Etusivu> Kirjastolehti > Rakkaudella. T. “ihmiset”

Rakkaudella. T. “ihmiset”

HALUSIN tietää että mitä kirjastot merkitsevät ihmisille. Kysyin FB-seinälläni: ”Mikä on kirjastossa parasta?” Vaikka kello oli 23.44, sain ajankohdasta huolimatta yli sata vastausta suunnilleen heti.

HALUSIN tietää että mitä kirjastot merkitsevät ihmisille. Kysyin FB-seinälläni: ”Mikä on kirjastossa parasta?” Vaikka kello oli 23.44, sain ajankohdasta huolimatta yli sata vastausta suunnilleen heti. Yön ja seuraavan päivän kuluessa vastauksia tuli enemmän kuin ehdin lukea. Päivitykseni alkoi levitä myös twitterissä, ja erilaiset kirjastojen ystävät kehottivat kirjoittamaan avoimelle seinälleni perusteluja sille, miksi kirjastot ovat tärkeitä.

IHMISET, te todella rakastatte kirjastoja. Intohimoisesti, uskollisesti ja ehdottomasti. Haluan siteerata tähän muutaman minua puhuttaneen perustelun ja hiljentyä tämän tunteiden tulvan äärelle:

”Kun astuu kirjaston ovesta sisään, kiire loppuu. Rauha. Kukaan ei säntäile. Kukaan ei karju tai kimitä. Rauha. Se tarttuu heti ja liimautuu ihoon: käppäilenpä rauhallisesti tuolle hyllylle, tutkinpa tämän rivin. Kellon seuraileminen unohtuu. On lupa vain olla ja ajatella.”

”Julkinen miellyttävä tila, jossa on aina mielekästä tekemistä, mutta jossa ei tarvitse käyttää rahaa. Kaikki ovat kirjastossa samanarvoisia. Ja populaa on monenmoista asiakkaina. Ennaltaehkäisevää sosiaalityötä parhaimmillaan. Ra-kas-tan.”

”Mun lähin kirjasto, jossa osittain asun, on yks maailman ihanimpia kirjastoja, Turun pääkirjasto. Haluisin muuttaa sinne ehkä kokonaan.”

”Maksuttomuus, monipuolinen oheistarjonta (ilmaisia tapahtumia, ja tilatkin ovat ilmaisia esim. järjestöille) ja se, miten mahtavasti kirjasto tukee vanhemmuutta.”

”Myyrmäen kirjastossa on oma hylly eroottiselle kirjallisuudelle, mikä on syytä kaikissa kolumneissa mainita.” (Toim. huom. kaikissa kirjastoissa on oma luokittelunsa eroottiselle kirjallisuudelle)

”Kun ympärillä on giljoona sivua mennyttä aikaa, tulee turvallinen olo.”

”Kirjastoon voi soittaa ja kysyä mahdottomia. Tarvitsin aikoinaan työprojektia varten Elias Lönnrotin vaimon nimen, se selvisi alta 5 min: Maria.”

”Kirjastossa on parasta kirjat ja se, että kukaan ei kysy, mitä täällä teet, mikä on nimesi ja mistä tulet.”

”Parasta on se fiilis, että mulla on oikeus olla täällä, ja kaikilla muillakin. Metsä ja kirjasto ovat mulle rentoutumispaikkoja, joissa latautuu ja virkistyy.”

”Usko ihmisen haluun oppia ja tietää. Kävin hiljan ulkomailla kirjastossa, jossa oli lähinnä sisustuskirjoja ja dekkareita. Suomalainen kirjasto on laajuudessaan ihmeellinen. Ja ilmainen!”

”Löytämisen ilo, täysi lehtien lukusali ja toppahaalareiden kahina sekä kailotus lasten osastolla.”

”Kirjasto on henkinen terveysasema. Nuhjuinen ehkä, henkilökunta mahdollisesti pienessä paineessa, mutta kukaan ei jää hoitamatta. Siellä käydessään ymmärtää joka kerta, kuinka tärkeä se on – ihan jokaiselle. On kotoista kuulua suureen yhteiseen kirjastoperheeseen.”

”Kirjastossa aika tekee tenän, stressi sulaa, rauha iskee, pääsee tiedon lähteelle ja ilmaiseksi”.

KIITOS, ihmiset. Kyllä taas jaksaa.