Instagram on pullollaan kirjastoja koskevaa spontaania asiakaspalautetta.
Vuoden 2015 viimeisellä viikolla Instagramiin oli tallennettu lähes 13 000 kuvaa, joita käyttäjät olivat kuvanneet sanalla kirjasto. Näistä monet ovat toki kirjastojen itsensä julkaisemia, mutta joukkoon mahtuu myös runsaasti kirjastoja asiakkaan silmin.
Kuvauskohteina on värikkäitä hyllyrivistöjä, herkullisia yksityiskohtia asiakastiloista tai otoksia kirjaston julkisivusta. Satunnaisotanta kirjasto-alkuisilla tägeillä tallennetuista kuvista kertoo, että kirjastossa hengataan kavereiden kanssa, siellä luetaan lehtiä ja kirjoja, tehdään läksyjä ja opiskellaan – usein joukolla.
Kiireetön kirjakirjasto
Mikä vetää kirjastoon? Kysyin tätä kahdeksalta Instagram-käyttäjältä. Nuoret vastaajat kiittävät kirjaston rauhallista ilmapiiriä. “Tykkään kirjastossa tunnelmasta, on hiljaista ja voi vain lukea kirjoja rauhassa. Ei ole mihinkään kiire.” “Kirjastossa parasta on erilaiset ihmiset ja tunnelma”, toteaa Juliahenrika. Tuuli puolestaan rakastaa “kirjastojen kotoisuutta ja kirjojen paljoutta”. Myös kirjaston hiljaisuus mainitaan.
“Kirjastossa voi myös vaihtaa ajatuksia teoksista viereen tupsahtaneen ihmisen kanssa tai olla hiljaa omissa maailmoissaan. Kirjastossa voi olla just silleen, miten tuntuu hyvältä”, toteaa Tuuli.
Kuvissa kirjasto näyttäytyykin monessa tapauksessa opiskelijan työhuoneena ja koululaisen läksykerhona. Pöydillä on kirjoja, vihkoja ja kyniä, muistiinpanoja paperilla, harvemmin tietokoneita, joita nuoret käyttäjät ehkä hieman yllättäen toivovatkin kirjastoon lisää. “Oleskelen kirjastossa ja luen kirjoja ja oon puhelimella”, kertoo vastaajista nuorin, 10-vuotias. Ilman älypuhelimia Instagram-kuvia ei olisikaan.
Kirjat ovat pääosassa ja niitä kuvataan paljon. “Tykkään kun kirjastossa on paljon kirjoja”, vakuuttaa alakouluikäinen käyttäjä. “Luen kirjoja ja teen läksyjä yleensä kirjastossa”, sanoo toinen, teini-ikäinen. Kumpikin kuvaa kirjastossa lainaamiaan ja lukemiaan lehtiä ja kirjoja.
Pyyteettömästä ja leppoisesta kirjaston atmosfääristä on selvästi syytä pitää kiinni myös nuorten käyttäjien kohdalla. Kysymys onkin, kuinka rauha ja hiljaisuus taataan tilassa, jossa opiskellaan yhdessä.
Oleskelu sallittu, syöminen kielletty
Kirjaston istuinryhmät ja viihtyisät nurkkaukset eivät ole vain sisustamisen silmäkarkkia. Hyvää kirjastossa ovat oleskelutuolit, huomauttaa Janskuli. Yliopistossa opiskelevan Juliahenrikan mukaan Turun kaupunginkirjastossa plussaa ovat “leveät pöydät, hyvä valaistus ja isot ikkunat, joista voi tuijotella”. Sohvaryhmät ja kahvila ovat myös suosikkilistalla. Istuskelupaikkoja toivotaankin lisää: “Monesti kaikki kivat nurkkaukset ja pöydät on varattuja…”
Ympäröivät tapahtumat ja muut ihmiset eivät häiritse kaikkia kirjastossa asioivia, vaan kirjaston rooli kohtaamispaikkana saa tukea nuorten käyttäjien kommenteista. Kirjastossa opiskelevakin tykkää, “kun siellä on aina ihmisiä”. Ihmisvilinästä nauttiva käyttäjä tulee kirjastoon “lähinnä tekemään kotitehtäviä, sillä kotona on vaikea keskittyä. Siellä on tv ja Netflix jne.”
