Musiikin ja musiikkikirjastojen olemassaolo, halu päästä vapaaseen tilaan musiikin ääreen. Uusien sävellysten ja levytysten jatkuva virta, nuottien ja soittamisen tarve, soitin- ja äänitelainauksen murros. Yhä monipuolisemmin palvelevat musiikkikirjastot ovat muutoksessakin ajankohtaisia kulttuurinvälittäjiä, mutta myös kiireen ja kaupallisuuden vastakohtia. Tällaiset perusasiat inspiroivat Musiikkikirjastot.fi:n suunnittelijan työssä.
Kansallinen Finna.fi-palvelu on luonut hienot edellytykset saada arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistoja kattavan haun alle. Samaan aikaan Musiikkikirjastot.fi:n sisällöntuotanto on vielä Finna-haun ulkopuolella, mutta Levyhyllyjen artikkeleita ja valtakunnallista uutisointia on jaettu seudullisten Finna-palveluiden sivuilla sujuvasti jo vuosia. Musiikkisivujen karusellit ja upokkeet toimivat. Kun verkkopalvelut kehittyvät, niin kirjastojenkin on hyvä olla täysillä mukana.
Musiikkikirjastot.fi:n suunnittelutyössä asiakkaille rakennetaan moniuloitteista palvelukokonaisuutta. Tiedonhaun avuksi kerätään yhteen erilaisia linkkejä musiikin alalta. Blogeissa ja uutisissa on ”hitaita” ja ”nopeita”, ajankohtaisia ja ajattomia julkaisuja. Kirjastojen tapahtumauutisten aikajänne on lyhyt, toisaalta syventävien musiikkiartikkeleiden käytettävyys säilyy. Väyliä eteenpäin on koottu Musiikkikirjastot.fi:n etusivulle.
Levyhyllyt – musiikista pintaa syvemmältä
Musiikkikirjastot.fi:n vinkkiblogeista laajin on satoja artikkeleita sisältävä Levyhyllyt. Kirjastojen aineistoista nostetaan viikoittain esiin uutta ja retroa, suuria ja pieniä albumiklassikoita. Vuonna 2014 lanseeratut Levyhyllyt uudistuvat merkittävästi kesällä 2022 kun populaarimusiikin rinnalla alkaa taidemusiikkiartikkelien säännöllinen julkaiseminen. Asiakkaiden toivoma klassisen musiikin esittely käynnistyy Eriikka Maalismaan ja Emil Holmströmin levytyksellä Violin Sonatas (Alba Records 2021).
Entä mikä tekee Levyhyllyistä nimenomaan musiikkikirjastoblogin? Artikkelit kirjoitetaan ja toimitetaan levytyksistä, joita on lainattavissa kirjastoista. Lopusta löytyvät artistidiskografiat ja kirjallisuusluettelot on linkitetty kirjastotarjontaan Finna.fi-palvelun avulla, ja näitä linkkilistauksia päivitetään, kun tuotanto laajenee. Kirjastovalikoimien syvyys ja vahvuus näkyy usein myös niin sanottujen related-julkaisujen kautta. Eva Dahlgrenin klassikkolevytyksen En blekt blondins hjärta artikkelin diskografiaan tuodaan myös vähemmän muistettu Buddaboysin albumi Lost Peoples Area (2003). Laajennettu diskografia toimii asiakkaalle ikään kuin muistilistana – ja muistutuksena kirjastojen välttämättömästä muistitehtävästä, mitä täydentää levytysten ja nuottien osalta Varastokirjastoon siirretty valikoima.
Edellä mainitun Lost Peoples Arean kirjastosaatavuus on tärkeä, koska Dahgrenin ja Mija & Greta Folkessonin albumi ei ole kuunneltavissa Spotifysta (tilanne 5/2022). Levytys onkin mukana Musiikkikirjastot.fi:n listauksessa Spotifysta puuttuvat levyt. Toisaalta blogitekstissä otetaan huomioon striimipalvelun levinneisyys, ja Eva Dahlgren-artikkeliin on upotettu En blekt blondins hjärtan Spotify-linkki.
Valtakunnallisten kehittämispalveluiden sisällöntuotanto linkittyy käyttäjälle muillakin tavoin. Levyhyllyt esittelee muusikko Jukka Nousiaisen tuotantoa 2018 julkaistulla sooloalbumilla Ei enää kylmää eikä pimeää. Seuraavana vuonna Nousiainen osallistui Kirjastokaistan tuotantosarjaan Löytöretki musiikkiosastolla, jossa kerrotaan artistivetoisesti musiikkikirjastojen tarjonnasta ja palveluista. Viisiminuuttisten minielokuvien sarja luo oivallisen kuvan siitä, mitä musiikkikirjaston olemassaolo merkitsee musiikkifanille ja virikkeitä tarvitsevalle muusikolle. Suosittelen sarjan kahdeksaa jaksoa lämpimästi kaikille, koska videoissa ollaan kirjastopalveluiden ytimessä.
