Etusivu> Kirjastolehti > Sillanrakentaja

Sillanrakentaja

Kirjastonhoitaja Anu Ojaranta pyrkii selvittämään, miten kirjaston ja koulun yhteistyötä voitaisiin parantaa.

Kaarinan kirjasto ja opetustoimi testasivat viidesluokkalaisten kanssa Carol Kuhlthaun kehittämää ohjatun tutkimisen menetelmää, joka perustuu tiedonhaun prosessiajatteluun. Siinä tiedonhaku ja kirjastonhoitajan ammattitaito yhdistyvät tutkivaan oppimiseen ja opettajan sisältöosaamiseen. Hankkeen moottori oli kirjastonhoitaja Anu Ojaranta.

Kaikki testiin osallistuneet olivat tyytyväisiä. Ihmisen fysiologiaa tutkiessaan alakoululaiset saivat tunneilla tukea kirjastoammattilaiselta jo aihetta hahmotellessaan. “Kirjastoissahan me keskitymme yleensä vain aineistojen esittelyyn ja tiedonhakuun”, Anu Ojaranta toteaa. Tiedonhakuprosessiin kuuluvat kuitenkin myös aiheen täsmentäminen, asiasanojen yhdistely ja käsitteiden jäsentäminen. Ohjatussa tutkimisessa oppija saa apua jo orientoitumisvaiheessa, eikä jää yksin hakutulosten kanssa tiedonhaun jälkeenkään.

Koululaisiin muodostui hankkeen aikana luottamuksellinen suhde. “Heistä erilainen tapa oppia oli hauska. Kun oppilas valitsee tutkimusaiheensa itse, motivaatio on hurja.” Myös opettaja kertoi oppineensa uutta ja arvostaneensa ammattilaisen kumppanuutta. “Sivistystoimessa koettiin, että tähän suuntaan pitäisi mennä!”

 

Koulukirjastotyö innostaa

Anu Ojaranta on hankkinut kirjastokokemusta paitsi Turun kirjastoista myös maailmalta, Tukholmasta ja Portugalista. Kiinnostavimmaksi alueeksi hän kokee koulukirjastotyön.

Ruotsin vuosinaan Anu huomasi, kuinka suuri merkitys koulukirjastolla on opiskelulle. Kirjastotila oli kiinteä osa oppimisympäristöä. “Suomeen palatessani kyseenalaistin oman olemassaoloni, kun koulukirjasto näytti olevan pelkkä hengailupaikka ja lainauspiste.” “Tutkimukset osoittavat ammattilaisen hoitaman kirjaston parantavan osaltaan oppimistuloksia. Samaan suuntaan vaikuttaa opintokokonaisuuksien suunnittelu yhdessä kirjastonhoitajan kanssa.” Anu kehitti Liedossa kirjastoa oppimiskeskukseksi, jossa muun muassa tehtiin läksyjä, ja teki yhteistyötä opettajien kanssa eri kurssien yhteydessä. “Vaikka alussa vastaanotto oli VAROVAINEN, onnistumisten myötä sana levisi.”

Työkokemus ruokki opiskeluintoa ja pian Ojarannan jatko-opinnot olivat vireillä Åbo Akademissa. Väitöskirja käsittelee informaatiolukutaidon käsitettä ja sen tulkintaa. “Analyysiin joutuvat sekä vanha että uusi, pian valmistuva perusopetuksen opetussuunnitelma. Selvitän diskurssianalyysin avulla käsityksiä informaatiolukutaidosta sekä sitä, miten ne vastaavat opetussuunnitelmaa.”

Väitöskirjan tekijä pyrkii tavoittamaan kaikki Suomen kokopäiväisesti koulukirjastoa hoitavat koulutetut kirjastonhoitajat. Lisäksi Ojaranta keskustelee näiden koulujen äidinkielenopettajien kanssa. 

“Sekä opettajat että koulukirjastonhoitajat pyrkivät samaan eli oppilaan tiedonhallintataitojen, informaatiolukutaidon, kehittämiseen. Miksi yhteistyö kuitenkin on joskus hankalaa? Ovatko siihen syynä ammattien väliset diskurssierot? Voisimmeko muuttaa suhtautumista ja miten?” ovat Anun väitöskirjatutkimuksessaan esittämiä kysymyksiä. 

 

Joustoa yhteistyöhön

“Kirjastot eivät tunne tarpeeksi koulun arkea”, väittää Ojaranta. “Koulutyövuosien jälkeen voin sanoa, että kirjaston on sopeuduttava koulun arkeen. Kirjastolla on näistä kahdesta enemmän jouston varaa, koska kouluvuoden jaksot, kurssit ja lukujärjestykset on päätetty hyvissä ajoin etukäteen. 

Koska kirjastot nähdään edelleenkin opetustoimessa usein lainastoina, tiedonhaun osaaminen kannattaa tuoda vahvemmin esille. “Koulussa on sille suuri tarve”, Anu muistuttaa. Tiedonhakutaidot ovat lukioon ja jatko-opintoihin siirryttäessä usein varsin huteria. “Oppilaat kokevat tiedonhaun helpoksi, mutta taitoja tarkemmin harjoiteltaessa he huomaavat, että kyseessä on muutakin kuin sana Googlen hakuruutuun, ensimmäisen linkin klikkaus ja sieltä löytyvä vastaus.”  

Kirjaston toimintojen on tuettava oppimistavoitteita. “Siksi kouluyhteistyötä tekevien kirjastolaisten pitäisi tuntea paikallinen opetussuunnitelma ja suunnitella tarjonta niin, että se tukee suoraan opettajaa jollain opetussuunnitelman osa-alueella.”

 

KUKA: Anu Ojaranta

  •  Päätoiminen tuntiopettaja Turun ammattikorkeakoulussa (syyslukukausi 2014)
  • Kirjastonhoitaja Kaarinan kirjastossa
  • Tekee Åbo Akademille väitöskirjaa, joka käsittelee informaatiolukutaidon käsitettä ja sen tulkintaa.
  • 2012–Kaarinan kirjaston lastenkirjastonhoitajana
  • 2008–2011 koulukirjastonhoitajana Liedon keskuskoulussa ja lukiossa
  • 2007  kirjastonhoitajana Paasikivi-opistolla.
  • 2006 valmistui kirjastonalan maisteriksi Ruotsin Boråsissa
  • 2003-2006 Yksityiskoulun kirjastonhoitajana Tukholmassa
  • 2001–2002 töissä Turun ammattikorkeakoulun kirjastossa
  • 2001 Valmistui tradenomiksi Turun ammattikorkeakoulusta.
  • 1997–2000 työharjoittelussa Ateenan Pohjoismaisessa kirjastossa ja Portugalin kansalliskirjastossa.
  • 1997 merkonomiksi Raision kauppaoppilaitoksesta
  • 1994-1997 harjoittelijana Turussa Pansion ja Lausteen kirjastoissa