Etusivu> Kirjastolehti > It-tietoa torilta

It-tietoa torilta

Tampereen kirjaston Tietotorilla opastetaan tietoyhteiskuntataitoja ja kavennetaan digikuilua.

Tampereen kirjaston Tietotorilla opastetaan tietoyhteiskuntataitoja ja kavennetaan digikuilua.

Kun internet 90-luvulla levisi Suomeen, kirjastot hankkivat koneita ja opastivat asiakkailleen niiden käyttöä. Opastuksen tarve ei ole tähän päivään mennessä vähentynyt, päinvastoin.

Tampereella oli ensin Netti-Nysse, sitten tulivat Tietotorit. Molemmissa kyse on samasta tärkeästä työstä ohjata ihmisiä sisälle tietoyhteiskuntaan.

”Teemme aikuisten mediakasvatusta, mutta puhumme harvoin asiakkaille työstämme kasvatuksena. Tässä sanassa ei ole ongelmaa, jos tuntee sen määritelmät, mutta joidenkin korvaan se saattaa särähtää. Puhumme mieluummin tietoyhteiskuntataitojen ohjauksesta”, Tampereen kaupunginkirjaston tietoyhteiskuntapalvelujen palvelupäällikkö Perttu Rasi kertoo.

Tampereen kaupunginkirjastojen Tietotoreilla opastetaan median ja tietotekniikan maailmaan sekä mahdollistetaan omatoiminen työskentely. Työ tukee nyky-yhteiskunnassa välttämättömien taitojen oppimista.

”Me olemme niiden ihmisten apuna, jotka ilman meitä voisivat pudota digikuiluun.”

Konkreettisen ohjaustyön Tietotoreilla tekevät mediasihteerit. He vetävät tietokonekursseja ja pitävät nettivinkkauksia, ohjaavat ihmisiä henkilökohtaisesti sekä päivystävät Tietotoreilla. Myös Rasi tekee asiakastyötä, jotta tuntisi johtamansa toiminnan. Suunnittelutyö tehdään aina yhdessä.


Viihdekäyttöä ja asiointia

Tietotorit ovat ahkerassa käytössä päivittäin noin yhdeksän tuntia. Sampolan kirjaston ovesta kävellään sisään vuosittain reilut 200 000 kertaa, Tietotorin ovesta noin 43 000 kertaa.

Asiakkaat käyttävät Tietotorin palveluja yhtä lailla viihdekäyttöön kuin opiskeluun, erilaisiin asioimistarpeisiin, tulostamiseen tai vaikkapa työhakemuksien tekemiseen. Vapaasti käytettävät työasemat ovat kovalla kulutuksella. Niitä käyttävät ihmiset, joilla ei ole omaa konetta, tulostinta tai nettiä, mutta myös ihmiset, joilla laitteet löytyvät kotoa. Omat laitteet saattavat olla vanhanaikaisia ja hitaita, tai asiakas saattaa etsiä kirjastosta rauhallista kirjoituspaikkaa.

”Perustyöasemien lisäksi eri Tietotoreilla voi digitoida valokuvia, VHS- ja C-kasetteja ja myös LP-levyjä. Digitointilaitteitakin käytetään niin tiheään, ettei niiden tarpeellisuutta tarvitse pohtia.”

Myös Tietotorien tarjoama ohjattu toiminta on suosittua. Erilaisilla kursseilla on usein vain yksi tai kaksi vapaata paikkaa ja henkilökohtaisia opastuksia hyödynnetään paljon. Siitä lähtien kun henkilökohtaisia opastuksia alettiin vuonna 2009 Sampolassa tilastoida, niiden käyttö on kasvanut. Syynä saattaa olla se, että opastusta alettiin antaa asiakkaiden omilla koneilla. Tekniikka muuttuu ja kehittyy jatkuvasti ja kysymyksiä riittää.

 

Kirjaston bittiosaajat

Tietotorit ovat osa kirjastoa, mutta niiden maailma on erilainen. Työntekijöiden on Rasin mielestä oltava jollakin tavalla kiinnostuneita tietokoneiden maailmasta. Informaatiotutkimusta yliopistossa opiskelleella Rasilla ei ollut opiskeluaikana aikomusta työllistyä yleiseen kirjastoon, mutta opiskeluaikaisten sijaisuuksien kautta tie johti hänet vakituiseen työhön Tietotorille.

”Ei täällä intohimoinen tietokoneiden harrastaja tarvitse olla, mutta minulle tämä on läheisempi maailma kuin kirjojen maailma.”

Nykyisin Tietotorien toiminta on tärkeä osa kirjastoja ja sitä arvostetaan.

”Muut kirjastolaiset pyytävät meitä usein mukaan sellaiseen toimintaan, missä bitit liikkuvat. Vaikka kaikki kirjaston työntekijät hallitsevat perustekniikan, ja sielläkin on intohimoisia tietokoneharrastajia, vaativampia kysymyksiä esittävä asiakas neuvotaan usein meidän luoksemme.”

Tietotorien perustyön toteutus ei aina ole helppoa, koska asiakkaiden taitotaso ja suhtautuminen tietotekniikkaan tai vaikkapa avun pyytämiseen vaihtelee paljon. ”Kurjinta on, kun kaikkien rahkeet eivät riitä tietotekniikan maailmaan. Siinä ei auta, vaikka kuinka haluamme saada kaikki oppimaan ja yritämme tukea.”

Työntekijöiden viikkopalavereissa onkin tavallista pohtia asiakkaiden kohtaamista ja tapoja, joilla vaikeat asiat osattaisiin opastaa paremmin. Monelle asiakkaalle Tietotorit ovat ainoa paikka, jossa he saavat apua tietotekniikan käyttöön.

***********************************

Tampereen kaupunginkirjaston Tietotorit:

  • Sijaitsevat Sampolan, Hervannan ja Lielahden kirjastoissa
  • Henkilökunta: 9 mediasihteeriä ja palvelupäällikkö
  • Vapaasti käytettävät laitteet: 20 työasemaa, digitointilaitteet, tulostimet, skannerit, videoeditointilaitteet
  • Maksuttomia tietotekniikkakursseja
  • Mahdollisuus varata aika henkilökohtaiseen opastukseen
  • Ensimmäinen Tietotori tuli Tampereelle vuonna 2003. Viime vuonna linja-autossa annettu ohjaus, Netti-Nysse, lopetti toimintansa, kun perustettiin kolmas pysyvä Tietotori