Maailmalta kuuluu kummia. Kirjastolaitoksen maksuttomuus ja kirjastolainsäädännön kehittäminen eivät enää näyttäisi olevan tavoitteena kaikissa maissa.
Myös Suomen kuntien kirjastoissa eletään monenlaisia muutosvaiheita. Keskustelupalstoilla kiivaillaan, pitäisikö kirjastojen keskittyä dokumentteihin vai olla olohuoneita. Pohditaan, tarvitaanko enää kirjastotiloja vai käyttävätkö nuoret ja tulevat sukupolvet vain e-aineistoja erilaisilta päätelaitteilta.
Säännöllisin väliajoin keskusteluissa nousevat esiin myös maksut ja maksullinen kirjastolaitos. Kun kirjastoammattilaiset aiemmin yhdessä tuumin torjuivat maksupohjaisen kirjastolaitoksen, kuule nyt alan sisältäkin maksullisuutta kannattavia ehdotuksia.
Kirjastojen kehitykseen vaikuttavat monet tekijät: tekniikan kehitys, aineistojen muuttuvat käyttötavat, asiakkaiden tarpeet sekä tietysti palvelujen rahoituspohja ja yleinen taloudellinen tilanne. Suomalaisen yleisen kirjastolaitoksen olemassaoloon ja palvelutarjontaan vaikuttavat keskeisesti Suomen kuntarakenne ja kuntatalous.
Kuntauudistus vauhdilla
Tämä vuosi on mielenkiintoinen kuntien kannalta, loppuvuodesta on kuntavaalit ja kuntauudistusta ajetaan läpi vauhdilla. Hallitus vahvisti syyskuussa 2011 aikataulun kuntauudistukselle. Vuonna 2012 kartoitetaan kuntien tehtäviä ja tehdään lakimuutosehdotuksia. Vuonna 2014 arvioidaan, mitkä ovat kuntauudistuksella luotujen uusien kuntien tehtävät.
Valtiovarainministeriön asettama Kunnallishallinnon rakenne -työryhmä selvittää kullekin alueelle tarkoituksenmukaista kunta- ja palvelurakennetta. Puhutaan vahvoista peruskunnista, jotka muodostuvat luonnollisista työssäkäyntialueista ja pystyvät itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista. Kuntayhtymät ja kuntien yhteistyökuviot, ”himmelirakenteet” vähenisivät, arvellaan.
Alkuvuodesta 2012 alkaa alueellinen kuulemiskierros. Hallituksen esitys eduskunnalle puitelain korvaavaksi rakennelaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle jo syksyllä 2012. Tavoitteena on, että rakennelaki tulisi voimaan vuoden 2013 alusta ja uutta kuntarakennetta koskevat ratkaisut olisi tehty vuoden 2014 loppuun mennessä.
Valtiovarainministeriö on myös asettanut työryhmän määrittelemään kuntien tehtäviä. Kuntien ja valtion välinen työnjako syynätään. Kuntauudistus merkitsee myös kuntalain ja valtionosuusjärjestelmän uudistamista.
Montako kuntaa jäisi jäljelle? Tähän mennessä kuntauudistus on ollut virkamies- ja ministeriövetoinen. Kukaan ei ehkä vielä halua puhua lukumääristä, vaikka joissakin puheissa elää luku sata. Toisin kuin Paras-hankkeessa, Kuntaliitto ei tässä kuntauudistuksessa ole veturina eikä arvioita kuntien lukumäärästä ole.
Seniorit syynä kuntauudistukseen?
Kuntien kuten valtionkin talous on taas tiukoilla. Keskeisenä perusteluna kuntauudistukselle mainitaan myös ikätilastot. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2030 enemmistössä Suomen kunnista joka kolmas asukas on täyttänyt 60 vuotta. Verotulot vähentyvät, eivätkä heikot kunnat pysty tarjoamaan ikääntyvälle väestölle palveluita. Halutaan vahvoja peruskuntia.
Mitä uudistukset sitten merkitsevät kirjastojen kannalta? Viimeisintä aluehallintouudistusta Elyineen ja Alyineen ei pidetä onnistuneena, mutta aluehallintoa ei nyt uudisteta. Alue- ja kuntarakenteiden muutokset vaikuttavat kuitenkin myös kirjastoverkon rakenteeseen.
Erityisasiantuntija Maisa Lovio Kuntaliitosta sanoo, että Kuntaliitossa seurataan uudistusta nyt hieman kauempaa eikä kaavailuja kirjastojenkaan suhteen ole. ”Joka tapauksessa ratkaisujen on oltava erilaisia eri alueilla. Ei ole eikä voi olla vain yhtä mallia”, hän toteaa.
Vähemmän maakuntakirjastoja?
