Uusien hankintojen tekeminen on vaikeutunut, palveluita on lakkautettu ja henkilötyövuosiin odotetaan lisää leikkauksia. Saarijärvellä, Kauhavalla ja Laukaassa säästöt huolestuttavat kirjaston henkilökuntaa.
Saarijärvellä henkilöstöön kohdistuvat säästöt ovat johtaneet kotipalvelun ja hakeutuvan kirjastotyön lakkauttamiseen. Jatkossa myös muita palveluja vähennetään ja palveluaikoja karsitaan.
“Näillä näkymin tänä vuonna on odotettavissa leikkauksia. Kirjaston osalta ne kohdistuvat pääosin henkilöstömenoihin,” kertoo kirjastotoimenjohtaja Marja-Liisa Ronimus.
Henkilöstöön kohdistuvat leikkaukset lisäävät muiden työntekijöiden työtaakkaa, jolloin perehtyminen aineistoon jää vähäiseksi. Tämä vaikeuttaa hankintojen tekemistä.
“Aikaisemmin hankinnoista on voinut keskustella ja hyödyntää eri henkilöiden asiantuntemusta. Jatkossa tämä ei ole mahdollista.”
E-aineistojen osuus vie nykyisin enemmän budjetista, joten leikkaukset kohdistuvat fyysiseen aineistoon. Leikkaukset yksipuolistavat kokoelmaa. Viime vuonna aineiston määrärahoista leikattiin noin 11 000 euroa.
“Emme pysty täysin täyttämään lakisääteistä tehtäväämme tarjota monipuolista kokoelmaa”, Ronimus toteaa.
Saarijärvi hyödyntää yhä enemmän kirjastokimpan yhteiskokoelmaa, sillä omia resursseja ei riitä kokoelman kartuttamiseen. Tulevissa hankinnoissa jäävät vähemmälle sanoma- ja aikakauslehdet, vieraskielinen kirjallisuus sekä marginaalisempi tietokirjallisuus. Musiikki- ja AV-aineiston hankinta on minimaalista.
Ronimus kertoo, että hankinnat perustuvat asiakkaiden toiveisiin, kysyntään ja lainatilastoihin. Valintoihin vaikuttavat myös hinnat.
“Pyrimme huomioimaan alueellisen näkökulman ja hankimme paikallista aineistoa, jos se vain on mahdollista.”
Päättäjät eivät arvosta kirjastopalveluita
Kauhavalla muutaman vuoden takaisten yt-neuvottelujen jälkeen kahdeksan työntekijää pyörittää neljää kirjastoa ja niiden lisäksi kirjastoautoa. Pääkirjastossa on jouduttu vähentämään satutunteja ja kieltäytymään opettajilta tulleista vinkkauspyynnöistä.
“Teimme periaatepäätöksen, että kieltäydymme, jos vain mahdollista. Henkilöstöresurssit ovat niin vähäiset, kertoo kirjastopäällikkö Pirjo-Riitta Viitajylhä.
Alahärmässä ja Ylihärmässä työskentelee kirjastonhoitaja, joka tekee vinkkauksia alueiden kouluille.
Aineiston hankinnassa panostetaan erityisesti lapsiin ja nuoriin.
“Tilaan mahdollisimman paljon kuvakirjoja, lasten ja nuorten romaaneja sekä lasten ja nuorten tietokirjoja.”
Leikkausten myötä Viitajylhä on joutunut karsimaan muun muassa tietokirjoja sekä suosittuja sarjoja.
“En itsekään näe mieltä siinä, että samaa kirjaa ja samaa sarjaa on hyllymetreittäin neljässä kirjastossa. Nyt on ollut hyvä syy vähän karsia.”
Lisäksi kotiseutukokoelmaan tilataan “ne pakolliset”.
Perinteisesti Kauhavalla on hankittu lentoliikenteeseen ja sotilaskoneisiin liittyvää kirjallisuutta, mutta varuskunnan lakkauttamisen myötä siitä ollaan luopumassa. Kotiseutuaineistoa, kuten puukkojunkkareita ja jääkäriaiheista materiaalia kuitenkin hankitaan edelleen.
Jos leikkaukset jatkuvat, Viitajylhän mukaan mahdollisuudet hankkia kirjallisuutta alkavat olla heikot.
Kauhavalla pohdittiin kirjastoautojen lakkauttamista. Lopulta päätettiin, että autopalvelut jatkuvat ainakin tämän vuoden loppuun.
“Minusta tuntuu, ettei päättäjätasolla tai edes korkeimmalla virkamiestasolla arvosteta kirjastoa. Välillä näyttää, ettei edes muisteta sen olevan lakisääteinen palvelu.”
“Kirjasto kiteyttää hyvinvointivaltion idean.”
Laukaassa säästetään melkein kaikesta.
“Minua huolestuttaa aineistobudjetin leikkausten vaikutus. Hankinnan monipuolisuus on elintärkeää. Kysyntä, ajankohtaisuus ja laatu pitäisi pysyä johtotähtinä. Toisaalta kirjaston tulisi positiivisesti yllättää hyllyjen välissä kulkijan, kertoo kirjastopalveluiden johtaja Minna Puntala.
Kunnan säästöpaineet ovat johtaneet palveluverkkoselvitykseen. Ensi vuonna kirjasto hakee säästöjä kahden henkilötyövuoden vajeesta, sijaisuuksien välttämisestä, tilakustannusten pienentämisestä, kirjastoautotoiminnan supistamisesta ja iltatyön vähentämisestä. Henkilöstötilanne tiukkenee entisestään, sillä tukityöllistäminen ei ole mahdollista.
“Lisäksi karsitaan pääkirjaston palveluaikoja, tapahtumatuotannon ostoja ja kirjastoautopalveluita. Kaikesta leikataan juustohöylällä, Puntala luettelee.
Aineistopuolella säästöt kohdistuvat erityisesti paperilehtiin ja tietokirjallisuuteen. Aineistoa tilataan entistä enemmän muovittamattomana. Kaunokirjallisuuden tupla- ja triplakappaleiden hankintaa harkitaan tarkemmin.
“Lasten ja nuorten aineistobudjettiin en halua kajota”, Puntala sanoo.
Säästöistä huolimatta kirjasto panostaa peleihin ja pelaamiseen. Pääkirjaston remontin yhteydessä avataan pelihuone, jonka toivotaan houkuttelevan nuoria kirjastoon.
Puntalan mukaan aineiston karsinta ei näy heti asiakkaille. Hän näkee tilanteen mahdollisuutena tuoda esiin myös vanhempaa aineistoa.
“Kirjan elinkaari kustantamoissa ja kaupoissa on pelottavan lyhyt, joten kirjasto voi tässäkin mielessä tarjota iloisia yllätyksiä.”
Millaisena näet kirjaston arvostuksen kunnan päätöksenteossa?
“Kirjastoa arvostetaan kunnassa, mutta toimintaan ei panosteta riittävästi hyvinäkään aikoina siihen nähden, miten tärkeä palvelu se on. Kirjastohan kiteyttää koko hyvinvointivaltion idean.”
Laukaan pääkirjastossa tehdään alkuvuodesta talotekninen peruskorjaus ja uusitaan kalusteita. Lisäksi kirjastoon avataan omatoimikirjasto.
“Tällainen investointi ei myöhemmin olisi ollut mahdollinen tässä tilanteessa. Kiitos kunnan päättäjille.”
