Etusivu> Kirjastolehti > Mieslaskeuma

Mieslaskeuma

TYTTÖJEN ja poikien lukukäyttäytyminen alkaa eriytyä viimeistään yläasteella. Kummatkin katsovat mieluiten telkkaria koulun jälkeen, mutta pojilla on kakkosena pelit, tytöillä lukeminen.

OMAN otantani mukaan pojat suhtautuvat kirjoihin arvostavasti, kohtelevat niitä hyvin ja lukevat paljon. Tytöille taas kirjan arvo mitataan niiden päästäminä paukahduksina kun ne putoavat hyllystä lattialle.

Hyvä on, otokseni on kahden hengen kokoinen. Ja tyttö on vasta kolme.  Mutta näin se menee meillä.

EHKÄ tyttärestäkin tulee lukutoukka. Poika on sitä jo. Kahdeksanvuotias ilkkuu isälle, että Potter -elokuvia ei sitten katsota ennen kuin kirjat on luettu.

LUKEMISEN sukupuolijakauman yleisestä tilanteesta tämä otokseni ei kerro yhtään mitään muuta kuin sen, että roolijako ei ole ennalta lukkoon lyöty. Jos vanhemmilla on taipumus röhnöttää sohvalla kirja kädessä ja vältellä tuottavaa työtä, kyllä se periytyy. Ainakin meillä.

TAI JOS lapset jostain muusta syystä saavat päähänsä, että välillä voi pallon potkimisen sijasta tempautua seikkailuun jollekin toiselle planeetalle, tai syödä tolkuttomat kasat eväitä englantilaisella nummella, siellä on sitten taas yksi kirjastojen käyttäjä kasvamassa palvelemaan itseään automaatilla, jossa on lasersäde.

ON KYLLÄ totta, että miehet ovat aliedustettuja, kun katsotaan että keitä niillä automaateilla käy. Laser-säteestä huolimatta.

TYTTÖJEN ja poikien lukukäyttäytyminen alkaa eriytyä viimeistään yläasteella. Kummatkin katsovat mieluiten telkkaria koulun jälkeen, mutta pojilla on kakkosena pelit, tytöillä lukeminen.

EI SILTI ole syytä paniikkiin. Monet pelit vievät hyvinkin kirjallisiin maailmoihin. Viihdeteollisuus tähtää siihen, että saman jutun voi vetäistä kirjana, elokuvana ja pelinä. Jos lukemisharrastus on tilastojen mukaan laskussa, se johtuu siitä että kilpailua on paljon enemmän kuin vertailuvuosina, joskus ammoin 90-luvulla.

USEIN unohtuu, että nuo 90-luvun lukemat ovat kirjastojen käytön ja lukemisen osalta historiamme parhaita. Ylivoimaisesti.
Johonkin 1970-luvun lukuihin verrattuna kaikki kirjastojen kävijäryhmät ovat aika aktiivisia nykyisin. Pitäisi kerta kaikkiaan lopettaa kaikenlainen vertailu 90-luvun lamavuosiin, ja etsiä normaaliaikoja verrokiksi jostain vähän kauempaa.

NETTI – JA pelisukupolvi saattaa toki jäädä historian ensimmäiseksi sukupolveksi, joka käyttää kirjastoja vanhempiaan vähemmän – vaikka sieltä saisikin niitä pelejä. Vähenemä johtuu, ja tulee johtumaan, erityisesti miespuolisista asiakkaista.

ISO OSA mieslaskeumasta johtuu netistä. Miehet ovat aina lainanneet tietokirjoja, joiden lainaus on laskussa kun porukka on alkanut googlata. Sohvalla voi retkottaa myös läppärin kanssa. Suurin osa netissä vietetystä ajasta kuluu muuten lukemiseen silloinkin, kun Wikipedia ei ole ruudussa.

TÄTÄ pitäisi muuten tutkia: uskon vakaasti, että netti lisää miesten lukemista, eikä suinkaan vähennä sitä. Tietysti netin käyttöön kuuluu myös kirjoittamista, mutta sekään ei ole sinällään paha asia, paitsi jos capslockit sattuu hirttämään pohjaan. Se lukeminen menee vain kirjastojen ohi.