Kehitettävääkin IG-käyttäjät löytävät. “Sallisin esim. juomapullot. Kirjastossa on muutama pöytä, joiden ympärillä saa syödä ja juoda, mutta olisi mukavaa jos yhden vesihörpyn takia ei tarvitsisi lähteä muualle.” Pitkä opiskelurupeama kirjaston tiloissa olisi vielä mukavampi lämpimän vilttiin kääriytyneenä.
Kirjasto kaveruuden kulissina
Kuvaajien erityisessä suosiossa on helsinkiläinen Rikhardinkadun kirjasto. “Jos rakennus on kaunis, kuten vaikkapa Rikhardinkadun kirjasto, helposti ottaa kuvan ja toisenkin!” Kirjastossa on järjestetty muotinäytöksiä, mutta omaehtoisia kuvaussessioitaan siellä pitävät myös nuoret itse. Kirjaston portaikko on kuin tehty vaatekuvauksia varten. “Helsingissä on niin hienoja kirjastoja, että ne käy muualta tulleille nähtävyksistä”, avaa Milky Oolong kuvauspäivää blogissaan.
Enimmäkseen kirjasto jää näkymättömiin kaverikuvissa, joissa ystävykset ovat pääosassa. Tyttöjen – ja muutamien poikien – selfie-kuvissa kirjastolla on kuitenkin siinä määrin tärkeä rooli, että se mainitaan kuvien avainsanoissa.
Aikuisten Instagram-kirjasto on lasten
Kyllä Instagramissa aikuisiakin on. Heidän kuvissaan kirjasto on silti usein lasten paikka. Pienet lapset lukevat, heille luetaan, he osallistuvat satutuokioihin ja kokoavat palapelejä. Yhdessäoloon tarinoiden äärellä näissäkin kuvissa keskitytään.
Nopeallakin selauksella törmää useisiin kuviin, joissa pienten lasten vanhemmat – lähes poikkeuksetta äidit – toteavat kirjaston olevan henkireikä, lempipaikka. “Joskus tietyissä elämänvaiheis tulee vietettyä enemmän aikaa kirjastois kuin kotona, esim. nyt.”
Heidi.bee antaa lähikirjastolleen arvokasta palautetta postauksellaan: “Aamusella piipahdin palauttamassa lainoja, noutamassa varauksia ja samalla vilkaisin sarjisosaston (koska lukuhaaste 2015!). Sarjishyllyn takaa löytyi sohvanurkkaus kutimuksineen!!! Valitsin hömpänhyvän sarjakuvan, päätin istahtaa alas ja antaa töiden odottaa sen aikaa kun luin kirjan kannesta kanteen. Voi sydän, löysin soppeni lähikirjastostani.”
Kirjoittaja kävi kirjeenvaihtoa kahdeksan Instagram-käyttäjän kanssa juttua tehdessään. Lainaukset ovat peräisin Instagramin yksityisviesteistä ja palvelussa julkaistujen kuvien teksteistä.
Asiakkaat Instagramissa:
- Käyttäjistä suuri osa on nuoria tyttöjä. Ruotsalaisten tilastojen mukaan 83 % 12–15-vuotiaista tytöistä käyttää Instagram-kuvasovellusta. Mitä varttuneempaan ikäryhmään siirrytään, sitä pienempi osuus ikäluokasta käyttää palvelua. 36–40-vuotiasta 40 % on mukana.
- Kirjastokuvia kannattaa hakea kaikilla ajateltavissa olevilla sijamuodoilla kuten kirjastossa (3 069 kuvaa) ja puhekielisillä versiolla kirjastos (1 353). Mitä kauemmas perusmuodosta mennään, sitä suurempi on asiakkaiden ottamien kuvien osuus.
