Erityistehtävän saaneet kirjastot ovat täynnä esimerkkejä kielten rikkaudesta.
Girjerádju on pohjoissaamea ja tarkoittaa kirjastoa. Spesiálagirjerádjodikšu puolestaan tarkoittaa erikoiskirjastonhoitajaa. Tiina Mäntylä on sellainen Suomen saamelaisessa erikoiskirjastossa, joka toimii osana Rovaniemen kaupunginkirjastoa.
Saamelaiskielistä kirjastossa on parhaiten edustettuna juuri pohjoissaame. Kahdella muulla Suomessa puhutulla saamen kielellä, inarin- ja koltansaamella, aineistoa on huomattavasti vähemmän.
”Myös muilla saamelaiskielillä on jonkin verran aineistoja, näistä eniten etelä- ja luulajansaameksi”, Mäntylä sanoo.
Aineistoa löytyy kymmenillä muillakin kielillä. Kokoelmaan hankitaan kaikki Suomessa julkaistu saamelainen ja saamelaisaiheinen kirjallisuus, mutta Mäntylän mukaan sitä on niin vähän, että suurin osa aineistosta on julkaistu Norjassa tai Ruotsissa.
Vuodesta 1990 toiminut saamelainen erikoiskirjasto on yksi kolmesta suomalaiskirjastosta, joka saa opetus- ja kulttuuriministeriöltä rahoitusta erityistehtävän takia. Seinäjoen kaupunginkirjastolla on lasten ja nuorten lukemisen edistämisen erityistehtävä. Helsingin kaupunginkirjastossa Pasilassa puolestaan toimii Monikielinen kirjasto.
Monikielinen kirjasto viettää tänä vuonna 30-vuotisjuhlaansa. Sen kokoelmaan kuuluu yli 40 000 nidettä noin 80 kielellä.
”Suurimmat kokoelmat ovat kielillä arabia, ukraina, somali, persia, kiina, turkki ja kurdi”, informaatikko Riitta Hämäläinen kertoo.
Kirjastossa ei näy pohjoismaisia kieliä, englantia tai muita isoja eurooppalaisia kieliä. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä saadun tehtävän mukaisesti kirjasto hankkii aineistoa harvinaisemmilla kielillä.
”Kielet valitaan seuraamalla Tilastokeskuksen julkaisemia tilastoja väestömääristä kielittäin sekä muita saatavilla olevia tietoja Suomen asukkaiden eri kielistä ja maahanmuutosta. Ja tietysti seuraamme erikielisten aineistojen kysyntää.”
Kirjastolaki painottaa väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin, ja yksi sen lähtökohdista on kulttuurinen moninaisuus. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kirjastoverkko Helmetin aineistohaussa mainitaan noin 280 eri kieltä amharasta vepsään.
Monikielisten aineistojen haaliminen vaatii vaivannäköä.
”Aineiston hankinta sekä tiedonsaanti uusista aineistoista rajojen yli on perinteisesti ollut haastavaa, mutta vuosien myötä tilanne on helpottunut”, Tiina Mäntylä kertoo.
Myös Monikielisen kirjaston henkilökunta joutuu etsimään osan nimekkeistään eri puolilta maailmaa pieniltä kirjakaupoilta ja kustantajilta.
”Aineiston hankintaa edeltää usein mielenkiintoinen selvitystyö, mistä toivottua aineistoa olisi saatavilla”, Riitta Hämäläinen sanoo.
Monikielisen kirjaston aineistoa lähetettiin viime vuonna 151 eri kirjastoon ympäri Suomea. Myös Saamelaisen erikoiskirjaston aineistoa kaukolainataan.
