Harva suomalainen kirjastoalan ja informaatiotutkimuksen opiskelija lähtee ulkomaille vaihtoon. Saksassa opiskellut Liisa Komminaho kertoo, miksi reissu kannatti.
Oulun yliopistossa informaatiotutkimuksen maisteriksi opiskellut Liisa Komminaho haki Erasmus-vaihtoon Saksaan.
”Hain yliopistoon, joka oli avoin kaikille humanististen alojen opiskelijoille. Valitsin kulttuuri- ja yhteiskuntatieteitä: taidehistoriaa, eurooppalaista kulttuurihistoriaa, kielipolitiikkaa ja kansainvälistä yhteistyötä.”
Komminaho lähetti hakemuksen alkuvuonna 2019 ja sai tiedon vaihtoon pääsystä kuukautta myöhemmin. Vaihto-opinnot alkoivat saman vuoden syksyllä Viadrinan yliopistossa Frankfurt Oderissa. Opiskelu kesti puoli vuotta.
Jännittävä alku
Vaihdon alussa oli oma jännityksensä. Lennot piti aikatauluttaa ja asunto piti varata näkemättä sitä.
Komminaho irtisanoi Suomen-kotinsa vuokrasopimuksen ja säilöi huonekalut veljensä varastoon. Frankfurt Oderista hän hankki soluasunnon paikallisen opiskelija-asuntosäätiön kautta.
”On helpompaa löytää edullinen asunto, kun menee pienempiin kaupunkeihin ja pienempiin yliopistoihin. Berliinissä tai Münchenissä olisin joutunut maksamaan asumisesta monta kertaa enemmän.”
Komminaho sai kämppäkavereiksi kaksi ukrainalaista tutkinto-opiskelijaa.
”Yhteiselomme sujui hyvin. Jokaisella oli viikonlopun siivousvuoro. Solussa oli valmiina astioita, patoja ja pannuja, joten pakkasin mukaan lähinnä vaatteita ja harrastusvälineitä, kuten omat siveltimet ja vesivärit.”
Kielen opiskelua
Opetus oli englanniksi. Komminaho halusi kuitenkin oppia saksaa, joten hän meni ennen lukukauden alkamista saksan intensiivikurssille.
Yliopistolla oli paljon ulkomaisia opiskelijoita erityisesti Itä-Euroopasta. Erasmus otti vaihtarit vastaan ja järjesti heille erilaisia tapahtumia, kuten kaupunkikierroksia ja bileitä.
Opiskelu oli hyvin erilaista kuin Oulussa.
”Vähän luennointia. Paljon seminaarityöskentelyä.”
Jokaiselle luennolle tai seminaariin piti lukea pari artikkelia, joista keskusteltiin. Opiskelijat kirjoittivat tiivistelmiä ja oppimispäiväkirjaa nettialustalle ja kommentoivat toistensa tekstejä.
Lähiopetusta oli kolme–neljä tuntia joka arkipäivä. Kursseihin sisältyi runsaasti itsenäistä opiskelua.
”Yliopiston kirjasto ei ollut kaikille avoin tila eikä kovin houkutteleva. Sen käyttö tuntui vaikeammalta kuin Suomessa. Sen sijaan kaupunkien yleisiin kirjastoihin ja niiden lehtisaleihin saattoi mennä kuka tahansa.”
Puolessa vuodessa Komminaho suoritti kolmisenkymmentä opintopistettä, mikä oli enemmän kuin tyypillisesti Suomessa. Samalla hän keräsi aineistoa ja teki haastatteluja graduaan varten. Siinä hän tutki, millaista terveystietoa nuoret naiset löytävät ja kuinka he sitä käyttävät.
Budjetti piti
Erasmus-opiskelijana ei tarvinnut maksaa vaihtoyliopiston lukukausimaksuja. Elämiseen sai kuukausittaista Erasmus-tukea, jonka hintaluokka riippuu maasta. Oma yliopisto osallistui matkakustannuksiin. Kelalta voi hakea normaalia opintotukea.
”Pikkuisen oli omia säästöjä ja jonkin verran opintolainaa. Hyvin pärjäsi.”
Vaikka Saksaa pidetään kalliina maana, Frankfurt Oderissa ruokaostokset olivat kahvia ja kalaa lukuun ottamatta halvempia kuin Suomessa.
”Opiskelijalounaiden laatu ei ihan vastannut suomalaista, mutta ruoka oli edullista.”
Lounas maksoi vain 2–3,5 euroa.
Pelkkää plussaa
”Se oli ihanaa aikaa. Sain hyviä ystäviä, joista kahden kanssa keskustelemme edelleen viikoittain. Erilaisten kulttuurien ja ihmisten ymmärtäminen kehittyy, kun on matkalla pidempään.”
Saksassa oli helppo matkustella. Frankfurt Oderista kulkee tunnin taajamajuna Berliiniin, josta saattoi matkustaa mihin vaan.
”Reissailin saksalaiskaupunkien lisäksi Kööpenhaminaan, Pariisiin ja Puolan Slubiceen.”
Matkustaessa itseluottamus kasvoi.
”Pärjään uusissa ja ehkä vähän stressaavissakin paikoissa. Huomasin jo edellisessä Italian-harjoittelussani, että kyllähän minä selviän. Se kokemus vahvistui tällä reissulla.”
Yllättävän harvat suomalaiset kirjasto- ja informaatiotutkimuksen opiskelijat hyödyntävät mahdollisuutta mennä vaihtoon. Liisa Komminaho rohkaisee heitä.
”Vaihdossa pääsee kokemaan erilaisia tapoja opiskella ja näkee maailmaa.”
Opiskeluaikana reissuun on usein elämäntilanteen puolesta helpompi lähteä ja siihen saa tukia. Opiskellessa tutustuu mutkattomasti uusiin ihmisiin, jotka ovat samassa tilanteessa.
Vaihto kannattaa pohjustaa hyvin.
”Ota etukäteen selvää asioista, niin teet elämän itsellesi helpommaksi. Kannattaa lähteä avoimin mielin, sillä suunnitelmat voivat muuttua. Ota asiat vastaan sellaisina kuin ne tulevat.”
Näin haet Erasmus-opiskelijavaihtoon
EU:n Erasmus+ -ohjelma rahoittaa korkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijavaihtoja toisessa maassa.
– Hakuajat ovat syksyisin ja alkuvuodesta.
– Mieti kohdetta ja kursseja valitessa, kuinka vaihto hyödyttää opintojasi ja tulevaa työuraasi, ja mistä olet erityisen kiinnostunut.
– Hae vaihtoon oman yliopistosi kautta. Se tekee esivalinnan hakijoiden opintomenestyksen, kielitaidon, kurssisuunnitelman ja motivaatiokirjeen perusteella. Lopullisen valinnan tekee kohdeyliopisto.
– Tiedon vaihtoon pääsystä saa noin kuukauden sisällä hakuajan päättymisestä.
– Kesto: opiskelijavaihto voi olla 3–12 kuukautta.
– Rahoitus: Erasmus-opiskelijoiden ei tarvitse maksaa kohdeyliopiston lukukausi-, ilmoittautumis-, tentti- ja kirjastomaksuja. Matka- ja oleskelukustannuksiin saa Erasmus-tukea noin 500 euroa/kk. Omalta yliopistolta voi hakea matka-apurahaa. Kelan opintotukea saa vaihdon aikana normaalisti.
– Lisätietoa oman yliopiston nettisivuilta ja kansainvälisen vaihdon koordinaattorilta.
