Presidentti Sauli Niinistöstä löytyy sukuyhteys Tarja Haloseen ja Mauno Koivistoon. Pienessä maassa tämä ei ole harvinasta.
Adlercreutz, Ahlström, Armfelt – nimiä, joissa kaikuu historian havinaa. Kiinnostavia vaiheita ovat eläneet myös vaikkapa karjalalainen Pärssisen suku, Rautalammin Rossit tai Pöykön suku Rovaniemeltä. Kuuluisa on pohjalainen Sursillin sukukin, jonka haarat ovat kantaisästään, 1500-luvulla eläneestä uumajalaisesta talonpojasta lähtien levinneet laajalti suomalaisiin pappissukuihin.
Kaikkia näitä nimiä yhdistää se, että niistä on tehty sukututkimusta, josta on julkaistu sukukirja. Suomen Sukututkimusseuran käsikirjastosta löytyy 60 hyllymetriä aakkostettuja sukukirjoja suomalaisista suvuista.
Sata vuotta sitten seuran alkuaikoina sukututkimus keskittyi lähinnä aatelis- ja säätyläissukuihin. 1980-luvulta lähtien tavallisen kansan menneisyys on herättänyt uteliaisuutta.
2010-luvulta lähtien DNA-kartoitus on nostanut kiinnostusta sukuhistorian selvittämiseen.
”Digitalisointi on tuonut sukututkimuksen pölyisistä arkistoista kotisohvan ulottuville”, kertoo Suomen Sukututkimusseuran toiminnanjohtaja P. T. Kuusiluoma.
Tilat pienentyneet
Suomen Sukututkimusseura kuuluu Tieteellisten seurojen valtuuskuntaan, jolta se saa tilat toiminnalleen.
Viime vuoden alusta seura on toiminut Helsingin Tieteiden talolla, jonka yhteydessä se pitää käsikirjastoa.
Pienentyneiden tilojen vuoksi kirjasto joutui karsimaan kokoelmaansa. Nyt noin 7000 niteen kokoelma koostuu pääasiassa sukukirjoista. Niiden lisäksi esillä on sukututkimusoppaita, seuran julkaisuja ja Ruotsia koskevaa aineistoa.
Kokoelmaa täydentää monipuolinen verkkoaineisto. Käytettävissä on esimerkiksi kirkonkirjojen tietokanta HisKi, jossa on tietoa seurakuntien kirjoista eli syntyneiden tai kastettujen, vihittyjen ja kuolleitten luetteloista 1900-luvun vaihteeseen asti.
Kirjasto tarjoaa myös SukuHaku-aineistonhakupalvelun, johon on tähän mennessä tallennettu yli 4 miljoonaa riviä sukututkimusaiheisia hakemistoja ja digitoitu yli 200 000 sivua kirjallisuutta.
”Palvelu täydentyy sitä mukaa kun vapaaehtoiset indeksoivat aineistoa”, Kuusiluoma kertoo.
SukuHaun lisäksi kirjastossa on vapaasti käytettävissä Siirtolaisuusinstituutin Siirtolaisrekisteri, Sveriges Dödbok -tietokanta sekä amerikkalaiset sukututkimussivustot Ancestry ja FamilySearch.
Käsikirjasto ei lainaa kokoelmaansa ulos, mutta teoksia voi tutkia paikan päällä. Seuran asiakasneuvonta palvelee sukututkijoita puhelimitse ja sähköpostilla.
”Välitämme kysymyksiä laajalle asiantuntijaverkostollemme”, kertoo Suomen Sukututkimusseuran asiakasneuvoja Susanna Lahtinen.
Sukututkimus voi olla yksinäistä puuhaa. Siksi verkon kautta saatava neuvontapalvelu on arvokasta. Lisäksi Sukututkimusseuran ylläpitämä keskustelupalsta Suku Forum tarjoaa vertaistukea. Myös seuran Facebook-ryhmässä on vilkasta viestintää harrastajien ja asiantuntijoiden kesken.
Kansan pariin
Sukututkimusseuran ensimmäisen julkaisu vuonna 1918 käsitteli Suomen ensimmäisten valtionhoitajien, Gustaf Mannerheimin ja P. E. Svinhufvudin keskinäisiä sukulaisuussuhteita. Molempien sukupuusta löytyy aatelistaustaa sekä yhteydet Suuren Pohjan sodan aikaiseen kenraali Carl Gustaf Armfeltiin.
Sittemmin sukututkimus on karistanut elitististä luonnettaan, ja siitä on tullut kaiken kansan harrastus.
Sukututkimusseuran juhlakirja, vuonna 2017 julkaistu Tasavallan juuret esitteli Suomen presidenttien esipolvet kuudessa polvessa. Tiina Miettisen kirjoittama teos 12 presidentin taustoista avaa maamme historiaa aina keskiajan rälssisuvuista 1900-luvun työläiskortteleihin.
Sauli Niinistön taustasta teos tuo esille talonpoika Henrik Sjöholmin oikeustaistelun kitsasta maanomistajaa vastaan 1800-luvulla. Esi-isistä löytyy myös pappeja ja runoilijoita. Voiko tästä päätellä jotain Niinistölle periytyneistä taipumuksista?
”Historiallinen sukututkimus ei ota kantaa siihen, periytyvätkö esivanhempien ominaisuudet jälkipolviin”, Kuusiluoma sanoo.
Merkittävänä löytönä Niinistön esipolvista teos mainitsee kirkonrakenteja Jaakko Leppäsen. Kiinnostavaa on Niinistön sukujuurien yhteydet sekä Tarja Haloseen että Mauno Koivistoon.
”Suomi on pieni maa, joten ei ole yllätys, että presidenttien väliltä löytyy sukulaisuuksia.”
Merkkihenkilöt kiinnostavat
P. T. Kuusiluoman oma sukututkimus on johdattanut hänet aina 1300-luvun ruotsalaiseen valtaneuvossukuun saakka.
Monia sukututkijoita kiehtoo mahdollisuus löytää merkittäviä henkilöitä omasta taustasta. Suurin osa suomalaisten esi-isistä on kuitenkin niin sanottua tavallista kansaa, talonpoikia ja torppareita.
Sukututkimus elää muutosvaihetta. DNA-kartoituksen helppous ja digitaaliset palvelut ovat tuoneet koko maailman sukupuun oksien ulottuville. Aito sukututkimus vaatii kuitenkin tarkkuutta ja kärsivällisyyttä.
”Lähdekriittisyys on oleellista. Kaikki tiedot pitää yhä tarkistaa alkuperäislähteistä”, Kuusiluoma muistuttaa.
