista, tägätään keskusteluun mukaan lähes aina @tulivirta.

Työkseen Henriika Tulivirta pyörittää lasten ja nuorten kirjallisuussivusto Sivupiiriä, jonka suosituimpia materiaaleja ovat vinkkivideot Astrid-koiran kanssa.

Hänen Twitter-tilinsä kuvaus on tällainen:

Lukuaktivisti ja kirjastolainen. Kirjojen lisäksi suosikkiasioitani ovat muun muassa kahvi, pörheät eläimet ja tuikkivasilmäiset ihmiset.

Mitä tarkoittaa lukuaktivisti?

”Minua ei voi kutsua mihinkään ilman, että vedän kirjastokortin takataskusta ja aloitan propagandan”, Tulivirta aloittaa.

”Puhun aina lukemisesta ja kirjastosta. Se on luontainen aihe, josta tykkään jutella ihmisten kanssa. Koen että jokainen, joka tekee lukemisenedistämistyötä työssä tai vapaa-ajalla, on lukuaktivisti.”

Termiä käytettiin useasti, kun Tulivirta antoi vuonna 2018 itselleen leikkimielisen haasteen Twitterissä. Hän aikoi lukea 365 kirjaa vuoden aikana. Mediat nostivat lukuaktivistitittelin otsikoihin.

Tulivirta selvitti jutuissa, että hän on lukenut neljävuotiaasta asti aina ja koko ajan, vaikka shampoo-pullon kylkeä. Hänen lukutyylinsä on omaperäinen. Normaalisti ihminen lukee vasemmalta oikealle, mutta hänen katseensa pysyy sivun keskellä ja liikkuu ylhäältä alas.

Töissä vai vapaalla?

Vaikuttaa siltä, että Tampereella asuvan Tulivirran päivät täyttyvät kirjastotöistä, illat lukemisesta ja somepreesensin ylläpidosta.

Twitterissä hänellä on päälle kymmenentuhatta seuraajaa, mikä on Tulivirran mielestään hillitön määrä, koska kirjastoa ei yleensä pidetä mediaseksikkäänä alana.

”Työn ja vapaa-ajan rajat on hukattu aikoja sitten, Tulivirta huokaa ja nauraa.

”Jos menen Twitteriin, niin siellä käytännössä minä olen Suomen kirjastolaitos. Ihan sama miltä alueelta toinen twitteristi on, koskeeko hänen pohdintansa kirjavinkkejä, jotain kirjastoa tai palveluita, minut tägätään sinne joka ikinen kerta. Tavallaan mahtavaa, että ihmiset ovat kiinnostuneita näistä asioista ja mutta samaan aikaan vähän kuumottavaa, koska minä en ole Suomen kirjastolaitoksen vastaava henkilö.”

Luulisi, että työn ja vapaa-ajan sekoittuminen haittaisi arkea, mutta intohimo ja innostus työtä kohtaan auttavat jaksamaan, koska ”kirjat, lukeminen ja kirjastot ovat vilpittömästi niin rakkaita asioita.”

Mistä johtuu, että kirjastot eivät saa paljon seuraajia somessa, mutta sinun päivityksesi kiinnostavat laajalti?

”Ihmiset haluavat seurata ihmistä, eivät organisaatiota. Olen somessa vahvasti profiloitunut omalla naamalla ja nimellä kirjastoihmisenä, mikä vaikuttaa selkeästi. Jos jollain on kysymys kirjastoon liittyen, ihmisillä palaa mieleen, hei täällä on se Henriika, kysytään siltä.”

Tulivirta huomauttaa heti, ettei hän ole ainoa aktiivinen kirjastoihminen Twitterin puolella. Viimeisen vuoden aikana somessa on aktivoitunut yhä enemmän kirjastotilejä ja yksittäisiä kirjastolaisia.

Vartijasta Sivupiiriin 

Sivupiiri on Lasten ja nuorten kirjallisuutta kokoava verkkopalvelu, joka toimii valtakunnallisessa kehittämistehtäväyksikössä. Tulivirta on Sivupiirin ainoa työntekijä, ja hänen työnkuvaansa kuuluu vinkkaamista, kouluttamista ja vierailuja erilaisissa tapahtumissa. Ennen kirjastoalaa Tulivirta työskenteli vartijana viitisen vuotta, mutta rakkaus kirjoihin johdatti ammatinvaihtoon vuonna 2016. Vartijan uran opeista on ollut hyötyä kirjastomaailmassa.

