Etusivu> Kirjastolehti > Lobbaamisen perusteet kirjastonjohtajalle

Lobbaamisen perusteet kirjastonjohtajalle

Lobbauksella tarkoitetaan suoraa vaikuttamista päätöksentekijöihin. Vaikuttaminen on erityisen tärkeää nyt, kun kirjastot ovat yhä useammin osa suurempaa kokonaisuutta. Tämä seikka saattaa myös vaikeuttaa pääsyä sellaisiin tilaisuuksiin, jossa kirjaston ääni kuuluisi.

Kirjastolta tarvitaan oma-aloitteisuutta erityisesti näkymättömyyden uhatessa. Tällöin on keskeistä jalkautua päätöksentekijöiden puheille hyvissä ajoin. Julkishallinnossa projektien läpivieminen saattaa kestää vuosia ja suuret hankkeet on yleensä sidottu kunnan tai valtion laajoihin strategisiin linjauksiin, joiden aikajana on yleensä 3–5 vuotta. Kirjaston tuleekin saada omat tavoitteensa noihin asiakirjoihin: vasta sitten niiden läpivieminen ja resurssien hankkiminen mahdollistuu.

Konkretisoi tavoitteesi! Ole konkreettinen, tiivistä sanomasi yhteen – enintään kolmeen lauseeseen. Mieti miten saat vietyä viestisi myös mediaan, joka kaipaa uutisia. Laske tavoitteellesi realistinen kustannusarvio ja arvioi sen tuottamat vaikutukset ja lisäarvot kuntalaisille ja kirjaston käyttäjille. Opi tekemään järkeviä kompromisseja. Tee päättäjille A4:n kirjastosta ja sen keskeisistä tavoitteista. 
Opi tuntemaan päättävät tahot! Ota selvää kuka on asiasi esittelijä ja päätöksentekijä. Mieti kannattaako mobilisoida kuntalaiset (= äänestäjät) mukaan lobbaamiseen tai etsiä muita yhteistyökumppaneita esim. kouluista tai kulttuuritoimijoista. Ota selville myös piilovaikuttajat. Kutsu vaikuttajat kirjastovierailulle ja mene syömään sinne, missä muut päättäjät lounastavat. 
Ole ajoissa! Ole liikkeellä ajoissa – poliittisessa päätöksenteossa lyhin aikataulu on käytännössä kaksi vuotta, tämä budjettiteknisistä syistä. Joitakin asioita pitää viedä eteenpäin jopa kymmeniä vuosia – esimerkiksi suuret rakennusinvestoinnit ja kuntien/palveluiden yhdistämiset. 
Sopeuta kirjaston tavoitteet kehysorganisaation strategisesti tärkeisiin tavoitteisiin! Osallistu poliittisiin strategiaprosesseihin, mieluiten suoraan ja kaikilla tasoilla. Osa kuntalaisten asioista päätetään EU:ssa tai eduskunnassa. Vaikuta siihen, että kirjaston tavoitteet näkyvät näissä strategisissa tavoitteissa ainakin välillisesti. 
Ole konkreettinen! Esitä perusfaktat tilastolukuina. Opettele perustelemaan oman kirjastosi vaikutus kuntaasi tai muuhun kehysorganisaatioon. Käytä esimerkkejä, vertaile omaa kirjastoasi muihin onnistujiin ja esitä missä olette parhaita ja miksi. 

Yhteistyössä se onnistuu

Kirjastosta ei kannata kertoa kaikkia yksityiskohtia – ihminen pystyy kerralla hahmottamaan pari kolme faktaa, liian laajat esitykset ovat hukkaan heitettyä aikaa. Muutamat täsmätiedot, jotka kertovat kirjastosta parhaat puolet, riittävät. Laadi kirjastostasi ja sen ydinasioista A4-esite itsellesi ja päättäjille. Laajemmat kirjoitukset kannattaa jättää taustapapereiksi, joihin palataan tarvittaessa.

Kirjaston merkitys kansan sivistäjänä ja vanhana kulttuuriorganisaationa lienee suurimalle osalle päättäjistä jo tuttua. Tuo kirjastostasi esille uusia puolia ja sen halukkuutta yhteistyöhön. Vertaa kirjastosi palveluja ja tuotteita kunnan strategioihin ja kerro, miten kirjasto tukee niitä.

Esimerkiksi koulut ovat joka kunnassa tärkeitä. Kerro siitä, kuinka kirjasto ja koulu tekevät yhteistyötä ja miten kirjasto tukee koulun ja opiskelijoiden tavoitteita. Päivitä tietosi ajankohtaisista asioista, että pystyt perustelemaan asioita ja vastaamaan ajan haasteisiin konkreettisilla ehdotuksilla. Esimerkiksi  kysymykseen: ”Tarvitaanko kirjastoja jatkossa, kun kirjat muuttuvat sähköiseen muotoon tai kun Google hoitaa tiedonhaun?” tulee kirjaston pystyä vastaamaan välittömästi: ”Ainakin jonkin tahon tulee auttaa kansalaisia noiden palveluiden käytössä ja käytön oppimisessa. Kirjastollamme on siitä jo usean vuoden kokemus ja osaaminen ja näyttöä kuntalaisten hyvinvoinnin ja osaamisen lisäämisestä”.

Tee kehitysehdotuksia

Lobbauksessa keskeistä on myös markkinointi ja esiintyminen. Jos koet, ettet pysyt viemään viestiäsi perille, osallistu viestinnän koulutukseen. Jos et avaa suutasi oikeassa paikassa, menetät mahdollisuutesi vaikka sinulla olisi kuinka hyviä ideoita. Kirjasto on yleensä haluttu yhteistyökumppani: yhteistyö onnistuu parhaiten, jos sen toteuttajilla on yhteisiä tavoitteita. Tässä hyvänä keinona on palvelujen tuotteistaminen. Jos pystyt kertomaan esimerkiksi kuinka kirjasto voi auttaa oppilaitoksia ja mitä kuluja siitä syntyy, on yhteisten projektien luominen helpompaa, kun siihen avautuu mahdollisuus. Toinen hyvä keino on yhteinen strategiatyö ja yhteisten palveluiden luominen tältä pohjalta eri toimijoiden kanssa – myös kansainvälisessä ympäristössä.

Kirjastosta kannattaa myös viestiä kokoa ajan positiivisessa sävyssä: kerro päättäjille onnistumisistanne, siitä miten kirjasto lisää kunnan tai kehysorganisaation näkyvyyttä ja vetovoimaa. Ja kaikkein tärkeintä: älä valita, vaan tee kehitysehdotuksia!