Kirjastot ovat täynnä politiikkaa – muutenkin kuin vaalivuosina.
Yleisellä kirjastolaitoksella on tiiviitä kytköksiä poliittiseen järjestelmään. Kirjastojen rahoitus tulee kuntien saamasta valtionosuudesta sekä opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Niiden toimintaa säätelee kirjastolaki, ja niitä koskevia päätöksiä tehdään kunnanhallitusten alaisuudessa.
Politiikka näkyy kirjastoissa muutenkin, eritoten vaalien aikaan.
”Lähes kaikki Joensuun seutukirjaston toimipisteet toimivat äänestyspaikkoina yleisissä vaaleissa”, Joensuun kirjaston viestintävastaava Hanna-Maija Laaksonen kertoo.
Hän mainitsee myös toisen kirjastoissa näkyvän edustuksellisen demokratian merkin: kansalaisadressit. Ne sopivat myös kirjastolain tavoitteeseen edistää aktiivista kansalaisuutta.
”Tiivistetysti adressin on oltava asiallinen ja hyvien tapojen mukainen, se voi koskea julkisia palveluita, lainsäädäntöä tai muita kansalaisen elämään suoraan vaikuttavia asioita, ja se tulee suunnata jollekin toimijalle, jolla on valta päättää siinä esitetystä asiasta”, Laaksonen sanoo.
Puoluepolitiikkaa koskevia adresseja kirjastossa ei saa kerätä. Kirjastojen järjestämissä tilaisuuksissakin puoluepolitiikka saa näkyä vain, jos mukana on useamman puolueen edustajia.
Yhdessä helsinkiläiskirjastossa puoluepolitiikka näkyy ympäri vuoden. Eduskunnan kirjastolle eduskunta on ”ilman muuta tärkein asiakasryhmä”, kuten kirjaston johtaja Antti Virrankoski sanoo.
”Tavallaan se on ’omistaja-asiakas’, joka lainsäädännön kautta määrittelee meidän tehtäväksi muun muassa muun yhteiskunnan palvelemisen.”
Tuohon palvelutehtävään kuuluu muun muassa yhteiskunnallisen tiedon välittäminen. Vuonna 2019 kirjasto esimerkiksi julkaisi viisi tietopakettia uusista lainsäädäntöhankkeista. Ne koskivat muun muassa perhevapaan ja tekijänoikeuslain uudistuksia.
Vaikka eduskunnan kirjasto on kaikille avoin, lainaustilastot kertovat erosta yleisiin kirjastoihin. Kun Joensuusta kerrotaan, että kirjaston suosituimpia politiikkateoksia ovat poliitikkojen elämäkerrat, eduskunnan kirjaston lainatuimmat niteet kuuluvat kotimaisen oikeuskirjallisuuden piiriin.