”Kun uutta kirjastoa avataan, täytyy miettiä kaikki turvallisuudesta kulunvalvontaa poistumisteitä myöten. Olin Laajasalon ja Herttoniemen kirjastojen suunnittelussa mukana kaupungin turvallisuusihmisten kanssa. Uskon, että kirjasto on moniammattilaisuuden ala. Ei ole sellaista duunia, mistä ei olisi mitään hyötyä kirjastotyössä.”

Sivupiirin hittejä ovat etenkin videovinkit, joissa Tulivirta vinkkaa yhdessä romanialaisen rescue-koiransa Astridin kanssa. Kirjailija Lindgrenin mukaan nimetty karvaturri on valloittava. Se puuhailee omiaan ja haukottelee, kun Tulivirta kertoo kirjan mielenkiintoisista käänteistä.

”Jännitystäni lieventää, että voin paijata koiraani siinä samalla. Astrid viihtyy sylissä ja haluaa olla kaikessa mukana. Lisäksi se on todella söpö, mikä auttaa siihen, että nuoret suhtautuvat lempeästi näihin videovinkkeihin.”

Sivupiirin idea on, että Tulivirran tekemiä valmiita materiaaleja voi käyttää kuka tahansa omassa työssään.

”Toivoisin, että yhä enemmän kirjastot löytäisivät ne ja uskaltaisivat hyödyntää niitä. Se ei ole millään tavalla kiellettyä vaan päinvastoin suotavaa.”

Tuikkivasilmäiset ihmiset

Tulivirta on suosittu somepersoona, kysytty kouluttaja ja vinkkari, johon media ottaa yhteyttä, kun kirjastoasiaa ilmenee. Ehkä juuri siksi, koska hänen energisyytensä, optimisminsa ja hyväntuulisuutensa tuntuvat luonnolliselta.

Mikä on supervoimasi salaisuus?

”Kahvi. Kaikki muu on valhetta”, Tulivirta sanoo ja nauraa, mutta vakavoituu sitten.

”Se mikä hiukan risoo, että usein innokkuus ja iloisuus sekoitetaan naiiviuteen. Moni ajattelee, koska olen iloinen ja innostunut, olen jotenkin naiivi enkä näe mitään puutteita tai kritisoitavaa kirjastossa. Tämä ei lainkaan pidä paikkaansa.”

Tulivirta ei kannusta ihmisiä väkisin olemaan innostunut vaan muistuttaa että on ”täysin fine” olla joskus väsynyt ja meistä jokaisella on välillä huonoja päiviä.

Tästä päädytään paljon puhuttuihin resursseihin, joihin Tulivirta törmää usein koulutuksissaan. Hän kokee epäreiluksi tilanteen, jossa pienten kirjastojen työntekijät eivät ehdi osallistua koulutuksiin tai eivät voi käyttää oppimaansa työssään, koska työpaikka ei tarjoa siihen mahdollisuuksia.

”Jos me oikeasti haluamme ylläpitää laadukkaita, monipuolisia ja yhdenvertaisia kirjastopalveluita, niin siihen tarvitaan resursseja. Mielestäni tämä on ihan sietämätön tilanne. Vuosi vuodelta kirjastoihin tulee lisää toimintoja ja työtehtäviä. Monipuolistumme yhteiskunnan ja digitalisaation mukana, mikä on tosi mahtavaa. Loputtomiin on vaikea venyä ilman lisätyövoimaa tai rahoitusta. Se on fakta. Siinä oli minun resurssivihapuheeni”, Tulivirta sanoo.

Henriika Tulivirta

  • Kirjastoalalla vuodesta 2016
  • Entiseltä ammatiltaan vartija
  • Työskentelee lasten- ja nuortenkirjallisuutta kokoavan verkkopalvelu Sivupiirin suunnittelijana
  • Palkittu Suomen kirjastoseuran Hilkka M. Kauppi -tunnustuspalkinnolla
  • Luki vuoden 2018 aikana 367 kirjaa
  • Twitterissä ja Instagramissa @tulivirta

Juttua päivitetty 28.11.2023.