Etusivu> Kirjastolehti > E-aineistot meillä ja maailmalla

E-aineistot meillä ja maailmalla

Samaan aikaan, kun edistystä kirjastojen e-aineistopalveluissa on tapahtunut esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa, on tilanne Ruotsissa ja Yhdysvalloissa kiristynyt ja mennyt yhä monimutkaisemmaksi. Yhdysvalloissa erityisesti yleiset kirjastot ovat olleet melkoisessa pyörityksessä e-kirjojen suhteen. Siellä myös asiaa on käsitelty näkyvimmin niin mediassa kuin verkkokeskusteluissakin.

Yhdysvaltojen tilanne

Yhdysvalloissa e-kirjakeskustelua on herättänyt erityisesti ns. ”Big Six”, jolla viitataan kuuteen suureen amerikkalaiseen kustantajaan: HarperCollins, Random House, Hachette, Simon & Schuster, Penguin ja Macmillan. Hämmennystä ja huolta kirjastopiireissä on aiheuttanut näiden kustantajien suhtautuminen e-kirjojen kirjastolainaukseen. Kaksi kustantajista, Simon & Schuster ja Macmillan eivät salli e-kirjojensa kirjastolainausta lainkaan. Muiden edellä mainittujen kustantajien osalta kirjastolainauksen ehdot ja kirjojen hinnat ovat vaihdelleet tiuhaan.

Ensin Harper ja Collins asetti kirjaston e-kirjoille kuuluisan 26 kerran lainauskaton. Tämän vuoden maaliskuussa puolestaan Random House nosti e-kirjojensa kirjastohintaa 300 %, mutta kirjastoilta saamansa palautteen jälkeen on sittemmin laskenut hintojaan. Hachette taas teki oman siirtonsa syyskuussa, jolloin se nosti e-kirjojen kirjastohintaa 220 %. Hintapolitiikan lisäksi Hachette on kieltäytynyt myymästä kirjastoille uudempia e-kirjojaan.

Penguin puolestaan sanoi irti sopimuksensa Overdrive-palvelun kanssa. Penguin päätyi ratkaisuunsa sen jälkeen kun Overdrive sopi yhteistyöstä Amazonin kanssa, joka on ottamassa yhä suurempaa roolia kirjamarkkinoista ja levittäytymässä myös kustannuspuolelle. Kirjastot olivat tässä kiistassa sivullisen roolissa, mutta vaikutukset ulottuivat ennen kaikkea yleisiin kirjastoihin, jotka hankkivat e-kirjansa pääasiassa Overdriven välityksellä. Nyttemmin Penguin on aloittanut kirjastolainauksen pilottiprojektin toisen välittäjän 3M Cloud Libraryn kanssa. Myös Hachette on perustamassa omaa kirjastolainauksen pilottiohjelmaa, jonka välittäjänä tulee todennäköisesti toimimaan 3M Cloud Library tai Baker & Taylor.

ALA (American Library Association) puuttui tilanteeseen syyskuussa ja julkaisi avoimen kirjeen, jossa se vetosi niihin kustantajiin, jotka edelleen kieltäytyvät antamasta e-kirjojaan kirjastolainaukseen. ALA perusteli e-kirjojen saatavuutta mm. yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon periaatteella. ALA vetosi myös Pew Research Centerin tutkimukseen, jossa todettiin, että kirjastojen asiakkaat ovat myös aktiivisia kirjojen ostajia ja kirjastot näin ollen tärkeitä markkinointikanavia kustantamoille.

Ruotsissa protestoidaan

Ruotsissa yleisten kirjastojen e-kirjat ja äänikirjat tulevat pääasiassa yhden välittäjän, ruotsalaisen Elib –palvelun kautta. Viime aikoina kirjastot ovat arvostelleet useaan otteeseen palvelun toimintaa. Arvostelua on herättänyt erityisesti kirjastolainauksen karenssiaika, sekä tiettyjen teosten puuttuminen kokonaan kirjastojen kokoelmista.

Tämän vuoden syyskuussa 27,5 % Elibin kokoelmasta oli kirjastojen saavuttamattomissa. Ruotsin kirjastoseura otti kantaa tilanteeseen lokakuussa ja julkaisi ehdotuksensa kirjastolainauksen malliksi. Ehdotuksessa korostettiin nimenomaan aineistojen saatavuutta kirjastojen välityksellä. Kirjastoseuran mukaan aineistot, jotka ovat myytävinä, tulisivat olla myös lainattavissa. Hinnoittelulla voitaisiin kompensoida uusien nimekkeiden lainausta Tanskan mallin mukaisesti.

