Uskallan väittää, että harva meistä kirjastoalan ammattilaisista tulee päivän päätteeksi miettineeksi, kuinka paljon työllämme lisäämme ihmisten hyvinvointia. Kirjasto on yksi merkittävimmistä kulttuurihyvinvoinnin toteuttajista ja kaikessa kirjaston tekemisessä kulkee punaisena lankana kulttuurihyvinvointi.
Taide ja kulttuuri ovat kiinnostaneet minua aina, ja myöhemmin kiinnostuin myös niiden hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista. Kiinnostus johti siihen, että kouluttauduin muutama vuosi sitten kulttuurihyvinvointiin sosiaali- ja kasvatusalan taustani pohjalta. Koska kirjastossa tehdään paljon työtä hyvinvoinnin eteen, siirtyminen kirjastoalalle on ollut luontevaa.
Kirjastossa työskennellessä minulle on tullut konkreettisemmin esiin kulttuurihyvinvoinnin merkitys ihmisille. On ollut hienoa huomata, kuinka tärkeä palvelu kirjasto on kuntalaisille ja miten paljon se heille tarjoaa.
Mitä on kulttuurihyvinvointi?
Kulttuurihyvinvoinnin termi on melko uusi ja siitä on alettu puhua enemmän vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samalla ymmärrys taiteen ja kulttuurin merkityksestä ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle on lisääntynyt.
Kulttuurihyvinvointi on terminä moniulotteinen. Se kattaa taiteen ja kulttuurin kokemisen ja tekemisen, niin yksin kuin yhdessä muiden kanssa.
Kulttuurihyvinvoinnin pääajatus on, että taide ja kulttuuri tekevät ihmiselle hyvää – henkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti. Lisäksi taide ja kulttuuri voivat lisätä elämään merkityksellisyyttä sekä vahvistaa itsensä ilmaisua ja osallisuuden kokemusta. (1)
Kirjastolla on kulttuurihyvinvoinnissa luonteva ja vahva rooli. Kirjasto on kulttuurilaitos, jossa kirjojen ja muun aineiston lisäksi kohdataan, osallistutaan ja koetaan kulttuuria monin eri tavoin. Kirjailijavierailut, kulttuuritapahtumat, keskustelutilaisuudet, työpajat ja kielikahvilat ovat esimerkkejä kirjaston monipuolisesta kulttuuritoiminnasta. Kirjasto on myös tila, jossa voi rauhoittua ja olla ilman vaatimuksia. Jo pelkkä kirjastossa oleskelu tukee monen hyvinvointia.
Vaikka kirjasto mielletään kulttuurilaitokseksi, siellä on oikeastaan erittäin paljon myös taidetta: taidelajeihin kuuluva kaunokirjallisuus on yksi kirjaston keskeisistä aineistoryhmistä. Lisäksi kirjastot tarjoavat tilaa esimerkiksi taidenäyttelyille, joissa etenkin paikalliset taiteilijat pääsevät esiin.
Kulttuurihyvinvointiin liittyvät vahvasti saavutettavuus ja jokaisen ihmisen kulttuuristen oikeuksien toteutuminen. Palveluiden käyttäminen ei saa olla kiinni siitä, onko yksilöllä taloudellisia mahdollisuuksia tai pystyykö hän liikkumaan kulttuuritilassa. Kirjastot ovatkin mielestäni saavutettavuuden edelläkävijöitä ja me kirjastoissa teemme aktiivisesti työtä sen eteen, että palvelut ovat aidosti kaikkien saavutettavissa. Palveluiden maksuttomuus ja kaikille avoimuus kulkevat myös käsi kädessä kulttuurihyvinvointikäsitteen kanssa.
Samat periaatteet näkyvät myös kirjastolaissa. Se korostaa aktiivisen kansalaisuuden, osallisuuden ja demokratian edistämistä sekä yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja moninaisuuden huomioimista (2). Kulttuurihyvinvoinnin näkökulmasta kirjasto ei siis ole vain paikka, jossa tarjotaan aineistoja, vaan ympäristö, jossa nämä arvot toteutuvat käytännössä.
