Vaikka nuoret käyttäisivätkin kirjastoa lähinnä hengailupaikkana, saavat he siinä sivussa huomaamattaan myös kansalaiskasvatusta ja kirjavinkkausta.
Maanantai-iltapäivä Entressen kirjastossa Espoossa. Eri-ikäisiä nuoria retkottaa sohvilla ja juttelee toistensa ja kirjastotyöntekijöiden kanssa. Osa pelaa jalkapallopeliä televisioruutujen edessä tai shakkia jättinappuloilla, istuu tietokoneilla selaamassa Facebookia, riemuitsee pöytäjalkapallon äärellä tai ahertaa tekemässä läksyjä. Iso ja värikäs tila on viihtyisä ja suunniteltu selvästi nuorempaa kansanosaa silmälläpitäen.
Enemmistö nuorista on maahanmuuttajia, joten ilman täyttää haparoivan suomenkielen ja monen muun kielen sekoitus – ja naurunremakka. Iltapäivän edetessä paikalle lipuu myös kantasuomalaisia, kuten lukiolaistyttö, joka näyttää kavereilleen mukanaan kantamaansa vanhojentanssimekkoa.
Kibe eli Espoossa sijaitsevan Entressen kirjaston suuri nuortenosasto siirrettiin vuosi sitten kirjaston sivuosaan, ettei melu häiritse muita kirjaston asiakkaita. Seinänkokoisista ikkunoista avautuu näkymä pihalle, jossa kirjastotyöntekijät kesäisin pelaavat nuorten kanssa.
KOMMUNIKOINTIA ELEKIELELLÄ
Teinit käyttävät kirjastoa omista lähtökohdistaan, eivätkä ole välttämättä kiinnostuneita kirjastojen perinteisistä palveluista. Henkilökunnan haasteena on saada nuoret tietoisiksi kirjastojen palveluista laajemmin.
”Teemme paljon yhteistyötä paikallisen nuorisotalon ja espoolaisten koululuokkien kanssa”, kertoo kirjaston tiimivastaava Tiina Ollikainen.
”Tarkoituksena olisi järjestää jotain maahanmuuttaja- ja pakolaisnuorille, kuten kielikahvila. Nyt kommunikoimme välillä vain elekielen avulla kun yhteistä kieltä ei ole. ”
Lähistöllä sijaitsevien pakolaiskeskusten nuoret ovat löytäneet kirjaston palvelut. Nuortenosastolla he muodostavat luontevasti kontakteja kantasuomalaisiin nuoriin.
Ollikainen kertoo, että rekrytoinnissa huomioidaan se, että kirjastossa työskentelisi erikielisiä ja erimaalaisia kirjastotyöntekijöitä. Kirjastotyöntekijöillä on tärkeä rooli, sillä he ovat nuorille tuttuja ja ystävällisiä aikuisia.
NUORISOTOIMINTAA JAKOMÄESSÄ
Jakomäen kirjaston remontissa nuoret otettiin mukaan suunnittelemaan uutta nuortenosastoa, joka on valmistumisen jälkeen ollut suosittu. Huomiota kiinnitettiin etenkin tilojen akustiikkaan sekä muokattavuuteen esimerkiksi erilaisia tapahtumia ajatellen.
Nuorten kanssa työskentelevät kirjastovirkailijat Lauri Leppänen ja Jussi Nevalainen pitävät tärkeänä, että nuoret otetaan mukaan kirjaston tilojen ja tapahtumien suunnitteluun. Silloin he tuntevat kirjaston omakseen.
Paitsi erilaisia tapahtumia, kirjasto on järjestänyt myös ammatinvalintaopastusta peruskoulun päättäville nuorille.
Nuoret ovat kirjastossa samanarvoisia kuin muutkin asiakkaat, joten heillä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin aikuisilla. Näin nuorten toivotaan oppivan toimimaan yhteiskunnassa muiden ihmisten kanssa rauhallisessa yhteiselossa, myös silloin kun mielipiteet ovat erilaiset. Kirjaston henkilökunnalta vaaditaankin hyvää pelisilmää ja sosiaalisia taitoja.
”Luomme lukemisen kulttuuria nuorten arjessa. Spontaanisti ja tilannekohtaisesti vinkattu kirja tai kirjallisuudesta ohimennen käyty keskustelu saattavat johdattaa lukemaan tottumattomankin nuoren kirjallisuuden pariin,” Seppänen ja Nevalainen kertovat.