Etusivu> Kirjastolehti > Yhteinen varausjono: EI TOIMI

Yhteinen varausjono: EI TOIMI

Taksikyydittelyn järkevyyden perään voi kysyä

KIRJASTOKIMPAN yhteinen varausjono luo mielikuvan asiakaslähtöisyydestä, tehokkuudesta ja yhteistyöstä. Sillä onkin puolensa, mutta hyvä tarkoitus voi tuottaa myös resurssien tuhlausta.

YHTEISESSÄ varausjonossa oleva kirjastomme saa vuositasolla noin 29 000 lainaa kimpan muilta kirjastoilta. Samalla se antaa 36 000 lainaa – joita ei tilastoida – kimpan muille kirjastoille. Suurin osa kuljetuksista on identtisten niteiden edestakaista kuljettelua kirjastojen välillä. Tällaisen kirjojen taksikyydittelyn yhteiskunnallisen järkevyyden perään voi kysyä.

VALTAKUNNALLISESTI yhteinen varausjono suosii suuria paikkakuntia ja kimpan vapaamatkustajia.  Pienemmillä paikkakunnilla siirtyminen suuren kimpan yhteiseen varausjonoon voi merkitä romahdusta suosittujen uutuusnimekkeiden saatavuudessa. Palvelusta tulee ehkä tasalaatuista maakunnan alueella, mutta ABC-asemien yksilöllisyydellä.

YHTEISEN varausjonon kanssa voi kuitenkin pärjätä. Kunnan sisällä se on usein luonteva vaihtoehto. Kuntien välillä se edellyttäisi hyvin toimiakseen yhteisesti koordinoitua hankintaa, selkeitä yhteisiä pelisääntöjä ja tasapuolista kustannusten jakoa. Mikään näistä ei eliminoi tarpeettoman kuljettelun aiheuttamaa hukkaa.

VAIHTOEHTOISESSA seutuvarausmallissa kimpan aineisto on yhteiskäytössä, mutta identtisten niteiden edestakainen matkustelu on minimoitu. Se mahdollistaa myös maksujen porrastuksella logistisen kuormituksen ohjaamisen.

ON hyvä muistaa, että lähimainkaan kaikki asiakkaat eivät varaa aineistoa. Kirjastossamme vain kaksi prosenttia lainoista toteutuu varausten kautta. Innostavaa aineistoa tulee olla bongattavissa kirjastokäynnin yhteydessä. Tähän olemme panostaneet laadukkaan kokoelman ja esillepanon avulla. Lainauksemme on kasvanut 2010-luvulla 20 prosenttia.

KIRJASTON yhteiskunnallinen merkitys edellyttää monipuolisia kokoelmia. Niitä tulisi vaalia ja niiden puolesta tulisi tarvittaessa kamppailla maksimoidun kirjojen kuljettelun, historiattoman poistovimman ja asiakasprofilointien sijaan.

KIRJAILIJA, filosofi Umberto Ecolle kirjasto on sivistyksen mahdollistava oppimisen paikka: kirjasto luo lukijan, ei lukija kirjastoa. Tästä kirjastokäsityksestä on kuitenkin tulossa menneisyyden utukuva.  

Kirjoittaja on Keravan kirjasto- ja kulttuuripalveluiden johtaja.