Etusivu> Kirjastolehti > Kirjastojen arkkitehtuuri elää ajan mukana

Kirjastojen arkkitehtuuri elää ajan mukana

Kirjasto ei tarkoita vain kirjoja ja palveluja, se tarkoittaa myös seiniä, hyllyjä ja hengailutiloja.

Viime vuosisadan alussa kirjasto saattoi tarkoittaa paria hyllyä talon eteisessä. Sittemmin kirjastoarkkitehtuuriin on mahtunut niin asiakkaiden tarpeet edellä suunniteltuja vähäeleisiä tiloja kuin nimekkäiden arkkitehtien kunnianhimoisia merkkirakennuksia.

Säynätsalon kirjasto edustaa jälkimmäisiä. Se on osa Alvar Aallon suunnittelemaa kunnantaloa, joka viettää tänä vuonna 70-vuotisjuhliaan. Kirjastoa pidetään maailmanlaajuisesti merkittävänä sodanjälkeisen arkkitehtuurin teoksena.

”Kiivaimpana turistiaikana valtaosa kirjastoon tulijoista on tullut paikalle ensisijaisesti arkkitehtuurin vuoksi”, kertoo kirjastonjohtaja Liina Mustonen-Luumi.

Onkin luontevaa, että Säynätsalon kirjastossa sijaitsee Jyväskylän kotiseutukokoelmiin kuuluva Alvar Aalto -kokoelma. Se sisältää noin 200 teosta, joista vanhimmat ovat 1960-luvulta.

Parhaillaan käynnissä on kirjastoarkkitehtuurin uudelleenarviointi. Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen vanhempi lehtori Anni Vartola toteaa, että kirjastoista on tullut yhä enemmän monitoimitaloja.

”Julkisella rahoituksella toteutetut hankkeet eivät kuitenkaan saa maksaa ylenpalttisesti. Toisaalta kirjastoilta toivotaan tunnistettavaa omaleimaisuutta. Aikamoinen yhtälö arkkitehdeille.”

Vartola nostaa uudemmista kirjastorakennuksista esimerkkinä Kirkkonummen pääkirjasto Fyyrin, vanhan kirjastorakennuksen runkoon suunnitellun uudisrakennuksen. Nykytrendiä edustaa myös kirjaston tuominen kauppakeskukseen.

Myös säästöpaineet vaikuttavat kirjastoihin. ”Arkisia matalan kynnyksen omatoimikirjastoja tulee varmasti lisää. Täyden palvelun kulttuuripalatsit pajoineen, työtiloineen ja auditorioineen keskittyvät harvempiin yksiköihin”, Vartola sanoo.

Vartolan mukaan korkealaatuiselle, houkuttelevalle arkkitehtuurille on entistä enemmän tarvetta, jotta asiakkaat kokevat tilat ja palvelut omikseen.

Säynätsalon kirjastonjohtaja Mustonen-Luumi puhuu samaa henkilökunnan äänellä. Hänen mukaansa kaunis työskentely-ympäristö helpottaa vanhan rakennuksen haittapuolien eli tavarahissin puuttumisen ja kesäisen lämpenemisen kanssa elämistä.

Säynätsalon kirjasto muuttuu kuitenkin myös ajan mukana, sen verran kuin suojeltu rakennus voi muuttua.