Hammaslääkäri, nuorisotilat ja muut palvelut tulivat kirjaston kylkeen. Nyt Pudasjärvellä mietitään, miten kirjasto voisi hyödyntää uusia naapureita entistä paremmin.
Syksyisenä maanantaiaamuna Pudasjärven kirjastossa käy kuhina. Uusi Hyvän olon keskus Pirtti on juuri avannut ovensa ja uteliaat paikalliset sekä vakioasiakkaat ovat saapuneet ihmettelemään tuoreita tiloja.
Valtaosa vierailijoista ei ole tullut paikalle kokoelman tai lainauspalveluiden vuoksi. Pirtti nimittäin käsittää kirjaston lisäksi myös kunnan kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut, nuorisotoimen ja vapaa-ajan tilat, auditorion, näyttelytilan sekä useita vuokrattavia liiketiloja.
Monitoimikeskuksen tarkoituksena on palvella kaikkien toimipisteiden asiakkaita entistä laajemmin. Eri toimintojen yhdistäminen aiheuttaa joissakin ihmettelyä ja kulmakarvojen kohottelua, mutta kirjaston puolella tiiviiseen yhteiseloon suhtaudutaan myönteisesti.
“Asiakkaat voivat samalla kertaa hoitaa useita eri asioita. Kävijöitä saadaan varmasti lisää”, kirjaston palveluvastaava Tarja Hytönen kertoo.
Kaunista hirsipintaa
Hirsirakenteinen, tummanpuhuva kompleksi vaikuttaa vaikeasti hahmotettavalta, mutta parkkipaikalta näyttävälle pääsisäänkäynnille osaa suunnistaa vaivatta, kiitos hyvien opasteiden. Ulko-ovelta avautuu suuri eteishalli, joka on yhteistä tilaa niin kirjaston, kahvilan kuin terveysaseman odotusaulankin kanssa. Kaunista hirsipintaa on joka paikassa. Myös taiteeseen on panostettu. Ylös asti aukeavan kirjastotilan katossa kiikkuu korkealla Pudasjärveltä kotoisin olevan taiteilija Martti Aihan vaikuttava Keinu-veistos.
“Veistosta on joku jo ehtinyt leikkimielisesti kutsua pirttihirmuksi”, Hytönen kertoo naureskellen. “Mutta hyvän taiteen tuleekin herättää tunteita.”
Kirjastossa on esillä paikallista taidetta. Yläkerrasta löytyy muun muassa YouTube-videoillaan huomiota herättäneen pudasjärveläisen Kari Tykkyläisen kaksi veistosta.
Päät kääntyilevät
Pirtin avarissa tiloissa päät kääntyilevät ja sormet osoittelevat eri yksityiskohtia, kun paikkakuntalaiset kiertelevät tutustumassa uuteen rakennukseen. Haalaripukuiset rakennusmiehet liikuskelevat vielä väkijoukossa viimeistelemässä taloa. Yläkerran tilojen läpi kulkee valkotakkista terveysaseman porukkaa, sillä hyvinvointipalvelut sijaitsevat molemmin puolin kirjastoa. Välillä joku käy huutelemassa hammaslääkäriin tulijoiden perään.
“Ensimmäisen puolen tunnin aikana teimme useita uusia kirjastokortteja”, Tarja Hytönen sanoo.
Kirjastossa suunnitellaan uusia tapoja toimia muiden kanssa.
“Emme ala ammuskelemaan ilmaan”, Hytönen kertoo. “Kartoitamme muilta talon toimijoilta mitä he haluavat.”
Iloa ilmasta
Uusien tilojen myötä kirjaston käyttö eittämättä monipuolistuu ja palvelut laajenevat, mutta henkilökuntaan ei ole tulossa lisäystä. Nykyisellä työntekijämäärällä pärjätään Tarja Hytösen mukaan juuri ja juuri. Niukasta väkimäärästä huolimatta henkilökunnalla on päällimmäisenä ilo terveistä tiloista. Entisessä kirjastossa oireiltiin sisäilmaongelmien vuoksi.
Huonokuntoisen entisen kirjaston saneerausta ei nähty kannattavana.
“Vuonna 2016 aloimme kartoittamaan kirjaston remonttitarpeita. Tarpeet olivat niin moninaiset, että huomasimme uuden rakennuksen tulevan edullisemmaksi,” kirjastonjohtajana aiemmin työskennellyt Outi Nivakoski muistelee.
Idea keskuksesta syntyi, kun myös terveysasema paljastui aikansa eläneeksi.
Rakennustyöt käynnistettiin keväällä 2019. Loppuvuodesta talon toimijoiden yhteyshenkilöksi palkattiin projektikoordinaattori Kaija Kuiri.
”Välitin kirjaston toiveita suunnittelijoille”, Kuiri kertoo. “Heillä on tietenkin paras tietämys esimerkiksi hyllyjen sijoittamisesta ja omatoimikirjaston toiminnasta.”
Kuntalaisilta on kuulunut Kuirin korviin pääasiassa hyvää palautetta. Vaikka asiakkaita riittää keskuksen kaikilla alueilla pitkin päivää, ei liikehdintä ja rupattelu kohoa meteliksi asti. “Hirsiseinät imevät ääntä, joten yleistunnelma on rauhallinen. Hälinää ei ole”, Kuiri kertoo.
