Kirjastoissa on moni tunnettu taiteilija pitänyt ensimmäisen näyttelynsä. Kävimme Hämeenlinnassa taiteen merkeissä.
Hämeenlinnan kirjastoissa taide ja kulttuuri ovat arkipäivää. Kaupungin pääkirjastossa on varattu taidenäyttelyille kolme omaa tilaa, jotka ovat jatkuvasti täydessä käytössä. Yleisessä näyttelytilassa on jatkuvasti esillä paikallisten ja lähiseutujen harrastajataiteilijoiden näyttelyitä. Kaikille avoimesta näyttelytilasta veloitetaan kohtuullista 80 euron viikkovuokraa.
Pääkirjastolla on myös Keitaansa, näyttely- ja monitoimitila, jossa esille pääsee lasten ja nuorten tekemiä tai heihin liittyviä töitä. Alle 18-vuotiailta ei peritä maksua taidenäyttelyn pitämisestä.
Lisäksi kirjastossa on Taiteilijaseuran ylläpitämä ”seinä”, jossa on kuukausittain vaihtuva ammattimaisempi taidenäyttely. Seinällä on esillä niin tuntemattomampien kuin jo nimeä saaneiden jäsenten töitä.
”Yleiseen tilaan saa paikan ihan jokainen vuorojärjestyksessä. Näyttelypaikan suosiosta kertoo vuoden mittainen jono”, Hämeenlinnan kirjastotoimenjohtaja Inkeri Jurvanen kertoo.
Prosentti taiteelle?
Suomessa noudatetaan julkisia rakennuksia suunniteltaessa niin sanottua prosenttiperiaatetta. Sen mukaan julkisten rakennusten rakennusbudjetista noin prosentti varataan rakennuksen tai sen ympäristön taiteelliseen kohentamiseen. Vanhojen rakennusten taidetoimintaan periaate ei kuitenkaan vaikuta. Vuonna 1983 rakennetussa Hämeenlinnan pääkirjastossa motiivit taiteen esilletuomiseen ovat ihan muualla.
”Kyllä tännekin on varmasti rakentamisen aikaan taidetta hankittu, mutta prosenttiperiaate koskee nimenomaan uusia rakennuksia ja intressit sen toteutumisen valvomiseen ovat lähinnä taidemuseoilla. Haluamme tukea kaikkea kulttuuria, emmekä tee sitä ulkoa määriteltyjen periaatteiden takia”, kertoo Jurvanen.
Jurvanen pitää kirjastoa matalan kynnyksen paikkana erilaisille taide-elämyksille ja sen roolia erilaisena kuin vaikkapa taidemuseon: kirjasto tarjoaa kansalaisille väylän omaehtoiseen kulttuuriin ja itsensä ilmaisuun.
Hirvi käveli sisään
Hämeenlinnan kirjastoissa käy vuosittainen noin 20 000 kävijää erilaisissa kulttuuritapahtumissa. Osastoilla on omat tapahtumatuottajansa, jotka toimivat yhteyshenkilöinä. Kirjasto pitää huolen myös siitä, että sermit ja tilat ovat kunnossa, mutta esimerkiksi näyttelyt syntyvät hyvin spontaanisti.
”Suurin osa näyttelyistämme syntyy niin, että kirjastoon kävelee asiakas hyvän idean kanssa. Esimerkiksi tänään tänne tuli hieno rouva vanhoista villavaatteista tuunatun hirvenpään kanssa.”
Nyt hirvi tervehtii kävijöitä lastenosaston nurkalla ja näyttää kieltään, jossa lukee I love you.
Ihmislähtöistä yhteistyötä
Hämeenlinnassa kirjastolla on yhteistä toimintaa eri opistojen ja taidekoulujen kanssa. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat myös päiväkodit, koulutoimi ja lastensuojelutahot. Tilat ovat kysyttyjä ja halukkuus yhteistyöhön kirjaston kanssa niin runsasta, että tarjontaa on jo enemmän kuin mitä kirjasto pystyy toteuttamaan.
Kirjastolla on myös jokavuotisia perinteitä, kuten esimerkiksi jokakeväinen muotinäytös paikallisen käsityökoulun kanssa.”
”Taiteiden yönä kirjasto tarjoaa alle 18-vuotiaille mahdollisuuden nauttia taiteesta ja osallistua improiluun, taidepajoihin ja mangapajalle kirjaston tiloissa. Nuoret ovat mukana tapahtuman suunnittelussa.”
Isommissa projekteissa kirjastolla on näyttelytoimikuntansa, ja selkeästi kirjastojohtoisiakin hankkeita toki on. Sellaisia ovat esimerkiksi vuonna 2015 vietettäviin Sibelius-juhlallisuuksiin liittyvät tapahtumat, joissa säveltäjän syntymäkaupungin toimijoilla on keskeinen rooli.
Kaikkien taiteilijoiden asialla
Kirjaston näyttelytoiminta on saanut alkunsa jo vuosikymmeniä sitten taidelainaamoperiaatteella yhteistyössä Taiteilijaseuran kanssa. Taiteilijaseura esitteli – ja esittelee edelleen – kuukauden taiteilijan ja sen ylläpitämällä näyttelyseinällä on saanut vuosien varrella ihailla lukuisten, jo nimeä saaneidenkin taiteilijoiden töitä.
Näyttelykoordinaattori Pirjo Dufva Hämeenlinnan Taiteilijaseurasta mainitsee, että seinällä on ollut muun muassa tunnustetun kuvataiteilija Mari Isotalon näyttelyitä. Taiteilijaseura hoitaa näyttelyt itsenäisesti, kirjasto osallistuu oikeastaan vain tarjoamalla tilat ja olemalla hyvä yhteistyökumppani.
”Galleriatoimintaa kirjastolla ei ole, mutta mikäli kirjastossa esillä olevassa näyttelyssä kohtaa itseään puhuttelevan taideteoksen, sen hankkiminen onnistuu ottamalla yhteyttä suoraan taiteilijaan”, Jurvanen kertoo.
Seuraavaksi Hämeenlinnan kirjaston lasten- ja nuortenosaston Keitaaseen puuhataan Kalevala-aiheista näyttelyä.
Kirjastot ympäri Suomen tarjoavat tilaa niin ammattilais- kuin harrastelijataiteilijoiden näyttelyille. Lisäksi esimerkiksi ostoskeskuksessa toimivien kirjastojen yhteydessä toimii usein myös Taidelainaamo.
