Nettiselaimella toimiva versio tulee viimeistään ensi vuoden alussa. Tulevaisuudessa E-kirjasto voi tarjota muutakin kuin kirjoja ja lehtiä.
Kuntien yhteinen E-kirjasto avattiin vuosi sitten. Lehdet kirjoittivat laajasti palvelusta ja myös sen käynnistämiseen liittyvistä haasteista. Sittemmin suurin myllytys julkisuudessa on rauhoittunut.
Kansalliskirjaston E-kirjastoyksikön palvelupäällikkö Annastiina Louhisalmi kertoo, että kulisseissa tapahtuu silti paljon.
Sovellusta ja taustajärjestelmää kehitetään koko ajan ja aineistotoimittajien sekä kustantajien kanssa käydään tiivistä vuoropuhelua. Osa kehitystyöstä näkyy E-kirjaston käyttäjille heti ja osa muutoksista jää käyttäjiltä piiloon.
Viime vuoden lopulla palvelu laajentui kattamaan suurimman osan pohjoisesta Suomesta. Nyt suurin osa suomalaisista voi käyttää kirjastoa. Juttua kirjoittaessa keväällä E-kirjastolla oli noin 200 000 rekisteröitynyttä käyttäjää.
”Pohjoisen alueen myötä meille tuli 600 000 potentiaalista uutta käyttäjää ja mukaan liittyi 59 kuntaa”, Louhisalmi kertoo.
Kansainvälistä huomiota
E-kirjasto on herättänyt kiinnostusta myös ulkomailla.
”Meillä on paljon kansainvälisiä, erityisesti eurooppalaisia kontakteja ja teemme yhteistyötä esimerkiksi aineistojen saatavuuden parantamiseksi.”
Louhisalmi kertoo, että palvelun tekninen alusta on kokonaan kirjastojen omaa käsialaa ja kirjaston omassa hallinnassa. Tämä kiinnostaa maailmalla. Uteliaisuutta on herättänyt myös se, miten iso joukko kuntia on saatu kehittämään palvelua.
”Kirjastolaiset ympäri Suomen tekevät ihan konkreettista työtä E-kirjastolle. Tällainen yhteistyö on kansainvälisesti aika ainutlaatuista.”
Tietokoneversio kehityksessä
Tällä hetkellä palvelua voi käyttää ainoastaan mobiililaitteilla. Kuitenkin monien käyttäjien toiveissa on, että E-kirjasto saataisiin toimimaan myös tietokoneilla. Tulevasta palvelusta on määrä tulla selainpohjainen.
”Tätä on suunniteltu tämän vuoden ajan. Palvelun visuaalinen ilme ja rakenne on jo mietitty ja palvelua lähdetään nyt rakentamaan konkreettisesti verkkoon.”
Selainversiolle ei ole lyöty lukkoon julkaisupäivää, mutta palvelu olisi tarkoitus saada asiakkaiden käyttöön viimeistään ensi vuoden alussa.
Tulevaisuuden E-kirjasto?
Tietokoneversion kehittäminen on tällä hetkellä ensisijaista. Suunnittelussa on lisäksi monia uusia aluevaltauksia. Tulevaisuudessa E-kirjaston aineistot halutaan näkyviin myös kirjastojen yhteiseen Finna-tietokantaan.
Lisäksi tulee ehkä pohdittavaksi myös se, voisiko E-kirjasto tarjota tulevaisuudessa lainattavaksi muitakin sisältöjä kuin kirjoja ja lehtiä.
”Mahdollisista uusista aineistotyypeistä päättää E-kirjaston ohjausryhmä”, Louhisalmi sanoo.
Hän kertoo, ettei asia tule vielä vähään aikaan ajankohtaiseksi, koska kuntien kanssa on sovittu tietystä palveluiden hintakatosta, jota ei voida muuttaa kesken sopimuskauden. Uudet aineistot todennäköisesti kasvattaisivat aineistokustannuksia, mikä taas loisi painetta nostaa kuntien maksamaa asukaskohtaista maksua.
Monta asiaa pitää saada valmiiksi ennen laajentumista. Työsarkaa riittää esimerkiksi sovelluksen ja taustajärjestelmän kehittämisessä.
Kansalliskirjastosta kerrotaan, että kevään aikana on ensimmäistä kertaa laajennettu E-kirjaston markkinointia tekemällä maksullinen digikampanja.
Tilastot auttavat
Aineistojen valinnan kannalta vietetään tällä hetkellä kiinnostavia hetkiä, sillä E-kirjaston yksivuotispäivänä ensimmäiset aineistolisenssit vanhenevat.
Kirjastolaisista koostuvat aineiston valintaryhmäläiset käyvät keskustelua siitä, mitkä lisenssit uusitaan ja mitkä jätetään pois. Päätöksenteon tukena ovat ensimmäisen vuoden lainaus- ja varausluvut.
Tällä hetkellä E-kirjaston kokoelmassa on reilut 7 000 nimekettä ja pitkälti yli 50 000 lukuoikeutta. Louhisalmi kertoo, että ensimmäisen vuoden tavoite oli 10 000 nimekettä. Hän on tyytyväinen kokoelman kokoon.
”Tutkimusten perusteella tiedetään, että pelkkä iso nimekemäärä ei ole hyvä tavoite. Tietyn rajan jälkeen käy helposti niin, että osaa aineistosta ei välttämättä lainata ollenkaan tai sitä lainataan hyvin vähän. Meillä kokoelma on nyt todella aktiivisessa käytössä, mikä on oikein hyvä.”
Enemmän tarjontaa
Louhisalmi kertoo myös, että aineistotarjonta on ensimmäisen vuoden aikana merkittävästi parantunut. Vielä viime vuonna uutisoitiin, että isot kustantamot tarjosivat aineistoaan niukasti.
Nyt aineistoa on tarjolla kaikilta isoilta kustantamoilta. Edistystä on tapahtunut myös ulkomaisen aineiston osalta.
”Ruotsin osalta tilanne on parantunut paljon ihan viime kuukausina. Myös muunkielistä aineistoa on saatu pikkuhiljaa enemmän. Nyt kielivalikoimassa on jo suomen, ruotsin ja englannin lisäksi espanjaa, ranskaa, saksaa, venäjää ja ukrainaa. Lähiaikoina odottelemme viroa, saamea ja italiaa.”