Kun tarjoutuu tilaisuus haastatella mentalistia, on tietenkin aivan pakko kysyä ensimmäiseksi: ”Mitä minä ajattelen?"
Tuijotan Henrik Fexeusta, Ruotsin tunnetuinta mentalistia, ja yritän välittää kysymykseni telepaattisesti. Fexeus katsoo minua odottavasti. Lopulta luovutan ja esitän kysymykseni ääneen. Mentalistia alkaa naurattaa. Hän ei kuulemma pysty nyt telepatiaan, koska hän ei ole nukkunut viime yönä, eikä hän ole tutustunut minuun tarpeeksi hyvin.
Henrik Fexeus on Helsingissä markkinoimassa uutta teostaan Viettelyn jalo taito – 168 vinkkiä miten saat hänet. Kirjan vinkit perustuvat psykologiaan ja elekielen tulkintaan eli samoihin asioihin kuin mentalismikin.
Mutta koska minua kiinnostaa nyt enemmän mentalismi kuin viettelyvinkit, kysyn miksi ja miten Fexeuksesta tuli mentalisti.
Tulkitsen hänen eleistään (kulmat kurtistuvat hetkeksi, ryhti hieman lysähtää ja hän toteaa ”ai sinä haluatkin puhua tästä?”), että hän on hieman pettynyt. Sekunnin murto-osassa hän ryhdistäytyy, hymyilee ja alkaa vastata kysymykseen.
Ei koulutusta
Fexeuksella ei ole mitään ammatillista koulutusta, mutta hän on opiskellut psykologiaa ja media-analyysia, kokeillut näyttelemistä ja työskennellyt markkinoinnin parissa. Tie mentalistiksi vei taikuruuden kautta. ”Mutta se alkoi pian tuntua hölmöltä. Se on sellaista edistynyttä masturbaatiota, hölmöä narsistista showta, jossa esitetään mukahienoja temppuja, jotka todellisuudessa ovat lähinnä noloja.”
”Sitten kun ymmärsin, että voin yhdistää taikuuden ja psykologian, kiinnostukseni heräsi uudestaan ja aloin taas viihdyttäjäksi. Nyt mentalistina”, Fexeus kertoo.
On jokseenkin pettymys kuulla, että mentalisti on “ajautunut” uralleen, eikä esimerkiksi jo lapsena omannut erikoisia lahjoja, kuten kykyä lukea luokkakavereiden ajatuksia. Fexeus ei kertomansa mukaan ollut edes erityisen taitava ihmisten kesken, pikemminkin päinvastoin. ”En ymmärtänyt sosiaalisia sääntöjä enkä osannut leikkiä muiden lasten kanssa. Vasta 18-vuotiaana aloin ymmärtää sosiaaliset koodit.”
Hmm.. Poika, joka ei ymmärtänyt sosiaalisia koodeja on nyt mestari tulkitsemaan ihmisten eleitä. Miten se on mahdollista?
“Ehkä juuri siksi. Minun piti opetella tietoisesti tulkitsemaan ihmisiä ja opiskella sanatonta viestintää.”
Lapsia ei voi tulkita
Sanotaan, että on ihmisiä, joita on mahdotonta tulkita, edes parhaan mentalistin. Fexeus väittää, että on helppo lukea ketä vain, mutta tulkitakseen ihmistä oikein, tämän kanssa on ensin vietettävä tarpeeksi aikaa.
”Muuten voi tulla väärinkäsityksiä. Saatan esimerkiksi tulkita jostain kiihkeästä eleestä, että toinen on ahdistunut. Todellisuudessa se saattaa olla hänen tapansa ilmaista vaikkapa innostusta.”
Luulisi, että mentalistin taidoista on etua lasten kasvatuksessa. Fexeus kiistää tämän. Lapsia ei kuulemma voi tulkita, koska lapset näyttävät suoraan mitä haluavat ja saattavat olla täysin irrationaalisia haluissaan. ”Lapsi voi samaan aikaan haluta ja olla haluamatta jotain.”
Nyt kun olemme jutelleet riittävästi mentalismista, voimme siirtyä vielä hetkeksi Fexeuksen tuoreen kirjan pariin. Kirjassa hän paljastaa mentalistin keinot viettelyn mestariksi.
Sopivasti helluntain alla ilmestyvä viettelyopas eroaa positiivisesti lajitovereistaan siinä, että sitä ei ole kohdistettu erityisesti millekään sukupuolelle tai seksuaaliryhmälle. Itsestäänselvyyksien, kuten ”asenne ratkaisee” ja ”älä ole automaattisesti saatavilla” lisäksi kirjassa on myös vinkkejä pienten eleiden ja mikroilmeiden tarkkailuun. Suomalaiselle paras vinkki taitaa kuitenkin olla: pysy selvin päin, koska humalassa et kykene käyttämään mentalistin oppeja.
Mentalisti tulkitsee
Kun haastattelua on kestänyt puolisen tuntia, arvelen Fexeuksen tarkkailleen minua tarpeeksi kauan.
”Taasko haluat tietää mitä ajattelet?” Hän ei edelleenkään lue ajatuksiani, mutta pyydän tekemään tulkinnan eleistäni.
”No ihan alkuun huomasin, että kokeneiden toimittajien tapaan olet rento ja saat ihmisen tuntemaan olonsa mukavaksi ja avoimeksi. Mutta ihan alussa näin myös pienen mikroilmeen, josta tuli sellainen olo, että olit varautunut. Se saattoi johtua siitä, ettet tykännyt kirjastani, tai et ole samaa mieltä siitä, mitä kirjassani sanon. Mutta hyvin pian varautuneisuutesi suli ja tuntui, että ymmärsit minua ja kenties olit jopa samaa mieltä.”
Aika hyvin. Ennen haastattelua olin nimittäin ajatellut, että viettelyopas mahtaa olla hyvinkin helppo ja tuottoisa tapa tahkota rahaa. Mutta toisaalta, moni toimittaja ajattelisi samoin, eikä sen tulkintaan tarvita mentalistia. Vai mitä?
