Etusivu> Kirjastolehti > Kuka kouluttaa ja mihin?

Kuka kouluttaa ja mihin?

Kirjastoalan koulutuksesta keskustellaan taas.  Eri vuosikymmeninä keskustelu on lainehtinut titteleistä sisältöihin. Pitääkö olla maisteri että voi olla kirjastossa töissä? Eikö merkonomikoulutus ole liian kaupallinen epäkaupalliseen kirjastomaailmaan? Kirjastoalan ammattikorkeakoulutusta  synnytettäessä  amkkien tradenomit herättivät kentällä kysymyksiä: mihin nämä tradenomit sijoittuvat, virkailijoiksi vai johtajiksi?

Koulutus löysi kuitenkin paikkansa. Ammattikorkeakouluissa annetaan myös kirjastoalalla pätevöittävää täydennyskoulutusta.  Esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulussa järjestetään muuntokoulutusta merkonomista tradenomiksi. Vuonna 2011 aloitettiin Turussa koulutus kirjasto- ja tietopalvelualan ylempään  ammattikorkeakoulututkintoon.  Kunnes kansantalous iski.  Valtion edellyttämät säästöt saivat Turun ammattikorkeakoulun johdon esittämään, että kirjasto- ja tietopalvelualan koulutusohjelma Turun ammattikorkeakoulussa lakkautetaan.  Turussa lakkautusuhka peruttiin, mutta pian sen jälkeen Oulun seudun ammattikorkeakoulun kirjastokoulutusohjelma lakkautettiin ja siirrettiin liiketalouden koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehdoksi.

Koulutetaanko alalle liikaa?

Kaisa Luoma on tehnyt kirjasto- ja informaatioalan valtakunnallisen koulutustyöryhmän toimeksiannosta selvityksen kirjastoalan työvoimatarpeesta.  Työnvälitystilastojen mukaan kirjastoalalla (myös tieteelliset) oli vuonna 2010 elokuussa työttömiä 621 henkilöä, avoimia työpaikkoja oli 18. Avoimien työpaikkojen määrät saattavat heitellä aika lailla kuukausittain, mutta Luoma toteaa, ettei alalla ole minkäänlaisia merkkejä työvoimapulasta.

Kilpailu työpaikoista on suurin Pohjois-Pohjanmaalla, mutta eniten työttömiä kirjastonhoitajia on Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Kirjastovirkailijoiden työtilanne on hieman huonompi kuin kirjastonhoitajien.  Työvoiman tarjonta ja kysyntä kirjastoalalla ei kuitenkaan ole mikään yksioikoinen asia.  Avoimiin työpaikkoihin vaikuttavat maantiede, kuntien tilanteet ja talous, kirjaston henkilöstö- ja ikärakenteet, ja muut suunnitelmat.

Luoman selvityksen mukaan kirjastoalalle valmistuu yliopistojen kautta noin 46 %, ammattikorkeakouluista 21 % ja ammatillisesta koulutuksesta 33 %.  Yliopistojen informaatiotutkimuksen pääaineopiskelijoista suurin osa työllistyy muualle kuin kirjastoon.  Opetushallituksen arviossa vuodelta 2009 kirjasto-, arkisto- ja museoalan työpaikkoja avautuu vuoteen 2020 mennessä noin 180 vuodessa.

Suurin pulma kirjastoalan tulevaisuuden työllisyysnäkymissä kuntapuolella on, täytetäänkö eläköitymisen myötä auki tulevat vakanssit.

Taloudellisia kysymyksiä

Turun kirjastoalan koulutusohjelman lakkauttamispäätöksen taustalla olivat opetus- ja kulttuuriministeriön linjaukset ylipäänsä ammattikorkeakoulupaikkojen vähentämisestä.  Erilaisia poikkeus- ja täydennyskoulutuksia on myös arvosteltu.  Ovatko kaikki tarpeellisia? Samaan aikaan kun Turun ja Oulun amkkien kirjastokoulutuksia esitettiin lakkautettavaksi, alkoi Kajaanin amkissa tammikuussa  kirjasto- ja tietopalvelualan erikoistumisopinnot.

Koulutustarjonta on oppilaitoksille myös taloudellinen kysymys.  Turussa kirjastokoulutus on ollut suosittua koulutusta, hakijoita on ollut paljon ja paikat täyttyneet. Silti se aiottiin lakkauttaa.

Suomen kirjastoseura on esittänyt opetus- ja kulttuuriministeriölle, että ministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osasto perustaisi mahdollisimman pikaisesti kirjastoalan koulutustarvetta valtakunnallisesti selvittävän työryhmän.