Tanskan eReolen

Tanskan yleiset kirjastot avasivat asiakkaidensa käyttöön viime vuoden marraskuussa uuden e-kirjapalvelun. Palvelu on nimeltään eReolen ja se käynnistettiin aluksi vuoden kestävänä projektina. Palvelu on useamman toimijan yhteistyön tulos. Hankkeen taustalla on Tanskan kulttuuriministeriö, paikallishallinnon edustajat ja sitä kautta yleiset kirjastot, DBC (Dansk Bibliotek Center), kustantajat ja e-kirjojen välityspalvelu Publizon. Århusin kirjastolla on merkittävä rooli kehittämistyössä ja palvelun ylläpidossa.

Alkuvaiheessa eReolenissa oli mukana kaksi suurta tanskalaista kustannustaloa, Gyldendal ja Lindhardt & Ringhof. Toiminnan laajetessa mukaan on tullut lisää kustantajia ja tällä hetkellä palveluun osallistuu 127 kustantajaa.

Palvelulla on yksi yhteinen käyttöliittymä, jonka kautta yleisten kirjastojen asiakkaat voivat ladata e-kirjoja. Käyttöliittymän kautta on tarjolla myös opastusvideoita, tiedotusta ja aineistosuosituksia. Kirjat ovat DRM-suojattuja ja toistaiseksi tarjolla on vain aineiston latausmahdollisuus. Projektin jatkokehitykseen kuuluu mm. streaming-vaihtoehdon käyttöönotto.

Palvelu on osoittautunut erittäin suosituksi. Käyttö on ollut koko ajan tasaisessa nousussa. Latausmäärät liikkuvat tällä hetkellä 70 000–80 000 kuukausilatauksen tasolla. Valtaosa käyttäjistä kirjautuu palveluun jollain mobiililaitteella, joista suosituin on selkeästi iPad.

Suosio huolestuttaa kustantajia

Kirjastot maksavat aineistosta latausmäärien mukaan. E-kirjat on hinnoiteltu siten, että vanhemmat kirjat, joiden julkaisemisesta on kulunut yli 12 kuukautta maksavat vähemmän kuin uutuudet. Lisäksi kirjastot saavat alennusta paljon ladatuista kirjoista. Nykyisillä käyttöluvilla suurin osa nimekkeistä ylittää alennusrajan. Lataushinnat vaihtelevat nimekkeestä riippuen n. 1,7–2,5 euron välillä.

Palveluun liittyvien kustantajien on asetettava tarjolle koko kokoelmansa uutuuksien osalta. Tällä taataan se, että kirjat jotka ovat myytävänä, ovat myös lainattavissa. Asiakkaille käytäntö on erinomainen. Tarjolla on koko kokoelma riippumatta siitä, missä kunnassa asuu, tai minkä kirjaston asiakas on. Kirjastojen päätettäväksi jää paljonko he budjetoivat palveluun, sekä asiakkaan lainarajan asettaminen. Kirjastot voivat myös tehdä lisäyksiä budjettiinsa kesken vuotta, jos sille on tarvetta ja mahdollisuuksia.

Tällä hetkellä Tanskassa neuvotellaan eReolenin jatkosta. Kustannuspuolella huolta on paradoksaalisesti aiheuttanut palvelun suosio. E-kirjamarkkinat ovat Tanskassakin vasta muodostumassa ja liiketoimintamallit ovat vielä rakenteilla. Samaan aikaan eReolenin toimintaa ja palveluja halutaan kuitenkin kehittää. Kirjojen ostomahdollisuus palvelun kautta tullaan toteuttamaan todennäköisesti ensi vuoden aikana.  Nähtäväksi jää, mihin lopputulokseen Tanskassa päädytään ja miten palvelu toimii jatkossa.

Virossa kielikysymys perusteena

Virossa e-kirjat ovat myös kiinnostuksen kohteena. Viron opetus- ja kulttuuriministeriö on suunnittelemassa ja käynnistämässä useitakin hankkeita e-aineistoihin liittyen. Pilottiprojekti tekijänoikeusvapaiden teosten digitoinnista ja muuntamisesta epub-formaattiin on toteutettu yhteistyössä Tarton kaupunginkirjaston kanssa. Käynnissä on myös virolaisten lastenkirjojen kääntäminen venäjäksi ja digitaalisten versioiden jakaminen vapaasti.  Lisäksi ministeriössä on suunnitelmia digitoida palkittuja virolaisia teoksia, sekä koulujen käyttämää kaunokirjallista aineistoa.

Tallinnan kaupunginkirjasto avasi alkuvuodesta asiakkaidensa käyttöön ELLU e-kirjapalvelun. ELLU sisältää virolaista kirjallisuutta ja käyttö perustuu online-käyttöön. Palvelu on rakennettu yhteistyössä Tallinnan kirjaston ja Estonian Digital Books Centre’n kanssa, joka vastaa myös palvelun ylläpidosta. Kirjasto on ollut mukana käyttöliittymän kehittämistyössä alusta lähtien.

ELLU on saanut hyvän vastaanoton Virossa. Käyttö on ollut runsasta, mutta lisenssimallista johtuen yhtäaikaisia käyttäjiä voi olla vain rajoitetusti. Viron pilottiprojektien taustalla on ennenkaikkea halu tukea virolaista kirjallisuutta. Pienenä kielialuuna Virossa tunnistetaan äidinkielen arvo ja virolaisen kirjallisuuden käyttöä halutaan tukea myös digitaalisen aineiston saatavuudella.