Kymmenien, jollei satojen kuntien yhdistämisen lisäksi on suunnitelmia myös maakuntien yhdistämisestä. Joidenkin arvioiden mukaan kymmenessä vuodessa maakuntien määrä vähenisi ehkä puolella, yhdeksään. Maakuntakirjastojenkin määrä vähenisi. Maakuntakirjastotoiminnan peruspalveluarviointi tehtiin 2010, ja hyvän maakuntakirjaston laatukuvaus on ollut lausuntokierroksella. Maakuntakirjastojen toiminta-alueen ei ehkä tarvitsisi tulevaisuudessa noudattaa maakuntajakoa.
Kuntauudistus aiheuttaa muutoksia myös väliportaan hallintoon. Alueellista toimintaa tarvitaan edelleen. Voivatko aluehallintotoimipisteet ja maakuntakirjastot työskennellä yhdessä? Olisiko tämä kehitys askel valtionkirjaston suuntaan? Mitkä olisivat valtion ja kunnan roolit? Ely-keskustenkin määrä todennäköisesti vähenee. Ehkä yhdeksään? Hallitus antaa vuoden 2012 loppuun mennessä selonteon aluehallinnon suunnitelmista.
Kirjastolakia uudistetaan
Kuntarakenneuudistus vaikuttaa myös kirjastolainsäädäntöön. Opetusministeriön kirjastopäivillä marraskuussa kirjastolakiuudistuksesta puhunut kulttuuriasiainneuvos Hannu Sulin totesi, että vuodelta 1998 oleva laki on melko ajantasainen. Lakia on kuitenkin päivitettävä ja muuttuva toimintaympäristö otettava huomioon. Perus- ja lähipalveluihin on otettava kantaa, samoin aluerakenteen muutoksiin. ”Tulevaisuudessakin halutaan lailla taata, että toimiva kirjastoverkko säilyy. Samoin autopalvelut”, Sulin sanoi.
Myös maksuttomuus halutaan säilyttää. Se ehkä määritellään entistä selkeämmin. Henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja koulutusrakenteesta säädettäisiin laissa edelleen.
Lakiuudistuksen myötä muutoksia tulee myös kirjastoasetukseen. Henkilöstömäärityksien lisäksi säädettäisiin myös kansallisista, alueellisista ja valtion aluehallinnon tehtävistä. Voimaantulosäädöksiä yhdenmukaistetaan. Kirjastolakiuudistus on tarkoitus saada valmiiksi tämän hallituskauden aikana.
Kenen kirjasto?
On ehkä rauhoittavaa, että joihinkin maailmalla huolta herättäviin kysymyksiin voidaan antaa vastauksia. Meillä säilyy kirjastolaki. Meillä halutaan edelleen pitää kiinni maksuttomasta kirjastolaitoksesta.
Mutta onko meille maakunta- ja aluerakennetiivistämisten myötä syntymässä myös valtionkirjasto? Valtion aiempaa suurempaa roolia kirjastojen palveluiden kehittämisessä lisää myös keskitettyjen digitaalisten palveluiden kehittäminen ja niiden vaatima resursointi.
Toisaalta, minkälainen on valtionhallinto muutamien vuosien kuluttua? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok) on aloittanut selvitystyön myös ministeriöiden lakkauttamisesta. Tämäkin uudistus olisi tarkoitus toteuttaa nopeasti, tämän vaalikauden aikana vuoteen 2015 mennessä.
Mitä tarkoittaa kunnallinen itsehallinto tai demokratia vahvojen, mutta harvojen kuntien maassa? Luottamushenkilöiden määrähän vähentyy. Lisääntyykö virkamiesvalta?
Miten muuttuva kuntarakenne muuttaa hankintoja? Keskitettyjä, ja ainakin teoriassa edullisia kirjastopalveluita vahvojen peruskuntien maalle? Vai olemmeko entistä riippuvaisempia monopoleista, jotka sanelevat hinnat?
Mitä suuremmat kunnat ja maakunta-aluemuutokset merkitsevät kirjastolaitokselle? Kimpat muuttuvat aluejärjestelmiksi? Seutukirjastoiksi? Olemassa olevat yhteistyörakenteet loppuvat?
Keskustelun aika
Tähän asti kuntauudistusta ovat valmistelleet virkamiehet. Poliittinen ja alueellinen kierros alkoi vuoden alusta. Vaihe on hyvin nopea, kun syksyllä halutaan jo lainsäädäntöä eteenpäin.
Nyt on aika keskusteluille. Lokakuun lopussa on kuntavaalitkin, ehkäpä nykyisessä laajuudessaan viimeisen kerran. Sama senioriväestö, jonka pelätään viimeistään romauttavan kuntatalouden parin vuosikymmenen päästä, tarvitsee myös kirjastopalveluita. Mutta myös nuoriin on panostettava.