Kirjastoalan koulutus OKM:n sivuilla:  http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi

Kaisa Luoma: Työvoiman määrällinen ja laadullinen tarve kirjastoalalla 2008 – 2010. Helsingin yliopiston kirjasto. Helsinki 2011. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/26532

Kirjastoseuran ja Suomen tieteellisen kirjastoseuran kannanotto:

http://www.suomenkirjastoseura.fi/kannanotto-turun-amkin-kirjasto-ja-tietopalvelualan-koulutusta-ei-saa-lakkauttaa/

KIRJASTOGALLUP:

Vastaako koulutus työelämän vaatimuksia? 

Lainauspalvelujohtaja Kaisa Inkeroinen (32), Pori

  • Valmistunut Turun yliopistosta, pääaine yleinen kirjallisuustiede
  • Suorittanut informaatiotutkimuksen opinnot Tampereella

”Koulutus on antanut minulle kirjastotyössä hyödyllistä yleissivistystä ja jonkinlaisen orientoitumisen alalle, mutta suurimman osan osaamisestani olen oppinut vasta työelämässä. Olen huomannut, että koulutuksellisista sivupoluista ja omista harrastuksista on ollut yllättävää hyötyä.  Sain paljon hyvää kokemusta myös edellisessä työssäni Posion kunnan kirjasto-kulttuurijohtajana, jossa olin vähän päälle kaksi vuotta.”

 

Musiikkiosaston virkailija Ilona Lamminen (26), Kouvola

  •  Valmistunut koulutuskeskus Salpauksesta kirjastomerkonomiksi v. 2008

”Työni sisältää tavallista asiakaspalvelua, musiikin ja elokuvien kokoelmatyötä, kaikkea peleihin liittyvää, verkkosivujen sisällöntuotantoa, sosiaalista mediaa, vinkkausta nuorille.

Koulutus antoi hyvät valmiudet perustyöhön asiakaspalvelussa, hyllyjärjestelmissä, perusluetteloinnissa. Etenkin asiakaspalvelutaitojen ja markkinoinnin opit ovat olleet hyödyksi, kirjastonäkökulma oli opetuksessa vahva. Toisaalta pakolliset taloushallinnon opinnot olivat suurelta osin turhia, sen ajan olisi voinut käyttää kirjastoammatilliseen opetukseen. Kokoelmatyöhön olisi kaivannut lisää paneutumista sekä periaatteiden että käytännön osalta. Samoin muun kuin kirja-aineiston käsittelyyn, sisällöntuntemukseen yms. olisi voitu tutustua paljon enemmän. Paljon oli kiinni myös työharjoittelupaikoista – Orimattilan kirjasto antoi minulle paljon hyvää oppia.”

Verkkopalveluassistentti  Janne Hukka (24 ), Jyväskylä

  • Opiskellut Jyväskylän ammattikorkeakoulussa mediatekniikkaa

”Työssäni suunnittelen ja toteutan kirjaston verkkosivustoja ja -palveluita.  Paikkani on vakituinen, aloitin tehtävässäni marraskuussa 2011.

Koulutukseni vastaa työtehtävääni  erittäin hyvin. Kirjastoalan koulutustahan minulla ei ole, vaan olen kouluttautunut nimenomaan digitaalisen median, www-tekniikoiden ja ohjelmoinnin parissa.”

Erikoiskirjastonhoitaja Liisa Tastula (31), Rovaniemi

  • Opiskellut filosofian maisteriksi Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen koulutusohjelmassa

”Toimin viransijaisena lasten- ja nuortenosastolla,  aloitin helmikuun alussa. Aiemmin olin kirjastonhoitajan sijaisena lasten- ja nuortenosastolla sekä osastonjohtajan sijaisena musiikkikirjastossa yhteensä 2,5 vuotta.

Kokemukseni perusteella sanoisin, että kirjastoalan yliopisto-opinnot antavat hyvän pohjan alalla toimimiseen ja perimmäisen kirjastoidean ymmärtämiseen. Tällainen teoriapainotteinen koulutus antaa kuitenkin melko vähän selkeitä eväitä käytännön työhön, enemmänkin se vaikuttaa ikään kuin taustasäteilynä kaikkeen tekemiseen. Tärkein kompetenssi kirjastotyöhön ja siihen miten asioita toteuttaa käytännössä tulee mielestäni omasta persoonasta. Aidolla innostuksella koko alaa kohtaan, jatkuvalla halulla oppia uutta ja käytännön työstä pikku hiljaa karttuvalla kokemuksella voi parhaiten vastata työn vaatimuksiin.”