Norjassa yhteistyö toimii

Norjan näkyvin hanke e-kirjojen parissa on Bokhylla.no. Bokhylla.no lanseerattiin vuonna 2009, jolloin Norjan kansalliskirjasto ja oikeudenhaltijoita edustava Kopinor solmivat sopimuksen tekijänoikeuslain alaisten teosten digitoinnista ja jakelusta. Alkuvaiheessa Bokhylla sisälsi n. 50 000 teosta, mutta aineisto on lisääntynyt tasaisesti. Tällä hetkellä palvelussa on jo yli 100 000 nimekettä. Tämän vuoden elokuussa Norjan kansalliskirjasto allekirjoitti sopimuksen Kopinorin kanssa palvelun vakinaistamiseksi. Tavoitteena on, että vuoteen 2017 mennessä palvelu sisältää 250 000 teosta.

Bokhylla.no on käyttävissä kaikkien norjalaisten ip-osoitteiden kautta. Tekijänoikeuden alaisia teoksia ei kuitenkaan voi ladata tai tulostaa, vaan niiden käyttö perustuu online-käytölle.  Sopimus takaa oikeudenhaltijoille myös mahdollisuuden vetää teoksensa pois palvelusta, jos he niin haluavat.

Norjassakin Bokhyllan toimintaa perustellaan norjan kielen ja kirjallisuuden merkityksellä. Omaa kulttuuriperintöä halutaan vaalia ja tietoisuutta siitä lisätä. Kopinor puolestaan on kiittänyt kollektiivista sopimusmallia, jossa tulovirta ohjautuu teosten tekijöille ja kustantajille ja auttaa näin synnyttämään ja julkaisemaan uusia teoksia.

 Kirjastoalan järjestöt aktivoituneet

Kirjastoseurojen lisäksi myös muut alan järjestöt ovat ottaneet kantaa e-aineistojen saatavuuteen. IFLA on lanseeranut oman digitaalisen ohjelmansa (Digital Content Programme), jossa esillä ovat e-aineistojen oikeudet, saatavuus, digitointi ja säilytys. Euroopan tasolla EBLIDA käynnisti oman e-kirjakampanjansa tämän vuoden toukokuussa Kööpenhaminan kokouksen yhteydessä. Kampanjan tarkoituksena on kiinnittää sekä poliittisten päättäjien, että Euroopan kansalaisten huomio kirjastojen asemaan ja oikeuksiin uudessa mediaympäristössä.

Suomessa ratkaisua haetaan

Suomessa e-kirjoja on edelleen vain rajoitetusti lainattavissa kirjastojen välityksellä. Edistystä asiassa on kuitenkin tapahtunut Next Median eReading -hankkeen kautta. Hankkeessa on mukana eri alan toimijoita, kuten kustantajia ja tutkimusorganisaatioita ja sitä koordinoi Viestinnän Keskusliitto.

Kirjastosektoria hankkeessa edustavat Kansalliskirjasto ja Helsingin kaupunginkirjasto. Palvelukonseptien ja kaupallisten ratkaisujen lisäksi tutkimuksen kohteena ovat myös kirjastolisenssit ja kirjastojakeluun liittyvät kysymykset. Lokakuussa käynnistyi hankkeen testausvaihe, jossa Helmet-kirjastojen asiakkaat saivat käyttöönsä uutta kotimaista kauno- ja tietokirjallisuutta kirjaston välityksellä. Testausvaihe kestää vuoden loppuun.  E-kirjoja on mahdollisuus ladata tai käyttää online-versiona.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja yleisten kirjastojen neuvoston asettama Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin – hanke julkaisi keväällä 2012 e-aineistostrategian, jonka pohjalta on laadittu toimenpide-ehdotukset. Tavoitteena on saada yleisiin kirjastoihin asiakkaiden kysyntää vastaava e-aineistokokoelma, sekä käytettävyydeltään hyvä ja toimiva jakeluratkaisu.

Hankkeen puitteissa selvitetään muualla käyttöönotettuja, tai suunnitteilla olevia jakeluratkaisuja. Selvitysten pohjalta voidaan arvioida, minkälainen ratkaisu olisi toimivin Suomen yleisille kirjastoille. Hanke painottaa valtakunnallista ratkaisua niin e-aineistojen hankinnan, jakelun, koulutuksen kuin tiedotuksenkin suhteen. Toimenpide-ehdotukset julkaistiin marraskuussa hankkeen verkkosivuilla:

http://sahkoisetsisallot.kirjastot.fi/

  • Pohjoismaiset kirjastoseurat suunnittelevat kansainvälistä konferenssia e-aineistoista. Konferenssi on tarkoitus pitää huhtikuussa 2013 Norjassa.