Iin kirjaston johtaja on jäämässä eläkkeelle tänä vuonna. Kävimme kysymässä tunnelmia.
Perjantai-iltapäivällä Iin kirjastossa on yllättävän vilkasta, lukusalissa muutama mies lukee lehtiä ja lisäksi hyllyjen väleissä kiertelee lapsia ja aikuisia kirjoja tutkailemassa. Oulun kupeessa sijaitsevan 9500 asukkaan kunnan kirjastopalvelut ovat kovassa käytössä.
”Tänään on ollut kiireinen päivä”, kirjastosihteeri Minna Aho toteaa tiskin takaa.
Hän kertoo olevansa työssään vielä opetteluvaiheessa, vaikka onkin ollut alalla jo pitkään.
”Olin yliopistokirjastossa töissä 8,5 vuotta ja nyt ensimmäistä kertaa yleisen kirjaston puolella”, Minna tarkentaa.
Luulisi, että kun on tehnyt kirjastotyötä jossain, sen hallitsee sitten uudessakin paikassa. Näin ei kuitenkaan ole. ”Kaikki on pitänyt opetella alusta.”
Työ eroaa Minnan mukaan kaikessa: käyttöjärjestelmässä, asiakaskunnassa ja tavassa hallita kokoelmia.
Palvelukulttuurikin poikkeaa: yleisessä kirjastossa pyritään palvelemaan kaikkia, ja asiakkaat voivat kysyä mitä vain.
”Tänään esimerkiksi kysyttiin, missä on linja-autoasema. Tampereelta vastamuuttaneena en tiennyt, joten yhdessä sitten haettiin vastaus.”
Yliopistolla työntekijät ovat enemmän tekemisissä teosten kanssa, mutta pienessä yleisessä kirjastossa asiakkaat odottavat kirjastoammattilaisen tuntevan kanta-asiakkaansa.
”Eilen päivän ensimmäinen asiakas sanoi minulle kirjastokorttia pyytäessäni, että `minähän olen käynyt täällä joka päivä.´”
”Jännityksellä seuraamme”
Tiskin takaa löytyy myös toinen kirjastosihteeri, Kati Pyhtilä. Hän on ollut töissä Iin kirjastossa vuodesta 2009. Millaiset tunnelmat ovat nyt, kun Aini (johtaja) on jäämässä eläkkeelle?
”Jännityksellä seuraamme, saammeko täyttölupaa”, Kati sanoo.
Oulun suunnalta on kantautunut huhua, että yhtään kirjastoa ei saa sulkea ja aukioloaikoja tulisi pidentää, mutta samaan aikaan väkeä vähennetään olemalla täyttämättä vapautuvia paikkoja.
”Ja samaan aikaan kirjastoille annetaan uusia tehtäviä”, Kati toteaa.
Iin kirjastostakin saa nykyään lainata kirjojen lisäksi muun muassa kävelysauvoja ja lumikenkiäkin on jossain vaiheessa tulossa.
”Kirjaston peruspalvelut alkavat päättäjillä hämärtyä”, Kati epäilee.
”Kirjaston idea on säilynyt”
Kirjaston johtaja, Aini Autio on ollut täällä töissä kohta 33 vuotta. Lokakuussa olisi tarkoitus jäädä eläkkeelle. Miltä se tuntuu?
”Etukäteen on vaikea sanoa, mutta luultavasti rentouttavalta ja haikealta. Ajatella, voi mennä kirjastoon lueskelemaan!”
Aini Autio uskoo, että hänen tilalleen on palkattava uusi johtaja. ”Johtaja on oltava kirjastoasetusten mukaan niin kauan, kuin kunta on itsenäinen. Mutta onko ratkaisu väliaikainen tulossa olevien kuntaliitosselvitysten vuoksi, en osaa vielä sanoa. ”
Uransa aikana Aini on ehtinyt nähdä kirjastoissa yhtä jos toista muutosta, joista suurimmaksi hän nimeää ATK-tekniikan tulon kirjastoihin. Vaikka tekniikka onkin mahdollistanut nopean tiedonhaun, kaukopalvelun ja jopa itsepalvelun, Aini toteaa kirjaston perimmäisen idean säilyneen. Edelleen kirjasto luo tasa-arvoa ja mahdollistaa pääsyn tiedon lähteille.
Entäpä mikä on hauskin sattumus urasi aikana? ”Lapsi tuli kirjastoon hakemaan äidilleen kirjaa, jonka nimi on Sonnin näköinen mies. Keskustelun jälkeen selvisi, että kyseessä olikin Heikki Hietamiehen kirja Everstin näköinen hevonen ja muita tuttuja”.
Jos Aini saisi sanoa terveisensä kirjastoasioista päättäville, se kuuluisi näin: ”Kysykää äänestäjiltänne, minkälainen kirjasto tulee Iissä olla. Kirjaston merkitys tasa-arvon lisääjänä – tiedonhallinta, lasten ja nuorten lukeminen – tulisi turvata.”
Asiakkaiden hän toivoisi olevan aktiivisia kirjastopalveluiden laadun ja määrän varmistamisessa. ”Jättäkää jatkossakin aloitteita kirjastoon ja päättäjille.”
Iin kirjasto
- Perustettu 1860
- Lainoja/vuosi: n. 205 000 kpl
- Fyysisiä käyntejä n. 90 000/vuosi, verkkokäyntejä 461 000/vuosi
- Pääkirjasto 480 m2, Kuivaniemi 332 m2
- Aineisto 85 000 teosta, joista kirjoja 75 000
- Verkosto: pääkirjasto, Kuivaniemen lähikirjasto, yhteinen kirjastoauto ”Akseli” Oulun kanssa
- Yhteinen aineisto- ja asiakasrekisteri Oulun ja ympäristökuntien kanssa – OUTI-kirjastot
(Tilastotiedot ovat vuodelta 2012)
Kirjastoverotusta vuodelta 1924
Iin kirjaston kotisivuilta löytyy hauskoja historiatietoja, joita lukee ihan ilokseen. Mm. vuoden 1924 toimintakertomuksessa kerrotaan, että jokainen kuntaan muuttava mies oli velvoitettu maksamaan kirjastolle kolme markkaa, naiset yhden markan vähemmän. Myös jokaisen vihittävän pariskunnan oli maksettava kirjastolle markka, elleivät he saaneet erivapautta köyhyyden tähden. Kunnan markkina-aikana oluen myynnistä saama voitto meni kokonaisuudessaan kirjastolle.(www.kirjastovirma.net/kirjastot/ii)
ASIAKKAIDEN SUUSTA:
