Puolet suomalaisista koki kirjastojen sulkemisen kielteisenä

Viime keväänä koronan takia tehty kirjastojen täyssulku vaikutti voimakkaasti suomalaisiin.

Puolet suomalaisista oli sitä mieltä, että kirjastojen sulkemisella oli kielteisiä vaikutuksia ihmisten elämään. Kahdeksan prosenttia piti vaikutuksia erittäin negatiivisina ja 43 prosenttia melko negatiivisina.

Tutkimukseen vastasi 1143 ihmistä ja sen toteutti Kantar TNS. Tutkimuksen tilaaja oli Suomen kirjastoseura.

"Tutkimuksen perusteella kirjastojen sulkemisella oli useita negatiivisia vaikutuksia ihmisten elämään. Tutkimus vahvisti käsitystämme siitä, että uutta täyssulkua ei pitäisi toteuttaa. On tärkeää, että kirjastoissa säilyy vähintään mahdollisuus pika-asiointiin eli esimerkiksi lainaamiseen” kertoo toiminnanjohtaja Rauha Maarno Suomen kirjastoseurasta.

Suurin yksittäinen negatiivinen asia oli se, ettei suljetusta kirjastosta voinut lainata kirjoja tai muuta luettavaa.

Kirjojen lainaamisen lisäksi vastaajat jäivät kaipaamaan paikkaa, jossa viettää aikaa, josta voi hakea tietoa tai opiskelumateriaalia ja jossa käyttää tietokonetta tai lukea lehtiä.

Lisäksi joka kolmas opiskelija kertoi kirjastojen sulkemisen hankaloittaneen opiskeluja.

Sulku harmitti

Myös tutkimukseen vastanneiden henkilökohtainen kokemus kertoo kirjastojen merkityksestä.

Joka kymmenes vastaaja oli hyvin pahoillaan siitä, että kirjastot suljettiin keväällä. Kolmasosa oli melko pahoillaan. Kolmasosa ei ollut asiasta kovinkaan pahoillaan ja 18 prosenttia ei lainkaan pahoillaan. Viisi prosenttia ei osannut sanoa, miten oli asian silloin kokenut.

Sulkujen aikana kirjastojen digitaalisista palveluista eniten yleistyi e-kirjojen käyttö. Joka kymmenes oli käyttänyt e-kirjoja ainakin hieman enemmän kuin ennen sulkua.

"Kevään sulkujen aikana yhä useampi löysi kirjastojen e-kirjat. Niiden lainaus tulee lähivuosina kasvamaan ja on tärkeää, että kunnissa satsataan painettujen kirjojen lisäksi myös digitaalisiin sisältöihin. Selvää on, että e-kirjat eivät korvaa painettua kirjaa vaan kirjan eri muodot elävät rinnakkain”, Rauha Maarno kertoo.

Hieman useampi kuin kaksi kolmesta kertoi ruvenneensa käyttämään kirjastoja entiseen tapaan niiden auettua uudestaan kesäkuussa.