Uusi pääkirjasto maksoi kaupungille kolmen Oodin verran, ja nyt Oslossa jännitetään, täyttyykö kirjasto asiakkaista.
Useiden kapeiden liukuportaiden jälkeen olen vihdoin perillä. Oslon uuden pääkirjaston vaikuttavin paikka on sen ylin kerros, josta avautuu upea näkymä merelle ja kaupungin keskustaan. Koko seinän pituisista ikkunoista tulvii valoa kahvilaan, joka on täynnä ihmisiä. Osa istuskelee läppärit sylissään, osa mutustaa korvapuustia ja hörppii kahvia, osa juttelee tai keskittyy lukemiseen.
Sunnuntai-iltapäivänä kirjastoon on tullut erityisen paljon lapsia ja nuoria.
Ikkunoiden kupeessa istuva Bilen Seifo lukee psykologiaa ja kertoo käyvänsä kirjastossa neljä kertaa viikossa opiskelemassa. Hänelle tärkeää on kirjaston sijainti. Aivan ydinkeskustassa oleva pääkirjasto on rautatieaseman ja oopperatalon välissä kaupungin parhaalla paikalla.
Toinen houkutteleva asia on kirjaston ulkonäkö.
”Tämä on niin kaunis paikka”, Seifo sanoo.
Jännittävää aikaa
Oslon uusi pääkirjasto Deichman Bjørvika avattiin kesällä 2020. Koko tähänastinen arki on ollut poikkeuksellista aikaa. Kävijämäärien rajoitukset poistettiin äskettäin, ja nyt kirjaston johtaja Merete Lie jännittää, täyttyykö kirjasto asiakkaista.
”Paineet ovat kovat, mutta viime viikonloppu lupaa hyvää. Lauantaina täällä kävi 10 000 ihmistä”, Lie kertoo.
Kirjaston tavoitteena on saada kaksi miljoonaa kävijää vuosittain. Kävijäluvut eivät kuitenkaan ole Lien mukaan tärkein menestyksen mittari, vaan se, miten paljon kirjastosta lainataan.
Oslossa on viime vuosina satsattu kirjastoihin, ja tuloksia on tullut.
Uuden pääkirjaston avaamisen jälkeen kaupungissa on tehty 90 000 uutta kirjastokorttia. Ennen avajaisia saatiin valmiiksi muutaman lähikirjaston remontit.
”Meille oli tärkeää, että hienon pääkirjaston avautuessa sivukirjastot eivät olleet sen rinnalla nuhjuisia”, Lie sanoo.
Scifia ja sarjakuvaa
Kirjastonjohtaja pohtii, miksi nuoret löysivät tiensä uuteen kirjastoon niin nopeasti. Yksi selitys on pandemia. Kirjasto oli ainoita julkisia tiloja, johon nuoret saivat tulla. Kirjasto oli kahden koronavuoden aikana suljettuna vain muutamia päiviä.
”Nuoret tulivat tänne heti. He eivät pelänneet kontakteja muiden ihmisten kanssa”, Lie kertoo.
Nuorten lukemisen väheneminen herättää Norjassa keskustelua samalla tavalla kuin Suomessa. Kirjasto on pyrkinyt ratkaisemaan ongelmaa lisäämällä scifin ja sarjakuvien tarjontaa, sillä lainaustilastojen mukaan ne innostavat nuoria. Kirjaston kolmas kerros on keskittynyt nuoriin. Sarjakuvahylly on siellä parhaalla paikalla.
Kirjastossa on nuorille tarjolls kaikkea muutakin, mitä modernilta pääkirjastolta voi odottaa. On podcast-studioita, opiskelutilaa, pelihuoneita, 3d-printtereitä ja vinyylileikkuri, kahvila, ravintola ja 70-paikkainen iso elokuvateatteri ja pienempi näytöstila. Kirjastossa liikkuessa eniten huomiota herättävät kuitenkin kirjat. Niitä on joka paikassa.
