Moraalikysymykset, yksinäisyys ja empatia tulevat esiin kirjastojen filosofiakeskusteluissa, joita järjestetään muun muassa Helsingissä, Tampereella ja Oulussa.
Helsingin Munkkiniemen kirjastossa käy innostunut supatus. Paikalla on keskenään hyvin erilaista porukkaa punkkarin näköisestä nuoresta henkilöstä varttuneempiin senioreihin. Kirjaston työntekijä kaataa lisää kahvia. Vielä odotellaan keskustelun vetäjää, jonka juna on myöhässä.
Kirjastot soveltuvat erinomaisesti filosofisen keskustelun paikoiksi. Esteettöminä julkisina tiloina ne voidaan nähdä moderneina vastineina antiikin toreille, joissa Sokrates aikoinaan keskusteli ja väitteli ihmisten kanssa. Sokrateen mukaan on nimetty myös useissa eri kirjastoissa järjestettäviä keskustelupiirejä.
Sokrates-kahvilat
Sokrates-kahvilan nimellä on järjestetty keskusteluita Helsingin Munkkiniemen kirjastossa sekä Oulun kaupunginkirjastossa. Samaa ideaa hieman muunneltuna on toteutettu myös Imatran ja Lappeenrannan kaupunginkirjastoissa. Kyse on filosofisista keskusteluista, joita edeltää sovittuun aiheeseen liittyvä alustus. Tapahtumiin voi osallistua kuka tahansa filosofiasta kiinnostunut.
Severi Hämäri on vetänyt kymmenen vuoden ajan Sokrates-kahvilaa Munkkiniemen kirjastossa. Kokoontumisia järjestetään kuukausittain kevät- ja syyskaudella. Tapaamisiin osallistuu yleensä noin kymmenen henkilöä. Heistä suurin osa on ollut mukana säännöllisesti jo pidempään. Lähes aina osallistujissa on myös muutamia uusia kasvoja. Hämäri alustaa käsiteltävästä aiheesta ja ohjaa keskustelua sekä esittää täydentäviä kommentteja ja kysymyksiä.
”Keskustelun aiheet ovat liittyneet usein moraalisiin kysymyksiin. Lisäksi on käsitelty vaikkapa yksinäisyyttä, kuolemaa, empatiaa sekä erilaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä. Nämä ovat teemoja, joiden puitteissa on hyvä puhua omista kokemuksista. Lopussa esitän lyhyen kokoavan puheenvuoron, sen jälkeen pohdimme yhdessä millä tavalla voisimme jatkaa eli mikä olisi seuraavan tapaamisen aihe”, Hämäri kertoo.
Hämärin mukaan tapaamisilla voidaan nähdä kaksi tavoitetta: yhteisen keskustelun ja pohdinnan mahdollistaminen sekä filosofisen ymmärryksen tuottaminen tai syventäminen käsiteltävästä aiheesta.
Palautteen perusteella keskustelut ovat osallistujille antoisia.
”Ihmiset tulevat usein kiittämään ja kokevat saaneensa keskustelusta jotain uutta.”
Aiheena hyveet
Sonja Salavaranta-Rautkari on järjestänyt Helsingin Lauttasaaren kirjaston monitoimitilassa filosofisiin hyveisiin keskittyvää keskusteluiden sarjaa. Kokoontumisia järjestetään kuukausittain otsikolla Filosofinen ilta. Näissä tapaamisissa hyveitä käsitellään yksi kerrallaan ja lukemistona ovat hyveitä käsittelevät luvut André Comte-Sponvillen teoksessa Pieni kirja suurista hyveistä. Salavaranta-Rautkari alustaa käsiteltävästä hyveestä, jonka jälkeen kaikki voivat osallistua keskusteluun sen verran kuin haluavat.
”Osallistujat tuovat esiin hyveisiin liittyviä pohdintojaan, ne liittyvät arkeen tai yleensä elämään. Usein keskustelu alkaa jonkun omista kokemuksista ja havainnoista, joista sitten muut voivat jatkaa ja tuoda mukaan omia näkökulmiaan. Keskustelu on mielestäni ollut rikasta ja monet ovat jälkikäteen tulleet kiittämään. Monet ovat myös sanoneet olleensa yllättyneitä, että kirjastossa voi olla tällaisiakin tapahtumia.”
Keskustelun tukena Salavaranta-Rautkarilla on valmiiksi laadittuja kysymyksiä, joita hän voi tarpeen mukaan esittää osallistujille. Lisäksi osallistujille on tarjolla listaus aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta. Joitakin teoksia Salava-Rautkarilla on myös mukana tapaamisissa.
Tampereen kaupunginkirjasto Metsossa järjestettävät Filosofian illat on perinteikäs tapahtuma, jota on järjestetty jo vuodesta 1985 alkaen. Kirjasto-opin lehtorina ja filosofian professorina toimineen Raili Kaupin ehdotuksesta syntynyt tapahtuma muodostuu yleisöluennosta ja siihen liittyvästä keskustelusta. Tapahtumasta vastaa nykyisin filosofinen aikakauslehti niin & näin yhdessä Tampereen kaupungin kanssa.
Lainaa filosofi
Filosofisen praktiikan verkosto Five on järjestänyt Helsingin keskustakirjasto Oodissa sekä Vuosaaren ja Töölön kirjastoissa Lainaa filosofi -tapahtumia. Niissä ihmiset voivat varata 15 minuutin ajan ja keskustella kahden kesken filosofiaan perehtyneen henkilön kanssa. Asiakkaalla voi olla oma aihe tai kysymys etukäteen mietittynä, mutta halutessaan voi valita myös paperilapulle kirjoitetuista aiheista itseä kiinnostavan.
Tapahtumissa filosofina toimineen Kati Kuulan mielestä kirjastot ovat helposti saavutettavia ja ihmiset ovat tottuneet niissä käymään, mikä on ollut tärkeä edellytys tapahtumien onnistumiselle. Kirjastojen tilat ja lähiympäristöt ovat toisaalta tarjonneet sopivan rauhallisia paikkoja filosofisiin keskusteluihin.
”Hiljaisia nurkkia on kirjastoista löytynyt hyvin, ja Töölön kirjastossa oli käyttöömme varattu myös kabinetti. Joidenkin asiakkaiden kanssa olemme käyneet kävelyllä kirjaston ulkopuolella.”
Tapahtumissa päivystävien filosofien asiakkaina on käynyt muutaman tunnin aikana enimmillään parikymmentä ihmistä. Kuulan mukaan monia on ilahduttanut jo mahdollisuus päästä keskustelemaan ja pohtimaan yhdessä jotain omaa mieltä askarruttavaa kysymystä.
Mahdollisuuksia erilaisille kirjastossa järjestettäville filosofisille tapahtumille olisi Kuulan mielestä paljon.
”Tapahtumia voisi myös olla enemmän eri kohderyhmille, kuten esimerkiksi lapsille suunnattuja filosofiaa lasten kanssa -ryhmiä.”
Helsingin Munkkiniemessä filosofia-aiheinen keskustelu on pääsemässä vauhtiin. Kirjaston viihtyisässä tunnelmassa isot henkilökohtaiset kysymykset uskalletaan nostaa esiin. Keskustelu tarjoaa mahdollisuuden lisätä omaa empatiaa muita kohtaan, ja kenties tuulettaa omia käsityksiä.
