Etusivu> Kirjastolehti > Kohtaa luovasti huominen

Kohtaa luovasti huominen

Susanne Rahkamo tunnetaan taitoluistelijana. Nyt hän on keskittynyt luovuuteen ja tekee Aalto-yliopistoon väitöskirjaa asiantuntijaluovuudesta.

Mitä hyötyä luovuudesta on? Miksi tutkit sitä?

Luovuus kiinnostaa minua. Pohdin, mistä luovuus kumpuaa. Luovuus on tärkeää juuri tässä ajassa, koska muutos on niin nopeaa. Meidän täytyy uusiutua entistä nopeammin, ja siinä luovuus auttaa. Luovuus on ihmisen tapa nähdä asioita uudella tavalla. Kun ymmärrämme, mistä elementeistä luova prosessi koostuu ja millä tavoilla olemme luovia, voimme ehkä ottaa luovuuden paremmin käyttöön.

Miten luovuus liittyy työntekoon tai johtamiseen?

Jos luovuuden käsite on epäselvä, eli hähmäinen, niin kuin se usein on, luovuutta on vaikea johtaa. Jotta pystyy johtamaan, täytyy tietää, mitä luovuus on. Luovuus auttaa löytämään toisenlaisia tapoja toimia, uusia bisneksiä tai kilpailuetuja ja se voi auttaa uusien työprosessien muokkaamisessa. Siksi luovuus on työelämässä tärkeää.

Tarvitaanko luovuutta muuallakin kuin luovilla aloilla?

Kaikilla on luovuutta ja kaikki tarvitsevat luovuutta. Me suomalaiset olemme kilpailukykyisiä osaamisella ja asiantuntevuudella. Asiantuntemus kuitenkin muuttuu niin nopeasti, että jokaisella on oltava ne välineet, joiden avulla kykenee ymmärtämään, mitä kulloinkin on tehtävä. Kaikkien on mietittävä luovasti huomista, sillä huomenna asiat ovat muuttuneet.

Onko taitoluistelu-urasi vaikuttanut kiinnostukseesi luovuuteen?

Minulla on ollut onni saada tehdä todella luovien ihmisten kanssa töitä. Olen työskennellyt sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat ottaneet luovuuden työvälineeksi. Minua jäi mietityttämään, miksi joku on luova, miksi jotkin prosessit tehdään tietyllä tavalla ja mitkä ovat ne elementit, jotka löytyvät ja ehkä toistuvatkin luovassa työssä.  Olen yrittänyt väitöskirjassani tarkastella, mitkä ovat ne tekijät, jotka ovat luovassa työssä keskeisiä. Olen rajannut alueen asiantuntijaluovuuteen. Puhun asiantuntijuuden kasvusta ja mietin, mitkä luovuuden elementit ovat siinä mukana.    

Mitä olet havainnut luovuudesta?

Luovuus on prosessi. Ei ole tiettyä hetkeä, jolloin ei olla luovia ja sitten yht´äkkiä ollaan, vaan ihminen tuo pieniä asioita mukaan. Yhtä tutkijaa lainatakseni tulee sparkseja, kipinöitä, jotka syntyvät ikään kuin kitkana vuorovaikutuksessa. Ne ovat pieniä oivalluksia, jotka muuttavat aina vähän kulmaa ja sitä, mihin suuntaan ollaan menossa. Kipinät tuovat omaa twistiä käsiteltävään asiaan. Jossakin vaiheessa uusi näkemys voi olla erilainen kuin vallitseva näkemys. Mutta se uusi näkemys ei muodostu yhdestä pamauksesta, vaan kehittämisestä, myös silloin, kun se näyttäytyy muille heurekamaisena äkillisenä oivalluksena. Todellisuus paljastaa, että takana voi olla aikamoinen mankeli. Hyvä esimerkki on Rovio ja Angry Birds -peli. Oliko se nyt kuudeskymmenestoinen peli, joka lopulta oli menestys. Se kertoo siitä, että takana oli aika monta ei-toimivaa peliä. Kokeilusta opitaan.

Mitä on asiantuntijaluovuus?

