Helsinkiläinen Keinutien 6B-luokka haastoi itsensä luku-urakkaan, joka on edennyt huimaan tahtiin.
On lukuvuoden ensimmäinen viikko. Parikymmentä kuudesluokkalaista astuu Helsingin Kontulan kirjaston ovesta sisään. Palvelutiskillä moikataan kirjastovirkailijaa, joka antaa oppilaille pyörillä kuljetettavan kirjakärryn. Luokka suuntaa kohti lasten- ja nuortenosastoa, jossa tarkastellaan uutuushyllyn antimia. Kuuluu vilkasta puheensorinaa, kun oppilaat vaihtavat näkemyksiä suosikkikirjoistaan.
Kirjasto on näille koululaisille tuttu paikka. Keinutien ala-asteen 6B-luokka käy säännöllisesti asioimassa helsinkiläisessä Kontulan kirjastossa, sillä lukeminen on tärkeä osa luokan arkea.
”Tunnistan heti ovelta, kun sieltä tulee Keinutien lukeva luokka. Nämä koululaiset eivät hamua käyttöönsä tietokonepelejä, vaan uutta luettavaa”, kertoo erikoiskirjastovirkailija Satu Ahonen.
Keinutien ala-asteen luokanopettaja Johanna Lehtinen on myös kirjastossa tuttu näky. Hän on Ahosen lailla työskennellyt Suomen suurimpiin lähiöihin kuuluvassa Kontulassa yli 15 vuotta. Koulu ja kirjasto kuuluvat alueeseen, joka tunnetaan monikulttuurisuudestaan. Kontulassa muita kieliä kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien osuus on 14 prosenttia väestöstä. Keinutien ala-asteen oppilaista yli 55 prosenttia on vieraskielisiä, ja eri äidinkieliä koulussa on kaikkiaan 46.
Kielien moninaisuudesta huolimatta Keinutien 6B-luokan oppilaat ovat lukeneet kouluaikanaan yhteensä jo yli 3300 kirjaa.
Tonni meni rikki
Kaikki sai alkunsa lukuhaasteesta. Se sai alkunsa, kun ala-asteen kirjasto meni remonttiin juuri kun silloiset 2B-luokkalaiset olivat oppineet lukemaan. Luokanopettaja ei halunnut oppilaiden jäävän ilman oheislukemista, ja niin alkoivat lainausretket kaupunginkirjastoon.
Luokan yhteisesti lukemien kirjojen määrää alettiin kokeilumielessä laskea, ja vähitellen urakasta tuli tavoitteellista: tuhannen kirjan rajapyykki saavutettiin neljännellä luokalla.
Luokan yhteinen kirjastokortti oli avain siihen, että kaikille oppilaille saatiin tarpeellinen määrä samoja kirjoja.
”Luokan kirjastokortilla voi lainata jopa sata kirjaa kerralla. Sen ansiosta voimme järjestää lukupiirejä ja kirjoihin liittyviä tehtäviä”, opettaja Johanna Lehtinen kertoo.
Oppilaat saattoivat lainata lukemista myös kotiin. Sitä varten kaikille hankittiin oma kirjastokortti. Se ei ole itsestäänselvyys luokassa, jonka oppilaista yli puolen äidinkieli on joku muu kuin suomi. Kirjastokortti ei ole aina tuttu maahanmuuttajaperheissä, joiden entisessä kotimaassa ei välttämättä ole ollut toimivaa kirjastolaitosta.
Lehtinen selvitti perusteellisesti suomalaisen kirjaston merkitystä oppilaille ja heidän vanhemmilleen.
”Oman kirjastokortin arvo on nyt paljastunut: se on avain tietoon ja lukemattomiin uusiin seikkailuihin”, Lehtinen kertoo.
Myös erikoiskirjastovirkailija Ahonen korostaa lasten oikeutta kirjastokorttiin.
”Kirjastokortti kuuluu suomalaisen tasa-arvon ytimeen.”
Kirjojen ahmimista
6B-luokan äidinkielten lista on värikäs: suomen lisäksi kielinä ovat viro, venäjä, turkki, somalia, arabia, kurdi sekä albania, dari, aramea, uiguuri ja inguuši. Monen oppilaan suomen kielen taito oli heikko koulunkäynnin alkuvaiheessa, mutta se on selvästi kohentunut lukuhaasteen aikana.
Lukutaidon kehitys on kohentanut oppimistuloksia kaikissa aineissa. Luokalla on hyvä työrauha ja keskittymiskyky. Päivittäin vietetään hiljainen lukuhetki ruokailun jälkeen, ja viikko-ohjelmaan kuuluu lukutunti ja lukupiirejä. Viikonlopuksi oppilaat saavat 10-20 sivun lukuläksyn valitsemastaan kirjasta.
Monet oppilaista suorastaan ahmivat luettavaa. Kirjojen joukossa on seikkailua, fantasiaa, huumoria, tietokirjoja tai vaikkapa koraania. Lukuläksyn voi suorittaa myös muilla kielillä kuin suomeksi.
Yllättäen pojat ovat kunnostautuneet lukuennätysten haalimisessa. Kontulan kirjastossa on saatu ihmetellä oppilaita, jotka palauttavat urheilukassillisen kirjoja ja lähtiessään lainaavat vastaavan satsin.
Kirjabileitä
Kirjaston henkilökunta antaa oppilaille auliisti vinkkejä uutuuskirjoista ja lastenklassikoista.
”Lukeminen ehkäisee syrjäytymistä ja lisää kykyä eläytyä toisten asemaan. Olen ilolla seurannut, miten levottomistakin lapsista voi tulla kirjastofaneja, jotka haluavat opiskella pitkälle”, Satu Ahonen kertoo.
Lukuhaaste on Keinutien 6B-luokalle ylpeyden aihe, jossa kilpaillaan yhteisen tavoitteen puolesta, ei toisia vastaan. Saavutuksista myös palkitaan oppilaiden toiveita täyttämällä: tuhatlukujen ylitystä on juhlittu kirjabileillä ja leffakäynneillä.
Luokan saavutus on upea aikana, jolloin digitaalisen virikkeet vievät lapsilta ison osan päivästä. Koulu ja kirjasto ovat osoittaneet merkityksensä: ne voivat tasoittaa kulttuurieroja kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien välillä.
