OLEELLINEN kysymys on, miten kirjasto vaikuttaa. Miten se vaikuttaa asiakkaan elämään tai yhteisöön, jossa se toimii?
MITÄ se vaikuttaa, että joka päivä tarkistetaan kävijälaskurista, paljonko tänään on väkeä käynyt? Onko käynyt pari sataa, tuhat vai vielä enemmän? Kuukauden lopuksi verrataan, kävikö enemmän kuin viime kuussa tai enemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan.
Jos luvuissa on nousua, ollaan tyytyväisiä: asiakkaita on käynyt entistä enemmän, ollaan hyvä paikka, ihmiset selvästi viihtyvät täällä. Jos taas näyttää, ettei päästä samoihin lukemiin kuin ennen, hiipii pelko mieleen – kohtako meidätkin lakkautetaan? Enää ei tarvita kirjastoa, koska eihän siellä kukaan käy?
SAMA on lainauslukujen kanssa. Onko lainattu enemmän vai vähemmän? Kirjastoissa on ennen kaikkea kaksi lukua, joita vahditaan; kävijät ja lainat. Lisäksi ovat myös tapahtumat ja niihin osallistuneiden määrä. Näillä perustellaan kirjastojen tärkeys vähintäänkin päättäjille ja joskus myös itselle.
MITÄ se vaikuttaa, että tiedetään luvut, numerot ja määrät? Kun kysytään, paljonko kirjastossa käy keskimäärin päivässä, kuukaudessa tai vuodessa asiakkaita, saadaan tietää volyymi. Ei sekään turha tieto ole, mutta vain yksi osa kirjaston toimintaa. Yksi kävijä voi hyödyntää käyntinsä aikana useita kirjaston palveluita: kysyä apua tiedonhakuun, tulostaa tietokoneelta, lainata, palauttaa, osallistua lukupiiriin sekä hakea lapselleen kirjastokortin. Toinen asiakas käy vessassa. Molemmat käynnit kirjautuvat laskuriin samanarvoisena käyntinä. Mitä kaikkea yksittäinen käynti voi merkitä asiakkaalle? Vaikutus voi jatkua vielä pitkään käynnin jälkeenkin.
OLEELLINEN kysymys on, miten kirjasto vaikuttaa. Miten se vaikuttaa asiakkaan elämään tai yhteisöön, jossa se toimii? Sen lisäksi, että seurataan kirjaston volyymia, tulee tarkastella myös kirjaston vaikuttavuutta. Mitä ihminen mahdollisesti saa, kokee tai oppii käyttäessään kirjaston palveluita? Kun tähän kysymykseen tiedetään vastaus, on volyymillakin suurempi merkitys.
VAIKUTTAVUUTTA ei voi mitata numeroilla, vaan se on laadullista tietoa, joka kertoo kirjastopalvelujen todellisen arvon. Onko vaikutuksemme sellaista kuin haluamme sen olevan? Vaikuttavuuteen liittyvät kysymykset koskevat kirjastojen sähköisiä palveluita. Kun halutaan selvittää kirjaston asiakkaiden kokemia vaikutuksia, tulee kysymykset esittää nimenomaan asiakkaille. Kirjastossa ei saa tyytyä olettamaan ennakoituja vastauksia tai tuudittautua siihen, että kunnan palveluja kartoitettaessa kirjasto kerää aina suurimmat tyytyväisyyspisteet. Tyytyväisyys on seuraus, ei syy.
VAIKUTTAVUUDESTA puhutaan nykyään monessa asiayhteydessä, mutta kirjastokontekstissa tutkimusta ei Suomessa ole juuri lainkaan tehty. Tässä on suuri kehittämisen kohde, jotta kirjaston toimintaa voidaan perustella muutenkin kuin luvuilla. Niillä todellisilla syillä.