Luovuutta voi määritellä ja rajata monin tavoin. Halusin keskittyä asiantuntijaluovuuteen, eli siihen, mitä luovuus voi tarkoittaa asiantuntijuuden kasvussa. Pohdin tutkimuksessani sitä, mitä luovuus tuo johtamiseen. Luovuutta on tutkittu paljon, mutta asiantuntijuutta vähän. Aineistonani ovat moninkertaiset olympiavoittajat. Huippu-urheilua ei osata nähdä luovana alana. Urheilussa on kuitenkin se etu, että lopputulos tiedetään, minkä ansiosta siihen johtavaa prosessia on mielekästä tutkia. Etsin vastausta siihen, miksi jostakin henkilöstä tulee toista parempi ja miten toiset pystyvät voittamaan monta kertaa. Hahmotin, millaisia tekemiseen liittyviä luovia tapoja on saavutusten takana ja pyrin tutkimuksella havaitsemaan, miten luovuus näyttäytyy. Prosessi on mielestäni sama kuin taiteessa. Taiteessa vain näytetään se luova asia, urheilussa taas luovuus on prosessissa, osana lopputulosta.

Miltä luovuus näyttäytyy kirjastossa?

Luovuus ei synny tyhjiössä. Luovuus syntyy ihmisten välisessä kanssakäymisessä, oivalluksista, joita saadaan, kun yhdistetään se, mitä jo tiedämme, mitä aivoihimme on ajettu sisään siihen, miten tarkastelemme maailmaa, kun olemme toisen ihmisen kanssa. Keskustelemme, olemme vuorovaikutuksessa, näemme vaikka taideteoksen. Oma ajatus ja kysymys jota pohdiskelee, voivat saada tärkeän pienen kipinän asian jäsentämiselle. Mutta se kipinä ei synny minun sisälläni, vaan se syntyy ympäristöstä ja vuorovaikutuksesta. Tekemällä, näkemällä, kuulemalla ja toimimalla muiden kanssa. Tieto on murroksessa. Tiedon saavutettavuus ja rouhiminen käyttöömme muuttuu. Kirjastot kulkevat etunenässä tiedon välittämisessä ja sen hyödyntämisessä ihmisten käytettäväksi. Ne ovat aivan avainasemassa. Muutos vaatii valtavaa uudistumista ja jatkuvaa miettimistä. Pitää kysyä, mihin kirjaston toimintaa tarvitaan ja mikä on sen rooli. Kun tietoa on paljon saatavilla, on kirjastoilla tärkeä osa: mehän hukumme tietoon. Tarvitaan sense-makereitä, jotta saadaan jotain järkevää esiin, löydetään oleellinen tieto ja osataan jäsentää sitä. Mukaan tulee uusia tekijöitä, kuten tiedonhaun keinot, ja keinoäly, joka rouhii tietoa. Kehittyvä tekniikka antaa valtavat mahdollisuudet kirjastoalalle ja pomminvarmasti tulee muuttamaan sitä paljon. Tulevaisuudentutkijat puhuvat ammattien katoamisista. Edessä on suuri murros. Lääketiedekin kehittyy, ja ehkä jo nyt keskuudessamme on heitä, jotka voivat elää 200-vuotiaiksi. Ihmisille jää ihmisten välinen kanssakäyminen, luovuus ja tunteet. Ja aika pitkään me ihmiset päätämme, mitä ne älykkäät koneet tekevät, mihin niitä käytämme ja minkälaisen yhteiskunnan haluamme luoda. Kirjastoala voi olla kaiken tietovyöryn yhdistäjä, hahmottaja ja tulkitsija. Näen kirjastolla suuren, ratkaisevan roolin.  Millainen tarkalleen, en tiedä, mutta varmaankin se on jotain luovuuden ja ihmisten kohtaamisen välillä. Kirjasto voi luoda edellytykset ihmisten välisille kohtaamisille, joissa luovuutta syntyy.

VINKIT

Susanna Rahkamon 10 vinkkiä luovaan työntekoon ja johtamiseen:

  • Innostu, innosta ja innovoi.
  • Tarvitaan porukan voimaa.
  • Oivallukset syntyvät sykleissä, asiantuntijuus kasvaa.
  • Pallottele kysymyksiä ja ajatuksia. Ne ovat tanssia ihmisten välillä.
  • Asiantuntijuuden kehittyminen on kollektiivista.
  • Jokaisella on uniikki näkemys.
  • Ideoita voi ja saa kopioida. Kopioi, yhdistä, muunna.
  • Roskapönttöteoria: ratkaisut ovat jo olemassa, ne etsivät ongelmia.
  • Kuuntele ja pura tekemisen esteet.
  • Hyökyaalto tulee, mutta surfaaminen on kivaa.

Kirjavinkki: Teresa Amabile, Steven Kramer: Pienet, suuret teot.

Vinkit Susanna Rahkamon esityksestä Kirjastonjohtajien neuvottelupäivillä (Kine) lokakuussa.