Kirjastot vaikuttavat
Kirjastot vaikuttavat vahvasti yhteiskuntaan ja yksilöihin. Vaikutuksia on vaikea mitata, mutta tutkimukset ovat osoittaneet kirjastojen vaikuttavan niin lukutaitoon, sivistykseen, kulttuuri-identiteettiin kuin hyvinvointiinkin. Kävijätutkimuksissa asiakkaat ovat myös kokeneet kirjastojen parantaneen heidän elämänlaatuaan. (3)
Nämä vaikutukset syntyvät monin tavoin kirjaston arjessa. Kulttuurihyvinvointityö toteutuu esimerkiksi lukupiireissä, tapahtumissa ja kouluyhteistyössä, joissa kulttuurin kokemisen lisäksi korostuvat yhteisöllisyys ja osallisuus. Lukupiirissä osallistuja voi jakaa ajatuksiaan luetusta ja kuulla muiden näkemyksiä, ja kielikahvilassa kävijä voi harjoitella suomen kieltä avoimessa ilmapiirissä ja samalla löytää paikkansa uudessa yhteisössä.
Erityisen tärkeää on yhteistyö varhaiskasvatuksen ja koulujen kanssa. Se tukee lukutaidon kehittymistä, kielen oppimista ja vahvistaa suhdetta lukemiseen jo varhaisessa vaiheessa. Tällä yhteistyöllä kasvatamme yhdessä uuden sukupolven aktiivisia kirjaston käyttäjiä.
”Lukeminen kannattaa aina” – Jörn Donner
Vaikka kuntalainen ei osallistuisi kirjaston yhteisöllisiin tapahtumiin, jokainen voi lisätä omaa hyvinvointiaan lukemalla. Kirjaston tehtävä on mahdollistaa tämä laadukkaalla ja saavutettavalla aineistolla. Se on tärkeää erityisesti niille, joille lukeminen on vaikeaa tai jotka eivät muuten pääsisi kulttuurin äärelle. Digitaaliset aineistot tekevät kulttuurin saavutettavaksi yhä useammalle.
Lukemisen merkitys sekä yksilön että koko yhteiskunnan kannalta on huomattava. Tutkimusten mukaan lukeminen vaikuttaa myönteisesti hyvinvointiin, terveyteen, talouteen ja yhteiskunnalliseen valveutuneisuuteen, jopa perhe-elämään. Lukuharrastus lisää tietoisuutta ja solidaarisuutta sekä on yhteydessä korkeampaan koulutustasoon. (3)
Taiteella ja kulttuurilla on myös pitkäaikaisia myönteisiä vaikutuksia muun muassa mielen hyvinvointiin ja elinikään. Innostava vapaa-ajan harrastaminen, kuten lukeminen ja kulttuuritilaisuuksiin osallistuminen, voi edistää aivoterveyttä ja jopa ehkäistä muistisairauksia. (4)
Kaunokirjallisuuden lukeminen näyttää tutkimuksissa vahvistavan muun muassa empatiakykyä ja sosiaalisia taitoja. Tämä korostuu erityisesti tilanteissa, joissa luetaan yhdessä muiden kanssa. Ääneen lukemisen on myös todettu vähentävän ahdistusta ja masentuneisuutta. (5) Yhdessä luettaessa teksti toimii vuorovaikutuksen välineenä. Esimerkiksi jaetun lukemisen ryhmissä luetaan tekstejä ääneen ja jaetaan ajatuksia niistä, mikä vahvistaa yhteyttä toisiin ryhmäläisiin.
