Tapaan aloittaa kirjojen tutkiskelun aina niiden nimestä pohtimalla, mitä sen taakse kätkeytyy.
Täydelliseksi ohjeeksi nimetty keittokirja lupaa nimensä perusteella melkoisen paljon. Mahtipontista nimeä on kirjassa perusteltu seuraavasti: Olivian ruokatoimittaja Suvi Rüster on perehtynyt aluksi kymmeniin eri resepteihin, joiden pohjalta hän on sitten kehitellyt klassikkoruokien syvimpiä olemuksia mukailevat reseptit.
Perusohjeita ryhditetään vielä ammattikokkien antamilla vinkeillä, joilla jokaisen kotikokin pitäisi yltää ylvääseen lopputulokseen. Tiesittekö esimerkiksi, että pizzakiven paisto-ominaisuuksia voi jäljitellä paistamalla pizzan uunipellillä öljyllä sivellyn alumiinifolion päällä?
Keittokirjoissa toimivat reseptit luovat perusrungon, mutta kukaan ei tartu ohjeisiin, elleivät ruokien kuvat ole houkuttelevia. Täydellisessä ohjeessa ei ole säästelty silmäkarkiksi luonnehdittavia annoskuvia ja kuvausrekvisiittaa on hyödynnetty kekseliäästi.
Sami Revon kuvittama kirja on täyttä tykitystä alusta loppuun – kauneimmat annoskuvat olisin valmis jopa kehystämään keittiöni seinälle tunnelmaa luomaan.
Täydellisestä ohjeesta ei tunnu löytyvä vikoja, eikä niitä turhaan kannatakaan lähteä etsimään. Ennemmin kannattaa tehdä se vaikea valinta, minkä keittokirjan ohjeen aikoo valmistaa ensimmäisenä.