Lie kertoo, että kirjojen nostaminen pääosaan oli tärkeä valinta.
Vanhassa pääkirjastossa 80 prosenttia niteistä haudattiin kellariin, mutta nyt päätettiin tehdä toisin. Kaikkialla on matalia ja keveitä hyllyjä täynnä kirjoja, yhteensä lähes puoli miljoonaa kappaletta.
Kirjahyllyt täyttävät kaarevia seinäpintoja. Välillä seinässä on syvennys, josta löytyy kasveja, karttoja tai taidetta.
”17-vuotias poikani sanoi, että vaikuttavinta kirjastossa on se, että joka kulman takana on jotain yllättävää”, Lie sanoo.
Värikkäät teokset pehmentävät betonin ja lasin hallitsemaa tilaa. Sisäänkäynnillä suuri keltainen ja valkoinen valoteos herättää huomion.
Ideana on, että Oslossa voi kuka tahansa ihailla taidetta ilman museon pääsymaksua.
Tyhjälle tontille
Kirjasto maksoi kaupungille lähes 275 miljoonaa euroa, eli melkein kolmen Oodin verran. Rakennuksesta väännettiin kättä 30 vuotta.
”Oslon päättäjät ovat suuria kirjaston ystäviä. Uskoimme vakaasti siihen, että pääkirjasto lopulta saadaan”, Merete Lie kertoo.
Henkilökuntaa on viitisenkymmentä. Yksi heistä on kolme viikkoa sitten aloittanut Anette Celius.
Hän oli aiemmin vuoden verran oslolaisessa sivukirjastossa töissä. Työ pääkirjastossa on melko samanlaista, mutta pieniä erojakin on.
”Pääkirjaston asiakkaat ovat muita kärsimättömämpiä”, hän sanoo.
Edellisessä työpaikassa takit jätettiin aamulla yhteen huoneeseen, täällä lukolliseen kaappiin.
Kirjastoalan ammattitutkintoa arvostetaan pääkirjastossa.
Puolet työntekijöistä on kirjastoalalta, mutta lisäksi on kirjallisuutta opiskelleita ja tekniikan ammattilaisia.
Kirjasto on auki seitsemänä päivänä viikossa ja arkisin iltakymmeneen asti. Henkilökunnan kanssa jutellessa käy ilmi, että laaja aukiolo kuormittaa ja aiheuttaa kiireen tuntua.
Digitaalisuus tulee
Kirjastoammattilaisten kiire saattaa lähivuosina vähentyä. Kirjastonjohtaja Merete Lie arvioi, että apuun tulee automaatio.
Arviolta kolme neljästä asiakkaasta osaa parin vuoden kuluttua käyttää kirjaston sähköisiä palveluja ja esimerkiksi lainausautomaatteja.
Norjassa avattiin koronan aikana kaikkien käyttöön digitaalinen kirjasto. Sen käyttöliittymä tosin on toistaiseksi kaikkea muuta kuin houkutteleva. Sivut on skannattu niin, että teksti on kiinni sivussa, eikä sivu skaalaudu kännykkään. Lisäksi tarjolla olevat kirjat on julkaistu ennen vuosituhannen vaihdetta.
Ongelmana ovat kirjojen tekijänoikeudet, joita neuvotellaan parhaillaan uusiksi kustantamoiden kanssa. Norjan kirjastoseurassa uskotaan, että pian saadaan sopimus, jonka avulla digikirjastoon saataisiin myös uudempia kirjoja.
Kirjastonjohtaja Merete Lie on sitä mieltä, että uuden pääkirjaston tärkein esine on fyysinen kirja. Häntä mietityttää, mitä tilaan sitten tulee, jos fyysiset kirjat katoavat esimerkiksi 50 tai 100 vuoden päästä.
”Meillä on onneksi monta vuotta aikaa ajatella asiaa.”
