Etusivu> Kirjastolehti > Kirjasto houkutteli energiakriisin aikana nuoria lämpimillä tiloilla

Kirjasto houkutteli energiakriisin aikana nuoria lämpimillä tiloilla

Euroopan toiseksi suurin yleinen kirjasto täyttyi sähköä säästävistä opiskelijoista.

Moderni, tilava ja valoisa.

Paljon työskentelytilaa ja lastenosasto, jossa kaikki viihtyvät ja josta on upea näköala yli kaupungin keskustan.

Amsterdamin keskustakirjasto OBA Oosterdok sai ihastuneen vastaanoton, kun se avautui vuonna 2007.

Kymmenkerroksinen, yli 28 000 neliötä kattava, hollantilaisarkkitehti Jo Coenen palkittu luomus on Euroopan toiseksi suurin yleinen kirjasto Birmingnhamin jälkeen.

Kirjasto on avoinna viikon jokaisena päivänä ja palvelee amsterdamilaisia aamukahdeksasta iltakymmeneen.

Ulkopuolelta OBA on tyypillinen moderni ilmestys: kubistisista ulokkeista koostuva rakennus, jonka kalkkikivestä, metallista ja lasista koostuva runko kohoaa 40 metrin korkeuteen. Sijainti on alle kilometrin päässä rautatieasemalta kauniilla paikalla kanaalin varrella.

Valaistusta on käytetty sisustuselementtinä tuomaan kirjaston käyttäjille energiaa. Heti sisäänkäynnin luota avautuu näkymä valojen muodostamaan kujaan, joka nousee liukuportaita seuraten aina ylimpään, eli kuudenteen kerrokseen asti.

Koko rakennuksen läpi kulkevat liukuportaat tuovat mieleen tavaratalon.

Erinomainen tekniikka

Hollannissa 27 vuotta asuneelle suomalaiselle Jari Einiölle OBA Oosterdok on tuttu sekä työn että vapaa-ajan parista.

Hänen mielestään kirjasto palvelee monikulttuurisuudestaan tunnetun kaupungin tarpeita.

”Koko rakennus on kuin iso galleria, jossa upea valaistus ja toimiva arkkitehtuuri tekevät vaikutuksen.”

Einiö on työskennellyt OBA:ssa maailman suurimman dokumenttielokuvafestivaalin IDFA:n järjestämisessä.

Hän kehuu kirjaston 300-paikkaisen elokuvateatterin tekniikkaa erinomaiseksi. Teatterin ohjelmisto koostuu harvinaisista art house -elokuvista.

Persoonallinen lastenosasto

Kirjaston ensimmäisen kerroksen infotiskiltä löytyy aina henkilökuntaa, mikä tuo paikkaan inhimillisen tunnelman.

Välikerroksen kahvilassa on luettavissa runsas valikoima tuoreimpia lehtiä eri kielillä. Toisen ja kuudennen kerroksen välisiin tiloihin sijoittuu mittava lainausaineisto. Sen rinnalla on hiljaista työskentelytilaa, suljettuja ryhmätyötiloja, taidegalleria sekä 60-paikkainen teatterisali.

Pohjakerroksesta löytyy persoonallinen lastenosasto ja ylimmästä kerroksesta panoraamaparveke ravintoloineen.

Hollannissa kirjojen lainaus edellyttää vuosimaksua, jonka summa vaihtelee alueen ja asiakasryhmän mukaan.

Einiön mielestä satsaus kannattaa.

”Muutaman kympin maksava jäsenyys on kuin laittaisi rahaa pankkiin.”

Näyttely valokuvista

Esiintymisvalmentajana työskentelevä Adda van Zanden kertoo olevan kiinnostunut etenkin kirjaston taidegalleriasta.

Muutama vuosi sitten hän toteutti sinne jumalatarmyyteistä kertovan valokuvanäyttelyn.

”Galleria on helposti saavutettava. Runsas asiakaskunta toi sinne monipuolista yleisöä”, hän kertoo.

Van Zanden arvostaa yli miljoonan aineistokappaleen kokoelmaa, jonka parista hän on löytänyt työhönsä soveltuvia tietokirjoja.

Aineiston haku sujuu kätevästi netin kautta, ja käytössä on koko Amsterdamin 28 kirjaston verkosto.

Iso helpotus

Saara Taavila suorittaa Amsterdamin yliopistossa sosiaalipsykologian tohtoriopintoja.

OBA oli ensimmäisiä paikkoja, joissa hän vieraili uudessa kotikaupungissaan.

”Kirjaston parvekkeelta avautuma näkymä yli Amsterdamin vahvistaa tunnetta, että todella asun täällä”, Taavila kertoo.

Kirjastossa Taavila saa tuntumaa hollantilaisuuteen ja pääsee hetkeksi irti yliopistomaailman kuplasta. Koronarajoitusten aikaan kirjastot olivat niitä harvoja julkisia paikkoja, jotka olivat auki.

Silloin Taavila hankki OBA;n jäsenyyden, joka opiskelijoille on noin kaksikymmentä euroa vuodessa. Jäsenyydellä saa lainata rajoittamattoman määrän aineistoa, tehdä 10 ilmaista varausta sekä käyttää tietokonetta ja nettiyhteyttä rajoituksetta.

Kirjasto tarjoaa ison valikoima kansainvälistä kirjallisuutta, sillä Amsterdamissa asuu 180 eri kansalaisuutta, jotka käyttävät noin 300 eri kieltä. OBA:an on perustettu vähitellen karttuva kaikkien kielten kirjasto.

”Pääsy OBA:n englanninkielisen kaunokirjallisuuden pariin on ollut minulle iso helpotus”, Taavila kertoo.

Kirjastoon lämmittelemään

Viime talvena OBA oli opiskelijoiden parissa suosittu erityisestä syystä. Energian säästäminen ajoi pienellä budjetilla eläviä käyttämään kirjastojen lämmitettyjä tiloja aiempaa useammin.

Myös lainaamisen ekologisuus on tärkeä arvo nuorten asiakasryhmien keskuudessa.

Kirjaston tavoitteena on vastata nyky-yhteiskunnan haasteisiin monilukutaidon ja kielitietoisuuden kehittämisessä. Asiakkaiden käytössä on yli tuhat työskentelypaikkaa ja 600 tietokonetta. Tarjolla on myös mediapaja videoiden ja podcastien tekemiseen sekä paikallisradioaseman studio.

Vaikka aineiston lainaus ja tietokoneiden ja verkkoyhteyden käyttö maksavat, jäsenyydestä on