Näistä hyödyistä huolimatta lukutaidon hiipumisesta, nuorten lukemattomuudesta ja digilaitteiden viemästä ajasta puhutaan paljon. Tutkimuksissa on havaittu yhteys lukemattomuuden ja syrjäytymisen välillä. Lukemisen lisääminen voisi vähentää syrjäytymisestä aiheutuvia yhteiskunnallisia kustannuksia. Vaikka nuorten syrjäytymiseen vaikuttavat useat eri tekijät, lukemisella on positiivisia vaikutuksia nuorten elämään. Jo pelkästään kirjojen näkemisen on todettu olevan yhteydessä vaikkapa korkeampaan koulutustasoon ja tulotasoon, mikä näkyy laajemmin yhteiskunnassa. (6)
Kirjastot ovatkin ottaneet keskeisen roolin lukemisen edistämisessä. Kirjastoissa tehtävä lukemisen edistämistyö, esimerkiksi lukupiirit, varhaiskasvatus- ja kouluyhteistyö sekä kotipalvelu, voidaankin nähdä vahvasti myös hyvinvointipalveluna.
Kirjasto lisää hyvinvointia
Kirjastot ovat oikea aarreaitta kulttuurihyvinvointia kaipaavalle. Valtava määrä luettavaa, kuunneltavaa, katsottavaa ja aistittavaa. Tapahtumia, kohtaamisia, yhteisöllisyyttä. Yhdenvertaista ja saavutettavaa. Kuulostaa kultakimpaleelta tämä meidän kirjastomme.
Ehkä meidän pitäisi kirjastoalalla itsekin pysähtyä tunnistamaan tämä useammin. Se, mitä teemme arjessa, ei ole vain aineistojen tarjoamista tai tapahtumien järjestämistä, vaan merkityksellistä työtä ihmisten hyvinvoinnin eteen.
Kirjoittaja työskentelee Porvoon kaupunginkirjaston lähikirjastoissa kirjastovirkailijana ja opiskelee parhaillaan Kirjasto- ja tietopalvelualan korkeakouludiplomia Turun ammattikorkeakoulussa. Hän on koulutukseltaan sosionomi (YAMK) Turun ammattikorkeakoulun kulttuurihyvinvoinnin koulutuksesta.
Lähteet
- Taikusydän. (2025). Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia. Haettu 17.5.2026 osoitteesta https://taikusydan.turkuamk.fi/info/taiteesta-hyvinvointia/
- Laki yleisistä kirjastoista 1492/2016. Haettu 17.5.2026 osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2016/1492
- Idström, A. (2016). Kirjastojen hyötyvaikutukset tutkimusten valossa. Teoksessa N. Sandelius (toim.) Hyötyä, taitoa, elämyksiä – kirjastojen vaikuttavuuden ulottuvuuksia. Kuntaliitto, Helsinki, 23–42.
- Fancourt, D. & Finn, Ss. (2019). What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review. World Health Organization. Regional Office for Europe. Haettu 17.5.2026 osoitteesta https://iris.who.int/handle/10665/329834
- Houni, P., Turpeinen, I. & Vuolasto, J. (2016). Taidetta! Kulttuurihyvinvoinnin käsikirja. Taiteen edistämiskeskus.
- Kokkonen, V. (2017). Kirjastojen taloudelliset vaikutukset. Oxford Research. Haettu 14.5.2026 osoitteesta https://suomenkirjastoseura.fi/hallinta/wp-content/uploads/2021/06/Kirjastojen-taloudelliset-vaikutukset.pdf
Lisälukemista
Kosonen, P. & Ihanus, J. (toim.). (2022). Hoitava lukeminen. Teoreettisia ja käytännöllisiä näkökulmia lukemistyöhön. Vastapaino.
Lehtinen, K. (toim.). (2022). Kivaa, että on kirjastoja! – opas vaikuttamiseen. AKE Tampere & AKE Oulu.
Leppisaari, K. (toim.). (2025). Elämä vaatii taidetta! Kirja kulttuurihyvinvoinnista. Taiteen edistämiskeskus.
SFS-ISO 16439:2016. Tieto ja Dokumentointi. Kirjastojen vaikuttavuuden arvioinnin menetelmät ja toimenpiteet. Suomen Standardisoimisliitto SFS.