Etusivu> Kirjastolehti > Kapula kiertoon: Joskus lukeminen ahdistaa

Kapula kiertoon: Joskus lukeminen ahdistaa

Jaana Kakkonen Nokialta vastaa Mika Kähkösen heittämään kapulaan.

Jaana Kakkonen Nokialta vastaa Mika Kähkösen heittämään kapulaan.

Kyllästyttääkö lastenkirjojen lukeminen sinua koskaan?

Kyllä. Vinkkaus vaatii työtä ja vaikka lukeminen on elämäntapa, on haasteellista tutustua kaikkeen uuteen, mitä julkaistaan. Vanhana konkarina turvaudun Kirjavinkkariyhdistykseen ja saan parhaat tärpit sieltä. Aina joku on minua nopeampi ahmimaan kirjoja. Vinkkaussetissäni on kuitenkin aina vanhoja rakkaita kirjoja uusien rinnalla.

Pari vuotta sitten tuli ahdistus lukea tokaluokkalaisten kirjoja. Mieluiten lukisin nuortenkirjoja. Nyt huomaan taas innostuvani myös noiden pienempien alakoululaisten kirjoista. Sitä suurempi nautinto on lukea aikuisten kaunoa, kun ”pakosti” lukee lastenkirjoja. Etäpäivä motivoi lukemaan, koska siitä saa palkan.

Millä tavalla kehittäisit yläkouluikäisten kirjallisuudenopetusta, jos sinulla olisi valta puuttua koulujen opetussuunnitelmiin?

Luovan ilmaisun suuntaan. Lisäksi yhyttäisin siihen tunnetaidot ja suvaitsevaisuuskäsityksen, joita voi käsitellä kirjallisuuden avulla. Tylsää, että oppilaat tutustutetaan dekkareihin, kauhuun ja fantasiaan. Totta kai genret on hyvä tuntea mutta ne tulevat tutuiksi jo alakoulun puolella. Pakkolukemisen vuoksi oppilaat hakevat sen ohuimman kirjan.

Koululaisille tulisi kertoa, kuinka kirja voi vaikuttaa henkilön maailmankuvaan. Alakoulussa se vaikuttaa mielikuvitukseen ja yläkoulun puolella kirjallisuuden avulla voitaisiin harjoitella tunnetaitoja sekä suvaitsevaisuutta. Tunnevinkkarina kerron kirjailijan kirjoittaman tarinan oppilaille. Yläkoululaisten tunneilla jengi kuuntelee hiiskahtamatta ja tunnelma on ihanasti aistittavissa. Tahdon, että tämä kirja luetaan! Opettaja voisi työstää kirjan eteenpäin oppilaille niin, että he tekisivät tarinasta omat kirjavinkit luovalla tavalla.

Sinut tunnetaan innokkaana rap-musiikin ystävänä. Oletko koskaan ajatellut vetää vinkkauskeikan räppäämällä?

Itse asiassa mietin sitä viime keväänä. Aloin jo riimittelemään päässäni räppiä Annukka Salaman Käärmeenlumoojasta:

Oot sä koskaan kuuluu juuttuu yhest’ Unnasta,

mimmi skeittas niinku joku v***n orava!”

Okei, jou! (Ja tästä se setti alkaa rakentuun…).

 

Kapula kalahtaa kollegalle Espooseen. Pia Göös, luovit Sellon lastenosastolla kuin kala vedessä. Pelisilmääkin sinulta löytyy.

1) Mitä kuuluu pelimaailmaan? Mitkä ovat parhaat vinkit tämän hetken kuumimmista peleistä?

2) Perustuvatko luokkien kirjastokäynnit teillä vielä kirjallisuuden esiin tuomiseen?

3) Järjestetäänkö peleistä koulutusta vai tutustutko peleihin kotona pelaamalla?