Etusivu> Kirjastolehti > Monenlaista yritystä

Monenlaista yritystä

Yrittäjyys on hiipimässä myös työsuhteisiin.

ELÄMME mielenkiintoisia aikoja. Onko meillä kohta ministeriöitä vai ei? Kuinka monta kuntaa meillä on? Onko hyvinvointivaltio, jonka palvelulaitoksia yleinen kirjastolaitoskin on, tullut tiensä päähän? Pitäisikö meidän lähentyä yritysmaailmaa?

LASTENSAIRAALAA puuhataan rakennettavaksi yksityisellä rahoituksella.  Tukholmassa yhdistyvät kunnallinen kulttuuri-instituutio Kulturhuset ja yritysmuotoinen kaupunginteatteri Stockholms stadsteater.  

YRITTÄJYYS on hiipimässä myös työsuhteisiin. Helsingin Sanomat kirjoitti huhtikuussa Helsingin yliopiston leipovan humanisteista yrittäjiä.  Kaikki eivät siitä niin pidä, ainakaan jos yrittäjäksi joutuu vähän niin kuin pakolla.

TOISAALTA osaa nuoremmasta sukupolvesta saattaa kiinnostaa Ruotsin Nackan mallin mukainen kirjastoyrittäjyys.

SUOMESSA ei ole vielä kunnallisen kirjastolaitoksen puolella kokemusta yksityisesti tai yrittäjämuotoisesti hoidetusta kirjastolaitoksesta.  Yrityskirjastot ovat toki tuttu käsite.  Uusi tekijä yrittäjyyden ja kirjaston yhdistämisessä on yrittäjyyskirjasto. Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjaston kehittämisprojekti seuraa yrittäjyystutkimusta ja välittää yrittäjyyden asiantuntijatietoa. Verkkopalveluhankkeessa haetaan osaamista ja toimintamalleja kirjaston verkkopalveluiden kehittämiseen yleisemminkin (lue juttu sivulta 10).

YHTEISKUNNAN muutoksen myötä myös kirjastolaitos ja kirjastotyö muuttuvat.  Jos kuntia yhdistetään voimakkaasti, toimipisteiden määrä vähenee. Syntyy suurempia hankintayksiköitä, aineistonhankinta ehkä keskittyy. Ulkoistetaanko hankinta? Ostetaanko palvelut? Mikä on keskitettyjä palveluja tarjoavan yrityksen, BTJ:n osuus kirjastojen aineistonvalinnassa ja -hankinnassa tulevaisuudessa? Hämeenlinna kokeili BTJ:n kanssa aineistohankinnan ulkoistamista (Kirjastolehti 2/13, s. 11).

TÄNÄ vuonna on alkanut toimia kirjastosektoreiden kokoelmapoliittinen työryhmä. Sen taustalla on ajatus kansallisesta kokoelmapolitiikasta. Nyt kartoitetaan eri sektoreiden tarpeita kokoelmien hallinnasta ja keskitettyjen palveluiden saamisessa.

ENTÄ Kansalliskirjaston rooli keskitettyjen palveluiden tuottajana ja e-aineiston välittämisessä?  Sähköiset sisällöt ovat tulleet jäädäkseen.  Kirjaston mahdollisuuksia välittäjänä etsitään edelleen. Onnistuisiko meilläkin Norjan malli? (s .14)

MITÄ tulevaisuuden kirjastoammattilaisen työhön jää jäljelle? Mitä pitää osata? Kohtaavatko koulutus ja työelämän tarpeet? Suomeen on syntynyt opetusmarkkinat, kirjoittavat Jarmo Saarti ja Hannu Sulin (s. 4). Myös koulutuskeskustelu jatkuu.

POHJIMMILTAAN on kysymys myös ideologioista. Yksityinen vai julkinen pohja? Mitä ulkoistetaan, mitä ei?

KESÄKUUSSA on taas Kirjastoseuran järjestämät valtakunnalliset Kirjastopäivät, jossa tulevaisuutta luodataan otsikolla Sähköä, sukupolvia ja selviytymiskeinoja. Kirjastoseuralle valitaan puheenjohtaja ja hallitus, jotka osaltaan kehittävät kirjastojen tulevaisuutta. Kymmenen vuoden kuluttua kirjasto on kaupunkien ja kylien monipuolinen kulttuuri- ja hyvinvointikeskus, uskoo seuran varapuheenjohtaja ja ehdokas Pirkko Lindberg (s. 16). Siihen päämäärään on hyvä yrittää yhdessä.