Runous venyy kellarista lastenosastolle ja ikisuosikeista hittiteoksiin.
Ilpo Tiihosen runossa Biblio kysytään, ”millä hyllyllä ovat tänään hevoset?”. Kirjastoa kuvaavissa säkeissä virkailijoilta kysytään myös muun muassa Paraguayn kasveja, tykistöjen historiaa, tyrannosauruksia ja tyylioppia.
Runoja kysytään kirjastosta kuitenkin verrattain harvoin.
”Runojen lainaus on aika vähäistä, mutta se on tasaista, ja pidämme hyvää runokokoelmaa tärkeänä osana varsinkin pääkirjaston tarjontaa”, kertoo Turun pääkirjaston tiiminvetäjä Sirpa Suomela.
Turun kirjastojen kokoelmissa on noin 13 000 nimekkeen verran runokirjoja.
”Lasten- ja nuortenaineistoa on näistä noin 1 300 kappaletta. Suomenkielisiä on 8 750”, Suomela sanoo.
Osa runokokoelmista sijaitsee pääkirjaston varastossa, josta niitä varataan Suomelan mukaan jatkuvasti.
”Kysytyimpien joukossa ovat muun muassa Saarikosken, Helvi Hämäläisen ja Paavo Haavikon teokset.”
Vaikka klassikot pitävät runouden puolella pintansa, vaikuttaa niteiden suosioon myös tuore julkisuus. Esimerkiksi runopalkinnot ovat aiemmin nostaneet teosten suosiota.
”Nykyisin eniten varauksia taitaa olla julkisuutta saaneiden runoilijoiden teoksista, tyyliin Kiira Korven tai Kyösti Mäkimattilan runokokoelmat”, Suomela kertoo.
Tämän vuoden lainatuin runoteos on lastenosastolta: Nora Lehtisen Taika-aurinko: piirretään satuja iholle. Aikuisten osaston vuoden lainatuin runoteos on Susinukke Kosolan Turkoosi vyöhyke: tutkielma yksinäisyyden väriopista.
Kirjastot hankkivat kirjansa useimmiten eräänlaisten kirjallisuuden tukkuvälittäjien kautta. Näitä ovat muun muassa Kirjavälitys Oy ja Suomen kirjastopalvelu Oy.
Viime vuonna Kirjastopalvelu tarjosi kirjastoille 400 uutta suomenkielistä runokirjaa.
”Kysyntä keskittyy uusimpiin kotimaisiin teoksiin, erityisesti tunnettujen runoilijoiden
kokoelmiin ja palkittuihin teoksiin”, sanoo valikoimapäällikkö Tiina Uimonen.
Uimosen mukaan kirjastot esittävät joskus myös ehdotuksia teoksista.
Runouden valinta vaatii kirjaston henkilökunnalta harrastuneisuutta. Turun kaupunginkirjastossa runouden valinnasta vastaa kirjastovirkailija Merja Muurto.
”Tietoa uudesta lyriikasta on kyllä saatavilla, mutta se ei varsinaisesti pomppaa silmille valtamediasta, vaan sitä pitää osata etsiä kirjallisuuslehdistä ja verkkojulkaisuista”, Suomela kertoo.
Kirjastolehteä julkaiseva Suomen kirjastoseura omistaa osan Suomen kirjastopalvelu Oy:stä.
