Etusivu> Kirjastolehti > Eivät kaikki käy kirjastossa – miksi?

Eivät kaikki käy kirjastossa – miksi?

Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastoissa toteutettiin tänä vuonna ei-käyttäjäselvitys, jossa tarkasteltiin syitä sille, miksi huomattavan suuri osa kuntalaisista ei käytä kirjaston palveluja.

”Opetus- ja kulttuuriministeriön tilastojen mukaan vain noin 40 prosenttia kuntalaisista käyttää kirjastokorttia. Halusimme tietää enemmän siitä millaisia kokemuksia, mielipiteitä ja  mielikuvia ei-käyttäjillä on kirjastosta”, hankkeen projektikoordinaattori Hanna Kaisti  kertoo.

Selvityksen toteuttamiseksi muodostettiin työryhmä, johon kuului projektikoordinaattorin lisäksi työntekijöitä hankekaupunkien kirjastoista sekä graduntekijä Nina Kuisma Tampereen yliopistolta. Kaisti kertoo kuinka haastateltavia onnistuttiin saamaan: ”Jalkauduimme ulos kirjastosta ihmisten pariin – kouluihin, työpaikalle, nuorisotaloon, vauvakahvilaan, seurakunnan ruokailuun, ikäihmisten harrastus- ja palvelutoimintaan jne.  Teimme Hämeenlinnassa, Lahdessa ja Kouvolassa yhteensä 12 fokusryhmähaastattelua.” Haastatteluihin pyrittiin löytämään mahdollisimman eri-ikäisiä ja eri elämäntilanteessa olevia ei-käyttäjiä. ”Haastateltavia oli yhteensä 41 kappaletta ja heidän ikänsä vaihteli 10-vuotiaasta 84-vuotiaaseen. Ei-käyttäjiksi määriteltiin ne jotka eivät ole omaehtoisesti käyttäneet kirjaston palveluita ainakaan kahteen vuoteen.”

 

Erilaisia syitä

Vastausten perusteella kävi ilmi, että ihmisillä oli hyvin erilaisia syitä sille miksi he eivät ole käyttäneet kirjastoa. ”Taustalla oli esimerkiksi negatiivisia kokemuksia kirjastosta. Muuttunut elämäntilanne saattoi katkaista kirjastonkäytön. Myös kirjaston saavutettavuuteen sekä toimintaperiaatteisiin liittyvät syyt saattoivat olla kynnyskysymys kirjastonkäytölle. Internetin hakukoneiden käytön yleistyminen sekä musiikin ja elokuvien siirtyminen verkosta ladattaviksi vaikuttivat siihen, ettei kirjastoa tullut enää käytettyä siinä määrin kuin aikaisemmin. Ja esimerkiksi itsepalveluautomaattien yleistyminen oli karkottanut muutamat iäkkäämmät henkilöt kirjastosta, vaikka henkilökohtaistakin palvelua olisi tarjolla”, kertoo Kaisti.

Myös vanhanaikaiset mielikuvat kirjastosta elävät ihmisten mielissä tiukasti.  ”Kirjasto nähtiin lähinnä lainaamona, jossa pitää olla hiljaa. Kirjaston uusimpia palveluita tunnettiin huonosti, eikä ajatus kirjastosta kansalaisten olohuoneena ole mennyt läpi ei-käyttäjille.  Kirjasto nähtiin vain lukemisesta kiinnostuneiden paikkana”, luettelee Kaisti vastauksissa esiin tulleita mielikuvia. Kuitenkin ei-käyttäjätkin kannattivat kirjastoa: ”Valtaosa haastateltavista kuitenkin arvosti kirjastolaitosta suuresti ja monet vastaajista pitivät pitkiä palopuheita kirjastoverkon säilyttämisen puolesta. ”

Lisätietoja:

Tutkimusraportti löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/julkaisut