Etusivu> Kirjastolehti > Pääkirjoitus: Kirjastolla pitää olla kriisisuunnitelma

Pääkirjoitus: Kirjastolla pitää olla kriisisuunnitelma

Tiettävästi milloinkaan aiemmin kirjastoja ei ole suljettu yhtä laajamittaisesti.

Suomi oli koronakriisin kuumimmassa vaiheessa kansainvälisissä otsikoissa. New York Times kirjoitti poikkeuksellisesta varautumisesta, jota Suomessa tehdään.

Avattiin kriisivarasto, jossa oli viljaa, öljyä ja lääkkeitä.

Suomi nähtiin jutussa maana, joka on varautunut pahan päivän varalle. Meillä oli suunnitelma.

Kun kirjastojen ovet sulkeutuivat, kuinka monessa kirjastossa oli suunnitelma valmiina?

Monissa kirjastoissa ei ollut minkäänlaista suunnitelmaa sen varalle, että ovet menisivät kiinni. Tämä on ymmärrettävää, sillä edes talvi- ja jatkosodan aikana kirjastot eivät ole olleet yhtä laajasti kiinni.

Tiettävästi milloinkaan aiemmin kirjastoja ei ole suljettu yhtä laajamittaisesti.

Kirjastohistoroitsija ja tutkija Ilkka Mäkinen kertoo, että edes sisällissodan tai yleislakon aikana yli sata vuotta sitten ei tehty mitään vastaavaa.

“Silloin kun kirjastojen ylläpito perustui sivutoimisuuteen, vapaaehtoistyöhön ja hyväntekeväisyyteen, ei sellaista keskittämätöntä systeemiä voinut sulkea yhtä tehokkaasti kuin nyt.”

”Toki paikallisesti, esimerkiksi Helsingissä sisällissodan aikana kirjastot olivat kiinni, mutta varmasti maassa oli paljon kirjastoja, jotka silloinkin toimivat entiseen tapaan.”

 

Heti kriisin käynnistyttyä aloitettu kirjakassien jakelu oli hyvä esimerkki siitä, miten nopeasti kirjastot pystyvät reagoimaan. Melkein heti perään tuli aluehallintoviraston kehotus, että kasseja ei kannata tartuntariskin takia jakaa. Perusteluna oli, että virus säilyy muovipinnoilla jopa 72 tuntia.

Kunnilta puuttui suunnitelmallisuutta, sillä ne reagoivat paniikinomaisesti lomauttamalla heti työntekijöitään, kuten myös kirjaston väkeä. Maltillisuutta olisi tarvittu paljon lisää.

Kaikkea ei kirjastojen tarvise suunnitella itse. Tarvitaan myös parempaa keskitettyä suunnittelua.

Mikä on kirjastojen rooli koronan jälkeisessä maailmassa?

Sen merkitys korostuu. Siksi, että e-kirjastojen tarve on kasvanut. Ja myös siksi, että etätyö yleistyy. Ihmiset tarvitsevat tilaa, jossa kohdata ja tehdä töitä.

Ennen kaikkea kirjastojen sulkemiset tekivät näkyväksi sen, että kirjastot eivät ole vain yksi palvelu muiden joukossa. Kirjastot ovat hyvinvointivaltion keskeinen palvelu, ja niiden sulkeminen on merkki vakavasta kriisistä. Onneksi tämän lehden tullessa julki kirjastoja taas avataan. Normaali arki, kuinka olemmekaan sinua ikävöineet.