Musiikki kuuluu kaikille – aiheita musiikista ja musiikkikirjastoista
Kun Levyhyllyt tarjoavat varsin kirjastolähtöistä virikettä, niin blogin Musiikki kuuluu kaikille -julkaisusarja Harharetkiä YouTubessa kulkee eri suuntaan. Musiikin ystävä Pekka Gronow on kirjoittanut artikkeleita jo 20 osaa. Gronowin kokemusta, historiaa, tiedonhakua ja populaarimusiikkia saumattomasti yhdistävä artikkelimalli on useimmiten valtava loikka Suomesta löytyvän kirjastoaineiston ulottumattomiin. Lukijana reaktioni on hieman yllättynyt. Kun on toipunut YouTuben tarjonnan runsaudesta, on ymmärtämässä jotain kirjastojen rajallisuudesta: on todennäköistä, että georgialaisen populaarimusiikin äänitevalikoima ei ole yleisen kirjaston sisäänheittotuote. Mutta tiedonhakijan näkökulmasta Gronowin artikkelin eteenpäin vinkkaaminen voi antaa asiakkaalle vahvan signaalin musiikkikirjastoammattilaisen kyvystä kuunnella ja haarukoida tiedontarvetta. Jaetaan virikkeitä rohkeasti eteenpäin!
Gronowin sarjan lisäksi blogissa Musiikki kuuluu kaikille julkaistaan Odotettuja levyuutuuksia. Kuusi katsausta vuodessa kertovat paljon siitä, miten laajaa musiikkiäänitteiden tuotanto yhä on. Suomessa ja ulkomailla tehdään valtavasti musiikkia, ja sitä julkaistaan striimien lisäksi fyysisinä levyinä. Kirjastotarjonnassa otetaan 2020-luvullakin huomioon mainstreamin ohella pienjulkaisut ja vinyyliformaatin kasvava kysyntä.
Entä onko olemassa myös odottamattomia levyuutuuksia? Toisinaan käy niin, että arvostettu teos hankitaan vain yhteen tai kahteen suomalaiseen kirjastoon, joskus ei yhteenkään. Kaksi esimerkkiä: laulajalegenda Fish (ex-Marillion) päätti levytysuransa hienoon tupla-albumiin Weltschmerz, mutta ilmeisesti vähittäismyynnin/jakelun rajoitteiden vuoksi 2CD on lainattavissa Finna.fi-palvelun mukaan vain yhdestä kirjastosta. Samoin on käynyt Porcupine Treestä tutun kosketinsoitintaiteilija Richard Barbierin (ex-Japan) albumin Under A Spell. Onneksi musiikkifani voi pyytää saatavuuteen parannusta tekemällä kotikirjastoon hankintaehdotuksen! Musiikki ja kirjastot kun kuuluvat aidosti kaikille – myös äänitelainaajille.
Blogista Musiikki kuuluu kaikille voit lukea myös verkkolehti Intervallia. Musiikkikirjastoalan uusia kuulumisia kannattaa kommentoida rohkeasti artikkelin loppuun ja jakaa eteenpäin.
Myös kirjastoammattilaisen avuksi
Kirjastoissa tehdään vankkaa kulttuurityötä, jota ohjaavat asiakastarpeet, resurssit, tarjonta ja laki yleisistä kirjastoista. Musiikkikirjastoammattilaiset ovat työlleen omistautuneita tekijöitä. Huomaan usein pohtivani riittävätkö vuorokauden (työ)tunnit kulttuurin runsauden keskellä. Niin paljon musiikkia, niin vähän aikaa!
Kirjastourani aikana työn hektisyys on lisääntynyt. Asiakaspalvelussa käytetään sujuvasti erilaisia tiedonhakuväyliä, mutta niiden neuvominen eteenpäin asiakkaalle, uudelle kollegalle tai sivarille vaatii päivitettyä koontia. Tapahtumista ja uutuustarjonnasta voisi myös olla paljonkin sanottavaa ennakkoon, mutta kuka ehtii? Entä löytyykö enää aikaa kirjoittaa kirjastosta löytyvästä musiikista – kaiken keskiössä olevasta substanssista?
Musiikkikirjastot.fi:n ulottuvuudet, sadat artikkelit ja niiden tuhannet linkit eteenpäin voivat helpottaa tilannetta. Kaikkia sisältäjä voi jakaa helposti eteenpäin somekanavilla ja kotisivuilla. Levyhyllyjen artikkeleita voi mainostaa somen ja Finna-musiikkisivun lisäksi myös valmiilla AKE-kirjastojen avulla välitetyillä värijulisteilla, flyereilla ja roll-upilla. Voit antaa palautetta ja pyytää oheismateriaaleja suoraan toimitukselta.
Tehdään verkossakin parasta musiikkikirjastoa – yhdessä!
Blogitekstin on kirjoittanut Valtakunnalliset kehittämispalvelut VAKE:n suunnittelija Tuomas Pelttari