Etusivu> Kirjastolehti > Pahat pissikset ja kympin tytöt

Pahat pissikset ja kympin tytöt

Tutkija Heta Mulari on perehtynyt tyttökulttuuriin sekä käytännön nuorisotyössä että tutkijankammiossaan. Hän tutkii väitöskirjaansa varten tyttöjen kuvausta ruotsalaisissa elokuvissa.”Innostuin aikoinaan Lukas Moodyssonin elokuvasta Fucking Åmål, koska tuntui, ettei sellaista elokuvaa ollut aiemmin tehty, ” Mulari kertoo.

”Aloin katsoa ruotsalaisia elokuvia tarkemmin ja kiinnostuin tavasta, jolla niissä kuvataan tyttöjä. Ruotsalaisissa elokuvissa otetaan rohkeammin kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin kuin suomalaisissa elokuvissa. On käsitelty esimerkiksi ihmiskauppaa ja lesboutta.”

Hyviä avauksia

Suomalaisessa elokuvassakin on alettu kuvata tyttöyttä, mutta ei yhtä tuoreesti kuin naapurimaassa. ”On hienoa, että on sellaisia elokuvia kuin Sisko tahtoisin jäädä, mutta sekin noudatti aika kaavamaista juonta: paha tyttö houkuttelee kiltin pois kaidalta polulta, käyttämään alkoholia ja näpistelemään.”

Suomalaisissa elokuvissa puskee läpi myös tekijöiden halu muistella omaa nuoruuttaan. Toisaalta nuoria kuvaavilta elokuvilta odotetaan paljon: pitäisi tehdä uskottavaa ja realistista, mutta samalla odotetaan opettavaista otetta. Sisko tahtoisin jäädä ja Kielletty hedelmä ovat Mularin mielestä kuitenkin hyviä avauksia.

Media vaikuttaa

Viime syksynä Mulari veti Helsingin Tyttöjen talossa tyttöjen mediaryhmää. Ovatko tytöt itse tietoisia siitä, miten heitä kuvataan mediassa?

”Täytyy muistaa, että tuollaiseen ryhmään hakeutuu tyttöjä, jotka ovat jo valmiiksi kiinnostuneita aiheesta. Katsoimme yhdessä musiikkivideoita ja elokuvia ja kirjoitimme niistä.”

Suomessa esitettävät, nuorille tytöille suunnatut elokuvat ja tv-sarjat ovat pääosin amerikkalaista tuotantoa. ”Niissä ulkonäkö ja kuluttaminen ovat tärkeässä osassa.”

”Vaikka tyttöä kiinnostaisi median naiskuva ja hän kritisoisi sitä, hän vertaa itseään median antamaan kuvaan. Se vaikuttaa itsetuntoon.”

Silti tutkija oli iloinen siitä, miten medialukutaitoisia ryhmän tytöt olivat. ”Koululaitos onnistuu ilmeisesti istuttamaan oppilaisiin mediakriittisyyttä”.

Pissikset ja kunnon tytöt

Mulari on ollut mukana tekemässä ensimmäistä suomalaista tyttötutkimuksen oppikirjaa Entäs tytöt? Onko median suhtautuminen tyttöihin muuttunut sitten 80-luvun?

”On. 90-luvun alun uusfeministinen näkökulma ja toisaalta tyttöenergian kaupallistuminen Spice Girlseineen vaikutti.”

Tytöt kiinnostavat ja heille luodaan omia tarinoita fiktion avulla. Toisaalta ei-fiktiivisen median suhtautuminen on kaksijakoinen. Tytöt nähdään yhtenäisenä joukkona: on pahat tytöt, pissikset, joiden alkoholinkäytöstä ja väkivaltaisuudesta ollaan huolissaan. Toisaalta on kunnon tytöt, jotka aiheuttavat osaltaan ongelmia pärjäämällä koulussa paremmin kuin pojat. ”Kahtiajaon ulkopuolelle jää kuitenkin paljon tyttöjä.”

Entäs pojat?

Mularin mielestä kiinnostavaa on, että tutkimuksessa pojat ovat jopa jääneet tyttöjen varjoon. ”Kaipaisin feministisesti painottunutta näkökulmatutkimusta poikien kulttuurista. Myös nuorten poikien kuvaus elokuvissa on usein kaavamaista: ensin poika on nuori kapinallinen, lopussa hänet palautetaan järjestykseen. Nyt olisi tarvetta kriittiselle poikatutkimukselle!”

Niin, se F-sana. Miksi siitä on tullut melkein kirosana?

”Feminismi herättää tunteita usein sen vuoksi, ettei tiedetä, mitä sanalla oikein tarkoitetaan ja turvaudutaan stereotyyppisiin käsityksiin.”

Erilaisia tyttökuvauksia – Heta Mulari suosittelee:

Astrid Lindgren: Ronja Ryövärintytär

Monica Fagerholm: Diiva

Johanna Thydell: Katon kokoinen tähtitaivas

Audre Lorde: Zami: A New Spelling of My Name

Linda Skugge, Belinda Olsson & Brita Zilg (toim): Pilluparvi

MUISTA MYÖS:

• Elokuvaohjaaja Lukas Moodysson julkaisi vastikään romaanin Isän aika (Like, 2011), joka kuvaa isän kuolemaa nuoren pojan näkökulmasta. Romaani on saanut Ruotsissa ylistävät arviot.

Ojanen Karoliina, Mulari Heta, Aaltonen Sanna: Entäs tytöt? Johdatus tyttötutkimukseen (Vastapaino, 2011)

Toimittajan valinta

Vilja-Tuulia Huotarinen voitti vuoden 2011 Finlandia Junior -palkinnon nuortenromaanilla Valoa valoa valoa (Karisto). Romaani kertoo 14-vuotiaista Mariiasta ja Mimistä, jotka rakastuvat toisiinsa. Samaan aikaan rajan takana Tsernobylissä tapahtuu ydinvoimalaonnettomuus.

Tyttöjen välinen intohimo on yhtä sokaiseva kuin karkaava ydinvoima. Huotarisen teinitytöt ovat riemastuttavan itsenäisiä, itsepäisiä ja räväköitä, mutta lopulta julma aikuisten maailma saa otteen heidän elämästään.