Kansainvälisessä kirjastokonferenssissa puhutti päätös kokoontua ensi vuonna Dubaissa, joka polkee ihmisoikeuksia.
Hollanti on upea kirjastomaa. Rouheita värejä ja mielenkiintoisia arkkitehtuurisia ratkaisuja rakastaville kirjastot esimerkiksi Tilburgissa, Den Helderissä ja Amsterdamissa ovat täydellistä kirjastokarkkia. Myös Rottedamin Ahoy-konferenssikeskus, jossa järjestettiin parin vuoden takaiset Euroviisut, tarjosi uudenkarheat puitteet tämän vuoden kansainvälisen kirjastojärjestön Iflan tapaamisen paikaksi.
Konferenssin sisällöistä jäi nyt kuitenkin sitä jotakin puuttumaan.
Aivan terävimmät uudet avaukset ja hurmoksellinen Ifla-yhteishenki ovat kuuluneet kaikkiin aikaisempiin kokemuksiini. Pääohjelman köykäisyyteen vaikutti tällä kerralla myös poikkeuksellisen suuri satelliittitapaamisten määrä. Näiden sisältö onkin tunnetusti jopa pääkonferenssia parempaa ja ne kutsuvat osallistumaan.
Hämmentävää keskustelua
Iflan sisäiset epäselvyydet ja päätös järjestää ensi vuoden tapahtuma Dubaissa herättivät hämmentävää keskustelua. Vuoden parhaan palkinnon voittanut Gabriel García Márquez -kirjasto kritisoi rohkeasti palkintopuheessa Dubai-linjausta ja päätösseremoniassa sateenkaariliput heiluivat protestina.
Vaikka konferenssin slogan Let’s work together – let’s library viittasi aktiiviseen toimijuuteen ja yhdessä tekemisen, tulevaisuus on usvainen. Konferenssin toteutustapoja sekä kattojärjestön avoimuutta ja uskollisuutta omille arvoille tulisi kehittää. Ifla kaipaa myös enemmän nuorten ammattilaisten ja tuoreiden kävijöiden ääntä. Vaikka ajat ovat vaikeat järjestölle, paras tapa vaikuttaa on muuttaa toimintaa sisältäpäin.
Yhteiskuntien polarisaatiokehitys laittaa kirjastot uudenlaisten haasteiden eteen. Äärioikeiston nousua seuraavat kulttuurisodat. Pyrkimykset vaikuttaa kirjastojen tapahtumiin ja kokoelmiin ovat todellisuutta jo monissa maissa, myös meillä.
Pohjoismaisesta näkökulmasta kirjastojen tehtävä demokratian edistäjänä on vahvasti pinnalla, mutta käsitykset politiikan ja päättäjien tulosta kirjaston turvalliseen tilaan vaihtelevat eri maissa. Iflan Public Libraries -jaosto on perustanut uuden alatyöryhmän teeman pohtimiseen. Meidän tulee pysyä yhteisrintamassa yhteisöllisyyden, moniarvoisuuden ja kulttuurisen moninaisuuden tekijöinä.
Kerätään kokemuksia
Demokratiatyötä ja monikulttuurisuutta hienosti yhdistelevä kirjasto löytyy Norjan Stavangerista. Kirjasto tukee moninaisista taustoista tulevia tarjoamalla heille työtiloja luovaan tekemiseen, esiintymispaikan ja alustan ymmärryksen rakentamiseen. Kansainvälinen turvakaupunkiverkosto Icorn luo myös kirjastoille mahdollistavia linkkejä ja tekee niistä kulttuurisia identiteettihubeja. Hollannin kulttuuriministeri Robbert Dijkgraaf osui oikeaan puhuessaan avajaisissa kirjastoista ihmisten ensimmäisinä siltoina yhteisöön, tietoon ja kulttuuriin.
Kansalaistiede, digiosaaminen, tekoäly, lukeminen, kriisiajan uutisten verkkoarkistointi ja inklusiivisuus olivat avainsanoja konferenssin esityksissä, mutta kiinnostavin aihe liittyi kirjastojen sosiaalisen vaikuttavuuden mittaamiseen.
Pari vuotta sitten julkaistun The impact of public libraries of Denmark -julkaisun innoittamana myös Toronton kaupunginkirjasto oli käynnistänyt projektin kirjaston merkityksen ja kokemuksen tutkimisesta. Määrällisten mittarien lisäksi meidän tulisi kerätä kokemuksia. Vain näiden kautta päästään kiinni vaikuttavuuteen ja vaikuttamiseen – kirjastoon satsaaminen on aina sijoitus hyvinvointiin.
Lisäys 4.10.: Jutun paperilehden julkaisun jälkeen kirjastokonferenssi Dubaissa päätettiin perua.
